Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan tilata joku näyttävä "promovideo" joltain ammattilaiselta? 

Jos tekisikin p0rnovideon niin todella jäisi mieleen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Mulla luki CV:ssä harrastuksina kaikkea itsenäisesti tehtävää. Pääsin haastatteluissa kakkoskierrokselle, ja sitä ennen piti tehdä ne nettipersoonallisuustestit. Niistä tuli tulokseksi, että olen analyyttinen introvertti ja haastattelija kommentoi, että tällaisia tuloksia minusta hakemukseni ja CV:ni perusteella odottivatkin.

Mun mielestä nuo testitkin on osittain kyseenalaisia. Eikö siinä tunkeuduta jo yksityisyyden piiriin osittain? Miksei viranomaiset puutu näihin mitenkään? Miksi jonkun firman pitäisi saada testata minkälainen persoonallisuus minulla on? Tai ties mitä kaikkea voivatkaan testata. Ehkä jopa myyvät testattuja tietoja eteenpäin.

Niinpä. Sitten kun on introverttiydestään huolimatta saanut töitä, se, että ei muutu hölöttäjäksi kuten muut siellä, nähdään isona ongelmana.

Eli testataan sillä perusteella, että nähdään miten tulevaa työntekijää pitää johtaa, mutta sitten ei toimitakaan sen mukaan. Pian on koejalla purettu työsuhde ja työntekijä, joka ei seuraavassa paikassa puhu taatusti koskaan mitään hyvää edellisestä työnantajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Kokoonnutaanpa tässä nyt kimpassa arvostamaan ainutlaatuisuuttasi. Kukaan muu meistähän ei voi olla miesvaltaisella alalla?

Minä olen se häirinnän pelosta kirjoittanut. Olen vakituisessa työssä. Joten koitapa nyt keksiä joku parempi kyseenalaistus ensi kerralla.

Tuo ylimielinen moukka joka sua kävi nälvimään yritti vaan päteä. Että ihan 2000 kontaktia, ooh! Että liki kaikki miehiä, aah! Palvontaa ja aaltoliikettä.

Mulla on linkkarissa ehkä reilu 200 kontaktia ja olen johtaja. Olen aivan satavarma että tuo konteillaan pätenyt on joki assari korkeintaan. Sillä todelliset osaajat tietää että linkedin-kontaktit ei ole mikään helvetin meriitti.

Firmamme toimitusjohtajalla ei ole linkedin-profiili ollenkaan. Ihan ilman linkkariakin pärjää elämässä, vaikka nää jotkut somenpalvojat muuta kuvittelee.

Mä itse arvostan enemmän aitoa läsnäoloa kuin somevouhotusta, ja jos palkkaan tiimiini uusia ihmisiä niin se somevouhkaus on mulle enemmän miinusta kuin plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan tilata joku näyttävä "promovideo" joltain ammattilaiselta? 

Henry Saari voi auttaa!

Vierailija kirjoitti:

Lähetä avoimia hakemuksia. Tee kunnon hakemus. Muista kuva!

Kaikki työpaikat eivät tule julkiseen hakuun.

Miksi pitää laittaa itsestään kuva? En halua julkaista kuviani yhtään missään. Tää menee vielä siihen kuin joissain Aasian maissa ihmiset käyvät kauneusleikkauksissa saadakseen itselleen työpaikan. Koska niissä maissa on pakko laittaa aina kuvallinen hakemus. Inhottavaa, että se tyyli on tullut tännekin. Ja jos et ole missään somessa eikä susta löydy googlettamalla mitään, oot joku friikki. Että mä inhoan tätä nykyaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Video siitä kun kävisi avaruudessa varmaan antaisi tarpeeksi dynaamisen kuvan?

Nauroin ääneen.

"ISS-päällikkönä kuusi kuukautta, vahva Sojuz-kokemus. Korjannut avaruuskävelyllä antennin poikineen".

:)

Vierailija kirjoitti:

Meidän tuttavilla on omakotitalossa vesivahinko, vakuutus ei korvaa.

Veden eristys puuttui, sen verran vanha kylppäri niin ei korvauksia. Ei kuitenkaan mikään kauhean vanha talo.

Vierailija kirjoitti:

Itse mietin olisiko mahdollista palata hieman työuralla taaksepäin. Ap on edennyt urallaan todella vaativiin tehtäviin. Voiko talouspäälliköstä & treasurystä pakittaa hieman taaksepäin? Enkä nyt puhu pelkästään ap:n halukkuudesta vaan myös siitä, että meneekö tälläinen rekryssä läpi, uskalletaanko palkata kovan tason osaaja hieman vaatimattomampiin tehtäviin? 

