*****TammenTERHOJEN perjantai*****

[color=dodgerblue]Mustahan tuli melkoinen nettihäirikkö... no, aioinhan mää tulla vielä kommentoimaan, joten siihen siis.



[b]Rintareppu-Gallup[/b], mullahan ei siis oo kokemusta, mutta mies on aina haaveillut Björn Borgin repusta. Aikoo kuulemma ylpeänä kanniskella vauvaa kaupungilla... :) Mutta mää oon alkanu kallistumaan siihen että meille laitettais pelkkä liina, uskon että saan miehenkin siittä innostumaan kun vähän demonstroin. Tai sitten molemmat, miehelle reppu ja mulle liina. Mies tässä yks päivä piteli siskonsa 1 kk ikäistä vauvaa käsivarrella masullaan, kun huusi vatsavaivoja. Siihen se sitten tyyntyi ja alkoi tuhisemaan. Voih, sydäntä riipaisi ajatella että kohta sillä on oma vaavi käsivarrella....huoks. Meillä on hassu tilanne että miehellä on rutkasti enemmän kokemusta vauvoista kun mulla, sillä on jo yli 10 sisarusten lasta ja on hoitanut todella paljon niitä. Sitä on kiva seurailla.



[b]Perhepeti-Gallup[/b], olemme ajatelleet että pinnis laitettaisiin sängyn viereen " sivuvaunuksi" mun puolelle, ei tarvis nousta kokonaan sängystä imettämään. En raskisi laittaa omaan huoneeseen ja itse en millään muotoa jaksaisi nousta eri huoneeseen monta kertaa yössä ruokkimaan. Voipi olla että vauva nukkuu myös sängyssä, ainakin aamuyöstä, näin olen kuullut monelle käyvän... :)



[b]äityli[/b], saat kuule täysin mun sympatiat osaksesi! Mulla on vakityöpaikka just tuollainen, kun sulla! Täynnä keski-ikäisiä eukkoja vaihdevuosineen, ei kiinnosta työ, juorut ja toisten arvostelu enemmän. Mulle ollaan helkkarin kateellisia kun olen puolet nuorempi, parempi koulutus ja kiinnostunut työstä ja varsinkin kaikesta uuden opettelusta, mikä on niille myrkkyä. Suoraan sanottuna mun työpaikka oli viimeset 2 vuotta täys helvetti (sori vaan kun piti kiroilla...) Nyt oon ollut kaksi vuotta virkavapaalla aivan ihanassa työpaikassa ja kyllä on elämänlaatu muuttunut aivan täysin! Yritän saada täältä vakituista paikkaa että voisin tuolta paskapaikasta itteni irtisanoa. En sen kummemmin jaksa vaahdota, kun alkaa supistelemaan.... ;) Jos joutuisin tuolla ex-paikassa olemaan raskaana, supistelisi varmaan yhtenään. Koita kestää niitä katkeria eukkoja, joilla on elämä jo takana päin ja kiinnostaa vaan muiden elämä. Yöks heille!!



[b]Äitiliini[/b], tervetuloa takaisin! Ja onnea uuteen kotiin. Minäkin haaveilen että saisimme sitten joskus sen omakotitalon sinne kunnan eteläpäätyyn, kun sieltä olen kuitenkin kotoisin... Toisaalta olen kyllä alkanut tykästymään tähän nykyiseen alueeseenkin joen pohjoispuolella. Hauska kun teidän poika on jo niin " isoa poikaa" , ettei halua äidin ja isän sänkyyn nukkumaan... Mutta tosiaan, tilanne saattaa muuttua kun vauva tulee. Ainakin mulla kavereiden " isoja poikia ja tyttöjä" on kummasti alkanut vauvattamaan kun vauva on tullut taloon... :) On pitänyt alkaa syöttämään ja vaippoja on saatettu joutua ottaa uudelleen käyttöön jne. Mutta reippaalta teidän lapset kuulostaa, kun heti suostuivat omiin huoneisiin asettumaan.