Ap:n kannattaisi myös miettiä sitä omaishoitajuutta pidemmän päälle. Muistisairaat tarvitsevat ennen pitkää ympärivuorokautista hoivaa, ei siihen pysty yksi ihminen mitenkään päin. Muistisairas, jolla pää ei enää toimi mutta fysiikka on tallella, voi olla yllättäväkin tihulainen, joka puuhailee yöaikaan ties mitä. Ei siinä auta kauniit ajatukset siitä, että haluaa turvata läheiselleen ihmisarvoisen vanhuuden, ennen pitkää se vanhus on saatava lukkojen taakse, ennen kuin vanhus aiheuttaa vakavaa vahinkoa itselleen tai ympäristölleen.

Remontteja ei kannata puhelimessa myydä. Muistisairaita ihmisiä asuu vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän tuttavilla on omakotitalossa vesivahinko, vakuutus ei korvaa.

Veden eristys puuttui, sen verran vanha kylppäri niin ei korvauksia. Ei kuitenkaan mikään kauhean vanha talo.

Eläkkeellä kannattaa olla säästössä rahaa, että pystyy vesivahingot maksamaan ettei asunnon arvo mene.

Vierailija kirjoitti:

No eipä se työkkäri oikein voi rekrytointikäytäntöjen älyttömyyttä ja tehottomuutta muuttaa. Ja työkkärissä on töissä kaikenlaista osaavasta vähemmän osaavaan. Lisäksi kukaan ei voi hallita kaikkia eri toimialoja, lakeja, muuttuvia ohjeita, miljoonia eri hanke- ja palvelupolkuja n.

500-1000 asiakasmäärien salkuilla, joita siellä on. Eikä asiantuntija työkkärissä voi muuttaa julkisen sektorin palveluohjausten, aikataulujen yms em. Sisältöjä ja nopeutta.

Eikös työkkärissä olla myös määräaikaisilla suhteilla? Tuttuja on kelassa ollut ja muualla. Työttömätkin kiertää toimistotöissä joka puolella, ei voi osata vastata kaikkiin kysymyksiin, itsellä jo kolmas työpaikka 4 vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Kuulostaisit ihanan normaalilta ihmiseltä. Ikävä kyllä en ole tilanteessa, jossa olisin palkkaamassa ketään töihin, mutta kaiken maailman eksoottisten löyhöttäjien jälkeen olisit kuin henkäys puhdasta ilmaa. Ystäväksi ottaisin ilomielin ihan näiden harrastusten peristeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riittää että olet Linkkarissa. Seillä myös helppo verkostoitua, ajattele sitä facebookkina. Tykkäile ja jaa juttuja jos et hakua itse tuottaa sisältöä. Kato että sun kuva on ajantasainen ja laadukas , nappaa joku kiva kansikuva vaikka ilmaisesta kuvapalvelusta. Toi on ykköskavava ja se riittää kyllä.

Linkkari on nykyään ihan vitsi. Siellä tosiaan riittää, kun on aktiivinen, tykkäilee ja jakaa kivoja juttuja. Kerää epärealistisen maireita suosituksia, ja kiva kuva tietenkin.

Ammattitaito on siellä toissijainen.

Tämä just. Moni ammattitaidoton saa siellä hienon some-jalanjäljen kun vaan vouhottaa ja kohkaa kaikesta. Ja on sit haluttua profiilia. Me hiljaiset osaavat introvertit sit jäädään sivuun…

Olen ekstrovertti. Saan siis voimaa siitä, että olen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. En kuitenkaan yhtään jaksa  tuota somessa kouhottamista ja aivan tyhjää  kohkaamista.  Eli ei korreloi ekstroverttiyden tai äänen volyymin kanssa, vaan ehkä jonkin substanssin arvostuksen/osaamisen kanssa. 

Työnantajakin voisi miettiä, palkkaako sen, joka pitää suurinta meteliä vai sen, joka ymmärtää asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Kuulostaisit ihanan normaalilta ihmiseltä. Ikävä kyllä en ole tilanteessa, jossa olisin palkkaamassa ketään töihin, mutta kaiken maailman eksoottisten löyhöttäjien jälkeen olisit kuin henkäys puhdasta ilmaa. Ystäväksi ottaisin ilomielin ihan näiden harrastusten peristeella.