[b]Raha-Gallup[/b], pankkikortti lompakossa eikä ikinä käteistä! Aiheuttaa harmaita hiuksia, kun pitäisi parkkeerata kaupunkiin. Siksi vien useimmiten auton Stockan parkkihalliin, kun sen voi maksaa stockmannin kortilla. Aiemmin olin enempi leväreäisempi noiden höyläilyiden kanssa, saattoi mennä tili " vahingossa" miinukselle. Mutta nyt ku on paljon noita tarkistavia laitteita, niin ei uskalla ottaa riskiä. Onneksi on myös Visa, niin voi laittaa sille puolelle, jos pankkipuolella ei oo katetta.



Pikkuhousunsuojista oli aiemmin puhetta. En käytä vaikka vuotoa, lähinnä kirkasta, riittää reilusti. Jouduin käyttämään suojia sen 10 ekaa viikkoa, kun käytin niitä Lugesteroneja, niin se riitti mulle. Ja tuo valkovuoto on lasten leikkiä sen Lugemassan vuodon rinnalla, se sotki ja tuhri joka paikan. Joten pikkuhousut vaihtuu tiuhaan ja pyykkikone laulaa. Ehkä kohta joudun töihinkin ottaan vaihtopikkarit mukaan... :)



Ens viikolla ois sitten rakenneultra torstaina ja huomenna tulee se 20 viikkoa täyteen. Jänniä aikoja elellään...



Viikonloppuja!![/color]

[color=deeppink][size=3]♥♥♥♥♥♥♥♥[/size][/color]



[color=steelblue][b]Sinda & Nipsu rv 19+6[/b][/color]

Poistun vuorokauden kestäneestä nettipimennosta. Kahlasin eilisen ei-niin-pitkän -pinon läpi ja jotakin olis tarkoitus kommentoida.



Lydi@: Täällä kanssa yksi raivotar! Mie oon kyllä ilman raskaushormoneitakin aivan lahopää, kun puhutaan hermoista/pinnasta/pitkäjänteisyydestä ym. (Kysykää vaikka exältä ja nykyiseltäni :) Sitä on oppinut aika hyväksi anteeksipyytäjäksi kuitenkin. Toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä että poikani ovat perineet isiensä rauhalliset luonteet... Tällä hetkellä mulla menee eniten hermo mieheni saamattomuuteen (onko hän saamaton oikeasti, voi vaan miettiä..) Kotona on tuhat pikku hommaa rempattavana, mies vaan huitelee ympäri kaupunkia tekemässä toisten unelmia valmiiksi kun minun unelmani saavat odottaa (esim. keittiöstä puuttuu sekä lattia, että kattolistat remontin jäljiltä, yläkerran rappusten portti on rikki ym. ym.).



Äityli: Kuulostaa ihan mun entiseltä työpaikalta tuo sun duuni... Ajattele niin, että kohta sulla on edessä PIIIITKÄ vapaa ja sen aikana ehkä ehdit katsastaa itsellesi uutta työpaikkaa. Musta työpaikan ilmapiiri vaikuttaa niin paljon siihen, viihtyykö työssä vai ei.



Sykkeistä kyselin miekin pari päivää sitten. Pojilla sykkeet ollut 130-140, nyt oli muistaakseni 146. Kätilöni muuten veikkasi meille tyttöä, ei sykkeiden perusteella vaan siksi, että mulla tää kolmas raskaus ollut niin paljon vaikeampi ihme vaivoineen kuin 2 ekaa (migreeni, supparit, iho-oireet, huonotuulisuus...) Saas nähdä.



Sipulisandralle ONNITELUT, poikatrio kuulostaa ihanalta ;) Meillä kolmatta poikaa odottaa enemmän kuin innokkaasti kaikki muut paitsi itse mamma (joka tahtoisi pikku-prinsessan ;) MUTTA joka kuitenkin toivottaa pikku-prinssin aivan yhtä tervetulleeksi (*kauhulla odottaa kotiinsa laumaa mopo- poikia ja niiden perässä tirskuvia ihQuja pissiksiä. ÄÄKS*)



PANKKIKORTTI ihminen olen minäkin. Onneksi ilman luotto-ominaisuutta ;)



Mullakin on tässä kuussa se ultra yksityisellä. Enää 28 päivää!! Toivottavasti kaveri suostuu paljastamaan sukupuolensa, koko perhe odottaa jännittyneenä :)

Luukas on aikas rauhallinen tyyppi. Potkuja satelee ihan joka puolelle vatsaa, mutta kuitenkin aikas harvakseltaan. Toivottavasti tyyppi on kunnossa....



Mutta nyt aamupalalle... Palailen myöhemmin ;)



Ardisia ja luukas rv19+5

Kyllä tammikuisilla riittää juttua! :)



tikru06: kiva kuulla neuvola kuulumisia. Miulla on kahden viikon päästä seruaava. :)



äityli: kurjia työkavereita siulla. Mie olin aikaisemmin hoitoalalla ja vähän semmosta ankeeta ilmapiiriä sielläkin oli, just nuo keski-ikäiset matamit, kun eivät jostain syystä oikein suvainneet meitä nuorempia. Sit valitettiin selän takan ym kivaa. Tuntuu, että naisvaltaisilla aloilla on monesti tuommosta.



tau: Hyvää matkaa!



äitiliini: onnea uuteen kotiin. Siinä onkin tekemistä, kun laittelee kaiken omille paikoilleen. :)



Hiidenvirrasta oli juttua. Sarja on miullekin ihan vieras. En muista, että Ruotsissa ois näytetty sitä, tai sit mie en vaan saanut kahtoa sitä. Mies kyllä muistelee sitä ja katottiin tiistaina eka jakso. Miusta oli vähän ihmeellinen, mutta kaipa se siitä vielä lähtee käyntiin.



Mutta LOST alkoi taas ja oli kyllä jännä! :) Ei millään malttais viikkoa oottaa seuraavaa jaksoa. Pitäsköhän ehtiä netistä koko kakkoskausi ja laittaa tulemaan koneelle...



Käteinen/pankkikortti: edottomasti kortti. Käteistä miulla on tosi harvoin mukana, kun kortilla saa melkein joka paikassa maksettua.



Synnytys: eka synnytys meni ihan ihmetellessä, kun se piti käynnistää hepatoosin takia, eikä sit meinannut edes käynnistyä, vaan vasta kuudentena päivänä alkoi tapahtuman. Sit eteni niin nopeesti, etten kerennyt saamaan mitään kivunlievitystä, ilokaasulla piti pärjätä. Voimat loppui kesken ja reilun tunnin ponnistuksen jälkeen tyttö piti auttaa maailmaan imukupilla. Kyllä siinä aika pitkään joutui vatvomaan tuota tapahtumaketjua, ja vähän jäi pelkoa, mutta nyt se alkaa helpottamaan. Toivottavasti tää seuraava ei mene ihan samalla tavalla, mutta sen näkee sit tammikuussa.



Lohduttavaa lukea, että täällä on muitakin raivottaria. :S Miulla on kans pinna niin kireellä nykyään. Varmaan tää väsymys on suurin syypää siihen. Huomaa heti eron, jos on saanut nukuttua hyvin, niin ihan eri tavalla jaksaa tytön mesomisiakin kuunnella. Nyt on pari yötä tullut nukuttua tosi huonosti ja tänä aamuna viimeksi meinas mennä hermot, kun tyttö jahus koko ajan miun jaloissa ja vaati huomiota ja tieten aamutohinoissa on aina vähän kiirus ja sit tulee räyhättyä. Kauheen huono omatunto tulee, kun tiuskii pikkuiselle. :´( Kait nää hormoonit vaikuttaa osaltaan, mutta ei kyllä ole kivaa.



Joka tapauksessa rentouttavaa viikonloppua!