Kiitos. :)

MInulla on ollut paljon aikaa miettiä näitä työllistymisasioita. Kaksi asiaa nykymenossa on vastenmielisyydessään yli muiden: esittelyvideot ja se kirjoittamaton sääntö, että hakija liioittelee valehtelemiseen saakka ja rekrytoija on esittävinään, ettei huomaa mitään. Semmoista kesäteatterimeininkiä.

Minä pystyn puhumaan hötkyilemättä auditoriolliselle kuuntelijoita. Kyllä minua saa työtä tehdessäni seurata. Esittelyvideolla ei kuitenkaan olla työtehtävissä, eikä vuorovaikutuksesta ole tietoakaan. Minun ammatissani voi olla tosi hyvä, vaikkei olisikaan kuvauksellinen. Ennen vanhaan eli ennen rekrytoinnin karnevalisointia minullakin oli kädet täynnä töitä.

Olen niin kyllästynyt työttömyyteen ja työnhakuun, että voisin jättää haaveet rakkaaseen työhöni palaamisesta ja lähteä jonnekin taajaman laitamille multilateraalitilanteeseen, jossa voisin ruokaa ja taloa vastaan puunata ja ajaa autoja, rempata, ommella ja neuloa. Koiria rapsuttelisin kaupan päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Kokoonnutaanpa tässä nyt kimpassa arvostamaan ainutlaatuisuuttasi. Kukaan muu meistähän ei voi olla miesvaltaisella alalla?

Minä olen se häirinnän pelosta kirjoittanut. Olen vakituisessa työssä. Joten koitapa nyt keksiä joku parempi kyseenalaistus ensi kerralla.

Tuo ylimielinen moukka joka sua kävi nälvimään yritti vaan päteä. Että ihan 2000 kontaktia, ooh! Että liki kaikki miehiä, aah! Palvontaa ja aaltoliikettä.

Mulla on linkkarissa ehkä reilu 200 kontaktia ja olen johtaja. Olen aivan satavarma että tuo konteillaan pätenyt on joki assari korkeintaan. Sillä todelliset osaajat tietää että linkedin-kontaktit ei ole mikään helvetin meriitti.

Tarina ei muutenkaan täsmää ihan. "Kaikki työni viiden vuoden sisään" antaa ymmärtää, että niitä on ollut vähintään kolme. Toistuvasti työhistoriassa ne reilun vuoden pätkät toisensa perään ei välttämättä paras head hunttaus-meriitti ole, kun ei ole muutenkaan.

Lisäksi irtisanoutumisaika töiden välillä, yhtään merkittävämmässä työssä myös kilpailukielto jne. joten tässä taisi olla nyt autoliikkeen respa/ puhelinvaihde power tripillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on LinkedInissä vajaa 2000 kontaktia, joista miehiä arviolta 80% (koska alani on erittäin miesvoittoinen). En ole ikinä kertaakaan saanut mitään epäasiallisia viestejä, joten pikkuisen haiskahtaa tekosyyltä ettei häirinnän pelossa uskalla edes siellä verkostautua. Kai se sitten on kivempaa työttömänä syytellä muita ja olosuhteita, kunhan ei tarte itse tehdä mitään eikä nähdä vaivaa. Työtarjouksia tulee useampi viikossa, ja kaikki työni viiden vuoden sisään olen saanut ihan puhtaasti sieltä kautta. Mutta "some paha, itkupotku".

Kokoonnutaanpa tässä nyt kimpassa arvostamaan ainutlaatuisuuttasi. Kukaan muu meistähän ei voi olla miesvaltaisella alalla?

Minä olen se häirinnän pelosta kirjoittanut. Olen vakituisessa työssä. Joten koitapa nyt keksiä joku parempi kyseenalaistus ensi kerralla.

Tuo ylimielinen moukka joka sua kävi nälvimään yritti vaan päteä. Että ihan 2000 kontaktia, ooh! Että liki kaikki miehiä, aah! Palvontaa ja aaltoliikettä.

Mulla on linkkarissa ehkä reilu 200 kontaktia ja olen johtaja. Olen aivan satavarma että tuo konteillaan pätenyt on joki assari korkeintaan. Sillä todelliset osaajat tietää että linkedin-kontaktit ei ole mikään helvetin meriitti.

Tarina ei muutenkaan täsmää ihan. "Kaikki työni viiden vuoden sisään" antaa ymmärtää, että niitä on ollut vähintään kolme. Toistuvasti työhistoriassa ne reilun vuoden pätkät toisensa perään ei välttämättä paras head hunttaus-meriitti ole, kun ei ole muutenkaan.

Lisäksi irtisanoutumisaika töiden välillä, yhtään merkittävämmässä työssä myös kilpailukielto jne. joten tässä taisi olla nyt autoliikkeen respa/ puhelinvaihde power tripillään.

Irtisanoutumisaika on 2 viikkoa - 1 kk ja irtisanoudutaan tietysti vasta silloin, kun uusi työ jo on. Hyvin harvoin on etu, että voi aloittaa heti huomenna. Ei ole mitään kulkulupia ja tietokoneita valmiina.

Eikä se kilpailukieltolauseke nyt niin yleinen kuitenkaan ole.

Muuten olen samaa mieltä, että surkeaa länkytystä tuo 2000 kontaktia. Kun  on nähnyt, millä tavalla kontakteja kerätään, ei tee yhtään vaikutusta. Linkkariprofiileja aletaan jakaa jossain 100 hengen koulutuksessa osallistujien kesken. Mitään muuta yhteistä ei ole, kuin että on osallistunut johonkin "näin puhut työelämässä paremmin"-koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Viestisi kertoo jo olennaisen. Lukekaa kaikki tarkkaan: "ison firman rekrytoija".

Rekrytoija, eli typerys, jolla ei ole mitään muuta työtä, osaamista, eikä taitoa tehdä mitään muuta kuin käydä läpi hakemuksia ja sitten haastatella ryhmää hakijoita. Nuo rekrytoijat itse fantasioivat tuollaisesta elämäntavasta, koska heidän työnkuvansa on oikeasti ihan yhtä tylsää kuin palkanlaskijoiden! Erona on kuitenkin se että palkanlaskijat tekevät hyödyllistä työtä!

Työnantajat antavat työn heille, koska se työ on niin syvältä ettei sitä kukaan muu pysty tekemään kuin sellaiset jotka eivät osaa mitään! Siellä nämä rekrytoijat sitten lyövät toisiaan hartioille että nyt tässä ollaan oikeita asiantuntijoita.

Ihmiset jotka tulevat hakemaan työtä, ovat miljoona kertaa pätevämpiä kuin rekrytoija tulee koskaan olemaan! Jopa kesäteatterissa yhden kauden ollut työtön on pätevämpi kuin rekrytoija!

Ja tämä sattuu olemaan faktaa! Käykää kysymässä mitä vaaditaan rekrytointihommiin pääsemiseksi? Psykologin pätevyys? Ei todellakaan. Voi olla että sitä työtä tekee joku joka opiskeli psykologiaa, mutta se ei ole mikään vaatimus, koska siihen tarvitaan pari näön vuoksi pidettyä kurssia samanlaiselta pelleltä, joka sitten monistaa sinulle diplomin ja laittaa siihen nimesi kultaisella värillä. Että sellaisia superammattilaisia. Ja kohta näytän miksi!

Kukaan työnantaja tässä maassa ei vaadi keneltäkään laskuvarjohyppäämistä, ellei kyse ole laskuvarjohyppykoulutuksesta.

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näihin asioihin liittyvät hakukriteerit ovat sallittuja vain, jos niille on työstä (esimerkiksi palomies) johtuva hyväksyttävä peruste.

Eli jos tuo pelle on pitänyt laskuvarjohyppyvideota positiivisena ominaisuutena, hän on tehnyt siinä yksiselitteisesti rikoksen!

Hän voisi selittää, että laskuvarjohyppääminen kertoo ulospäinsuuntautuneisuudesta ja reippaudesta, mitkä eivät päde, koska nekin ovat henkilöön liittyviä syitä, eivät työhön vaadittavia syitä!

Miettikää mitä nuo rekrypellet oikeasti tekevät? He tulevat töihin, ja sitten istuvat perseellään koko päivän lukien hakemuksia joissa lukee "Ylioppilas 1998, Merkonomi 2004, alan töissä 5 vuotta, esimiestehtävissä 3 vuotta". Kuvitteletteko oikeasti että heille tulee jotain superihmisiä joilla on sellainen CV että sillä pääsee ihan mihin tahansa töihin? Ei taatusti tule. Sinne tulee ihan samanlaisia hakemuksia kuin mitä teillä jo on.

Totuus on sellainen että ihan minkä tahansa alan erikoisosaajat haetaan joko toisesta yrityksestä, tai suoraan koulusta. Heitä haetaan, he itse eivät hae! Ja näitä ihmisiä on promillen luokkaa sukupolvessa!