T: Monttu rv 22

leväreäisempi

= leväperäisempi *nolo*

Lydi@: kuten huomaat, et suinkaan ole ainut kiukuttelijat, minusta tuntuu että minulla menee herne nenään nykyään heti kaikesta mitä mies sanoo tai tekee tai jättää tekemättä. Suurin syy on kyllä tämä väsymys ja kivut jotka vaivaavat.



Voihan LOST! Innolla aloitin katsomaan lostia ja sitten sinnikkäästi jaksoin puoleen väliin arvatkaa vain...nukahdin. Mies oli ottanut lasini pois päästä ja nauresekellut, että siinä se lostin kattoja nyt sit makaa, vaikka on jo monta viikkoa odotellut sitä.



Äitiliini: onnea uuteen kotiin. Meilläkin on haaveena joskus saada isompi talo. Tämä nykyinen on kahdelle lapselle ihan ok, mutta kun haluaisimme että kaikilla lapsilla olisi omat huoneensa. Haaveissa olisi jos appivanhemmat vaihatisivat kanssamme taloja.



Pankkikorttia minäkin käytän lähes aina, ja joskus kun tarvitsee käteistä niin oikein suututtaa kun ei kortti kelpaa ja joutuu automaatille asti jopa vaivautumaan. (laiska minä).



Sipulisandra: Onnea poikatriolle, meille on tulossa tyttötrio, ei ole isit sekatyömiehiä ei. Sykkeistä voisin tähän lisätä, että ovat olleet yli 150 kaikilla.



Synnytys: Olen synnyttänyt molemmat luomuna, ja aion tämänkin synnyttää, toki tarvittaessa ja sietokykynnykseni ylittyessä otan spinaalin. Mutta tosiaan synnytykset ovat olleet nopeita ja vasta juuri ennen ponnistusta niin kivuliaita, ettei kivunlievityksestä olisi muuta kuin haittaa. Tokasta jälkisupistukset olivat tosi kipeitä ja kestivät useita tunteina viiltävinä.





Hyvät viikonloput!



mamm@mia ja vaavi rv 18+6

Miten sulla olis ollut kivunlievityksestä synnytyksessä vain haittaa? Mulla myös oli ensimmäinen synnytys luomu. Paikat aukesi ilman kipuja ja sairaalaan mennessä olin jo 7 cm auki ja silloin ne kivut sitten alkoi. Ehdin olla sairaalassa 1,5 h ja ponnistusvaihe oli se kaikkein kivuliain. Nyt juuri mietityttää se, osaanko seuraavalla kerrallakaan lähteä ajoissa sairaalaan, etten ookin sitten jo 10 cm auki...



Toisaalta jäi hyvä mieli, että synnytys sujui noin nopeasti ja oon miettinyt, et yrittäiskö nytkin pärjätä ilman kivunlievitystä, jos jotenkin osaisi valmentautua oikein siihen kipuun. Toisaalta kyllä silloin tuntui, että kuolee, joten ehkä joku puudutus vois olla paikallaan. Mut pidentääköhän se kovasti synnytyksen kestoa? Mulla siis kokonaiskesto ensimmäisestä 4h 25min.



Sorry kun mä jo nyt näistä puhelen, ehtiihän tässä vielä moneen kertaan...



ariella

Kaksi synnytystä takana ja molemmat kestäneet kokonaisuudessaan noin kolme tuntia. Ekalla kerralla menin ponnistavana sairaalaan ja ekakertalaisena kuvittelin kaiken olevan vasta alkusoittoa. Tokan kanssa olinkin sitten tarkkana ja heti ekasta kipeästä supparista tilasin ambulanssin. No joo, kätilö oli sitä mieltä, että ambulanssi oli liioittelua, mutta minun mieltäni rauhoitti tieto siitä, että apu on lähellä, jos alkaa taas yhtäkkiä ponnistuttamaan. Ei enää ikinä niitä kamalia loppuvaiheen suppareita autossa turvavöissä istuen!



Minun mielestäni ei kannata jäädä kotiin odottelemaan, jos takana on nopea synnytys. Meillä esikoinen meinasi syntyä sairaalan parkkipaikalle ja se tuskin olisi ollut kovin hyvä juttu, vaikka lämmin elokuun yö olikin. ;) Parempi varmistella kuin ottaa isoja riskejä.



Eikä siihen h-hetkeen nyt enää niin kauhean kauan ole. ;) M

[color=darkviolet]Huomasin sen joku aika sitten kalenteria siirtäessä tai nostaessa oikean sivun esiin eni vei.

Käytiin akan kans pönkimässä varastoo ja mie löysin peräti sen rentoutuskasetin :) Hyvä minä!! Kuinkahan monasti sitä oon ettiny ja ei oo vastaan tullu niin nyt ei tarvinnu kauaa laatikoita penkoo, ku sattu käteen. Pitää kuunnella joku päivä onko tuo nauha kärsiny.

Tein muuten eilen kirpparilta löytöjä akalle. Pikkunen prinsessalinna 50 senttiä ja pussukka täynnä pikku olioita (muumipappa, pupuja, tiikereitä, smurffeja jne) 20 senttiä. Monta tuntia akka viihty eilen niitten kimpussa ja samalta näyttää tämä päivä. Kerranki halvalla saa jotai mieleistä :)

Alotin sitten eilen mustaviinimarja-kuurin. Aattelin päivittäin sellasen kahvikupillisen napsia. Sillä systeri sai ainaki hempan nousuun. Tosin otan siitä huolimatta vitamiinitabuja.

Eilen tosissaan horisin. Aamupäivällä otin vitamiinitabun, sen sentään muistin. Sitten illalla aioin ottaa, mut päätin tehä jotain olikohan se syödä ja käyä saunassa. Muutin mieltä ja touhusin jotain ja kattelin ihania koosteita kolmosen uutisista. Niin sitten en jaksanu millään saunan jälkeen muistaa otinko sen tabun vai en :O En vaikka kuinka tutkin muistin syövereitä. En ottanu sit enää, ku en kerta kaikkiaan ollu varma ett otinko jo sen. Pelkäsin yliannostusta. .

Mun pää alkaa käyä tosissaan hataraksi ku lavon ovet ;D Joku päivä mä unohan parisuhteen ;) Siittähän oli aina Paristossa.

Joo, mä kanssa mietin, että pitäisi ottaa sellanen vanhojen ihmisten dosetti käyttöön, että muistaisin ottaa eri aikoihin kalsium- ja rauta-tabuni!! ;-) Niin ja siis joka päivä!



Minäkin muuten siirryin noihin mustaviinimarjoihin. Tai oikeastaan mehuun. Päätin vähentää rutkasti teen juomista (tummuu hampaat), mutta jotain lämmintä pitää saada. Tuleepahan samalla c-vitamiinit :)



wei

[color=purple]Miksän mulla ei tullu tuo dosetti mieleen! Tosin, että mie otan vaan ne kaks Special+2 tabua. . .JOS muistan. Antaskohan nuo tk:sta lainaan :D

lyhyesti:

esikoisen papereihin merkitty eka vaiheen kestoksi 23h (tosi asiassa oltiin synnärillä 2 vrk), ponnistus 15min. Epiduraalin sain 2h ennen syntymää.



kakkosen papereissa eka vaihe 5h, ponnistus 45min (pitkitty, kun oli kakkinut lapsiveteen ja hengitystiet piti imeä ennen kuin syntyi. en saanut kunnolla lupaa ponnistaa. tosiasiassa ajan kulumista tuossa vaiheessa ei huomannut...). Tällä kertaa sain edan kun olin auki 5cm, ja tuntia myöhemmin sainkin alkaa ponnistaa ;)



eli mun kohdalla eda on nopeuttanut synnytyksiä huomattavasti. oisko kyse siitä, että kroppa ikäänkuin rentoutuu ja paikat (viimeiset sentit) avautuu nopeemmin. muina kivunlievityksinä ilokaasua höngin molemmissa. kakkoselta ehdin olla avautumisvaiheessa parisen tuntia altaassakin. esikoisen synnytyksessä sain myös aquarakkuloita. Ai himputti kun ne teki kipeetä, en suosittele!!!