Rekrypellet laittavat ihmisiä paremmuusjärjestykseen osaamisen perusteella. Se on tylsää potaska"työtä", joten tietenkin he alkavat keksimään omia vaatimuksiaan, mistä osa on lisäksi laittomia! Esimerkiksi omaa kuvaa ei tarvitse hakemukseen laittaa, sitä ei saa edes vaatia, eikä siihen tarvitse laittaa mitään muutakaan mikä ei liity suoraan työhön! Esimerkiksi tuo laskuvarjohyppy, jos se ei liity suoraan työhön, osaava rekrytoija jättäisi sen huomiotta, koska työnantaja hakee ammattitaitoista ihmistä, eikä mitään itseään toteuttavaa taiteilijaplayboyta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Teet kunnon koosteen. Parempi tuo on kuin väkisin hymyileminen ja kasvojen näyttäminen suostuisasta kuvakulmasta viiden minuutin ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi sitten oli hesarissa artikkeli, jossa ison firman rekrytoija selitti, että millainen hakemus erottuu ja jää mieleen. Esimerkkinä hyvästä hakemuksesta ja hakijasta hän käytti henkilöä, joka oli laittanut hakemukseensa videon laskuvarjohypystä.

Tämä kuvaa hyvin nykyistä työnhakua. Ei riitä että on koulutus, työkokemusta, normaalit ihmissuhdetaidot ja käytöstavat, vaan pitäisi kaiken lisäksi olla joku huimapää extremeurheilija, jotta työnantaja pitäisi lahjakkaana ja dynaamisena työntekijänä. En lähes viisikymppisenä jaksa enää tällaista teatteria.

Itse tekisin videon siitä, että ihan pokkana neuloisin kaulaliinaa tai tekisin pirtanauhaa. Ei työttömillä ole yleensä varaa laskuvarjohyppyihin.

Minäkin ryhdyin miettimään, millaisia ominaisuuksia voisin esitellä harrastusteni perusteella. Osaan ommella ja neuloa mitä tahansa, olen hyvä remontoimaan, tykkään autojen puunaamisesta ja ajamisesta, koirien rapsuttelemisesta ja dokumenttielokuvien katselemisesta. En keksi mitään noihin tarvittavaa tai noista saatavaa ominaisuutta tai taitoa, joka ei kuulostaisi väkisin keksityltä tai idioottimaiselta. Enkä usko, että myötähäpeän herättäminen rekrytoijassa on työllistymiselle suotuisaa.

Mulla luki CV:ssä harrastuksina kaikkea itsenäisesti tehtävää. Pääsin haastatteluissa kakkoskierrokselle, ja sitä ennen piti tehdä ne nettipersoonallisuustestit. Niistä tuli tulokseksi, että olen analyyttinen introvertti ja haastattelija kommentoi, että tällaisia tuloksia minusta hakemukseni ja CV:ni perusteella odottivatkin.

Mun mielestä nuo testitkin on osittain kyseenalaisia. Eikö siinä tunkeuduta jo yksityisyyden piiriin osittain? Miksei viranomaiset puutu näihin mitenkään? Miksi jonkun firman pitäisi saada testata minkälainen persoonallisuus minulla on? Tai ties mitä kaikkea voivatkaan testata. Ehkä jopa myyvät testattuja tietoja eteenpäin.

Muistaakseni Psykologiliitto on ottanut kantaa, työnhaussa teetettäviin huuhaatesteihin.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä työpaikassa (siis ei työpaikkaa hakiessa, vaan ihan firman sisällä) piti kertoa omista harrastuksistaan. Joka toisella tuntui olevan laskuvarjohyppy,, vuorikiipeily, sukeltaminen, triathlon tai kehtasipa joku mainita ihan tavallisen maratonjuoksunkin. Mutta kova skaba tuntui olevan siitä, että kenellä on kovimmat harrastukset...... Ja it-ala kyseessä (tietystikin).

Saikkupotentiaalikartoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä työpaikassa (siis ei työpaikkaa hakiessa, vaan ihan firman sisällä) piti kertoa omista harrastuksistaan. Joka toisella tuntui olevan laskuvarjohyppy,, vuorikiipeily, sukeltaminen, triathlon tai kehtasipa joku mainita ihan tavallisen maratonjuoksunkin. Mutta kova skaba tuntui olevan siitä, että kenellä on kovimmat harrastukset...... Ja it-ala kyseessä (tietystikin).

Saikkupotentiaalikartoitus?

Todennäköisemmin triathlonisti saikulle joutuu kuin sohvaperuna.

On leikkausta ja tapaturmaa.