Tämän synnytyksen aion kokea taas edan ja ilokaasun turvin. KAIKKI KUNNIA LUOMUNA SYNNYTTÄNEILLE, tästä emännästä ei siihen ole :)



Katsoiko kukaan muuten eilen kotikatua? se on ollut mun lemppari monen monta vuotta. suomen telkkari hankittiin oikeastaan vain sen (ja pikkukakkosen) takia :) Uskotteko, niin Janne ja Ninni palaa vielä kimppaan?



Palataan taas....

Ariella: Olisinhan tietenkin voinut ilokaasua ottaa, mutta en halunnut ja Ponnistusvaiheet ovat olleet nopeita, olen ponnistanut vain muutaman kerran kun tytöt ovat syntyneet ja siinä vaiheessa kun olisin spinaalin ehkä voinnut ottaa olen ollut jo 8-10 cm auki, eli seuraavaksi ponnistettiin. Kätilöt ovat sanoneet että joskus puudutukset voivat viedä tunnon ponnistuksista ja silloin ei ole saanut tarpeeksi voimaa ponnistukseen ja että on ollut hyvä ettei puudutusta ole keretty laittaa.



Juu kyllähän tämä synnytys asia aina mielenkiintoista on ja kiva kuulla toisten kokemuksia ja muistella vanhoja.

[color=blue] Perjantaita kaikille! Tulin pikaisesti moikkaamaan ennen kuin hilpasen viikonlopun viettoon.



Rahagallup: Käytän mielummin käteistä, koska jos ostelen kortilla niin tulee törsättyä liikaa. Sitä ei jotenkin hahmota rahanmenoa kun ei konkreettisesti anna sitä pois.



Perhepetigallup: Meillä nukuttiin esikon kanssa 1v 9 kk vierekkäin. Kun tuolloin lopetin imetyksen esikko siirtui omaan petiin. Yöt olivat kyllä aika rauhattomia ja loppuvaiheessa esikolla olis pitänyt olla tissi koko aika suussa, niin samaa virhettä ei pyritä toistamaan Nasun kanssa. Yritän myös imetyksen lopettaa vähän aikaisemmin.



Huomenna mummolaan jee jee jee!

Tuotanoin, mä käytän efektiivistä työ aikaa täällä surffaillessa. Eipä täällä tähän aikaan enää oo mitään tekemistä.

Mulla siis alkoi reilut 2vk sitten duuni. En oo ollut töissä sitten 2001, voitte kuvitella että hommat on muuttuneet hieman. Kivaa tää silti on ollut, illat oon vaan ihan puhki. Olen kyllä seuraillut teidän jutustelua, mutta en oo jaksanut kirjoitella.



Äityli: älä kuule välitä muiden sanomisista ja sanomisien jättämisistä. Meilläkin tyvärr on pari sellaista puupäätä täällä. Vois kuvitella että kun nais valtaisella alalla on niin ymmärrystä hieman löytäis, mut ei niin ei.



Kortti vai käteinen: siis mikä se käteinen on, mulla on ainainen käteisen puute. Kortti on vaan niin kätsy.



TV-ohjelmista: mä muistan hämärästi sen Hiidenvirran, mut en kyllä sitä ole seurannut. Lostiin oon ihan täydellä koukussa.



Synnytys: sen verran oon ajtellut sitä että taas joudun veitsen alle ja toivottavasti tälläkin kertaa sektio sujuu yhtä mallikkaasti kuin edellisillä kerroilla.



Rintarepuista: meillä oli esikon kanssa aluks Baby-Björn, mutta en pitänyt siitä ollenkaan, sain selän ja niskan siitä kipeiksi heti. Mä vannon liinan nimeen ;) oon käyttänyt molemmilla pojilla sitä ja aion nytkin sen ottaa käyttöön. Jopa mun mies piti liinasta.



Äitiliini: onnee uuteen kotiin, muutto on rankkaa mutta se uuden kondin tuntu on ihana.



Sipulisandra: Mulla on vahva tunne että meillekin tulossa kolmas poika. Saas nähdä jos se rakenne ultrassa näkyis. Meillä myös esikko haluis siskon :)



(.) Kaikki hyvin. Mulla on sellainen tunne että baby on kääntynyt perätilaan. Näissä main edellisetkin kääntyivät ja ei enää kääntyneet oikeaan asentoon. Ultra mulla on ens viikolla ja neuvola vasta vajaan 3vk kuluttua.



Tulopahan kirjoitettua toivottavasti jaksatte lukea :D



-MM- ja baby 19+

että löysin äsken kirjastosta Mark Levengoodin & Unni Lindellin kirjoittaman pikkukirjan " Gud som haver barnen kär har du någon ull" (ystävä sä lapsien anna mulle villoja tms. muistaakseni suomeksi).

Siis tää on aivan huippu ;) Oon lukenut joskus aiemminkin ja ajattelin nyt vain tipsata, jos jollakin on jäänyt lukematta ja on luppoaikaa nyt tai sitten äippälomalle jäätyä ;)

Nää on just näitä, joita kuulee oman 5- vuotiaan suusta päivittäin, typ

" Min mamma blev gravid innan storken kom" (äitini tuli raskaaksi ennen kuin haikara kävi) -Sofie 7år



Hahhhaahhhahha *kops*

Ompas ollut taas pitkiä pinojA. olen yrittänyt joka päivä ehtiä lukea, mutta kirjoittelemaan en ole ehtinyt.



Kävin tiistaina neuvolassa. Pissat ja paineet OK. Painoa oli tullut +2 kg lähtöpainoon. Mutta se hemppa oli 96! Terkka sanoi, ettei yhtään ihmettele väsymystä ja päänsärkyjä.Terkka ehdotti, että ottaisin joka toinen päivä 2 Obsidania. Seuraava neuvola on (jo) kolmen viikon päästä tuon huonon hempan takia. Jos ei lähde nousuun niin täytynee mennä Jorviin tutkimuksiin. Mitä konsteja tiedätte hemoglobiinin kohottamiseksi? Täällä yksi, joka kipeästi tarvitsee neuvoja!



Syke oli 139 pikkuisella eli matalahko. Esikoistyttärellä oli 140-150 välissä eli olisikohan pikkusisko tiedossa. Minulla ei varsinaisesti ole sen paremmin tyttö- kuin poikaolokaan. Mies taitaa salaisesti toivoa poikaa, vaikkei sitä sanokkaan. Tiedä sitten.



Televisio-ohjelmista: Seuraan huonosti sarjoja, mutta nyt olen seurannut uusinkierroksella olevaa Hovimäkeä. Tällä viikolla tuli ensimmäinen jakso tanskalaisesta sarjasta Julie ja Nikolaj, joka vaikutti hyvältä. Vähän ehtii enää telkkarin edessä olla. Esikoisen syntymän ja töihin palaamisen jälkeen on telkan katselu ollut melko rajattua. Täällä kommentoitiin Hiidenverta-nimistä sarjaa. Muistan hämärasti sellaista seuranneeni. Milloin se tulee ja miltä kanavalta?



Sindalle vielä haalari-asiaa. Asun pääkaupunkiseudulla, joten vaihto postitse lienee paras, mutta palataan asiaan tuonnempana.



Synnytyksesta: Esikoinen syntyi suunnitellusti sektiolla, sillä minulle on lapsena tehty leikkaukset molempiin lonkkiin. Syntymäpäivä siis tiedettiin melkoisella varmuudella jo etukäteen. Operaatio sujui hyvin, mutta jälkisupistukset olivat kovat. Minulla epäonnistui kipupumpun laittaminen, joten jouduin olemaan kaksi päivää täydessä vuodelevossa. Jorvissa oli tuolloin käynnissä remontti, joka haittasi sairaalassa oloa; oli työkalujen ääniä, huoneet sullottu täyteen äitejä vauvoineen sekä gynen leikkauspotilaat sektioäitien ja synnyttäneiden äitien kanssa yhdessä. Melko stressaavaa siis!



Jätin tänään työpaikalle äitiys- ja vanhempainvapaa hakemuksen. Kelan laskurin mukaan äitiysloma alkaisi 23.11.. Tuo olisi viikkoa ennen kuin olin kaavaillut. Onko muilla jo ollut ajankohtaista?



Mukavaa viikonloppua! t:bien

Ensinnäkin kiitoksia kaikille jotka jaksoivat lukea eilisen valitukseni ja vielä lohduttaakin minua. helpottaa kummasti oloa tuo toisten tekstien lukeminen. Tänään ei ollut enää ollenkaan niin paha mieli kun sai purkaa oloaan :-)



Galluppeihin: kortin käyttäjä olen itsekin. Käteistä ei löydy ikinä, mikä sinällään hankalaa jos tarvitsee maksaa jotain parkkimaksuja tai todella pieniä ostoja. Mutta kun ei vain ikinä tule nostettua rahaa kun kortilla on niin helppo maksaa( voi olla pientä laiskuuttakin..)



Täälläkin ilmoittautuu yksi hermonsa ihan pikkuasioista menettävä! Mies aina välillä nauraakin minulle kun hermostun ihan mitättömistä asioista.. Ei sille vain voi mitään kun ei hermo kestä ja suututtaa... ;) Pakko sen on johtua raskaudesta kun en aikaisemmin ole tälläinen ollut.



Synnytystä olen hieman miettinyt, sen kummenpia suunnitelmia en ole tehnyt katsotaan sitten kun tilanne tulee. Esikoisen synnytys oli mielestäni helppo. kokonaiskesto vai 6h ja repeämiäkään ei tullut. laitettiin vain 3 tikkiä joihinkin nirhautumiin. Synnytys oli muutenki positiivinen kokemus, ja hyvin onnistui istuminen ym synnytyksen jälkeen. Ainoa mikä oli inhottavaa oli tuo ponnistusvaihe ja se kun avaavat supparit tuli niin perättäin ettei siinä lepohetkeä jäänyt ja siinä samalla lekuri yritti epiduraalia laittaa( sattu varmaan enemmän kun ne supparit). Mutta toivotaan että tämäkin synnytys olisi yhtä nopea.



Äitiliinille kovasti onnea uuteen kotiin!!!



Omasta navasta vielä: Massu kasvaa hurjaa vauhtia! mies kysy eilen että oletkos kinkun nielassut kun maha tollain pullottaa ;) Potkut tuntuu ja reippaasti ja useasti päivässä Ihanaa!! Tänään on vain ollut maha kummallisen kipeä tuolta ihan alhaalta liekö johtuu tuosta stressin poikasesta noista työkavereista .. No ehkä tämä tästä onhan sentään viikonloppu..



Onkohan nyt liikkeellä jotakin lasten känkkäränkkää.. meilläkin tyttö meinaan niin ihanan kiukkunen kun pitäis nukkumaan käydä.. ihan tässä kohta hermo menee kun huutaa ja kirkuu vain tuo likka, eilen oli ihan sama. ;)



Joku tuossa aikaisemmin pohti sitäettä miten sitä jaksaa sitten muiden lasten kanssa kun vauva syntyy. Itse olen miettinyt samaa. Varsinkin jos vauva on kovinkin vaativa koliikki tai jotain. Mutta kait sitä kaikkeen tottuu ja ajattelee vain että se on ohimenevää se väsymys. ja toivottavasti tuo pinna ei sitten enää ihan näin helpolla mene :)



No nyt en enää muistakan pitikö vielä johonkin kommentoi kumma kun tuo muistikin on kovin huono nykyään... ;) Mutta illanjatkoja kaikille!!!