Lue keskustelun säännöt.
Introvertti/erityisherkkä ja sosiaalinen ähky
10.09.2021 |
Miten te muut jaksatte? Itsellä tilanne, että opiskelujen takia ollut tosi sosiaalisia tilanteita ja nyt puolison veli tulossa kylään esittelemään uutta kumppania.. En jaksaisi enää yhtään vaan haluaisin olla omissa oloissani sosiaalisen Ähkyn jälkeen. Meillä on ollut joka viikonloppu joku kylässä ja tämä veli käy myös paljon.. Miten ratkaisette nämä tilanteet, kun itse haluaisi vain olla rauhassa ilman ihmisiä, mutta puoliso haluaa vieraita ja kyläilijöitä? Puoliso tekee itse etätöitä niin haluaa varmaan eri tavalla nähdä ihmisiä.. Itse en jaksa, koska olen esim. opiskeluiden puolesta jo niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Olisikin kyseessä vain tunnin sukulointi.. Ei vaan koko vklopun kestävä vierailu. Maanantaina sitten virkeänä taas leikkimään sosiaalista opiskelujen pariin... Ap
No, etpä tilannetta aivan noin kuvaillut aloituksessasi. Joten mitäs jos et muuttaisi tarinaa kesken kaiken.
Ja edelleen sinulla lienee oikeus sanoa miehellesi, että et halua niitä ihmisiä kotiisi koko viikonlopuksi? Vai sotkeeko se tämän hienosti rakennetun uhriutumis-kuviosi?
Mitäpä jos et itse tekisi oletuksia kysymättä?
Esim. tämä kommentti "ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan" on ihan älytön kommentti ja täyttä tuubaa: miten voit sanella toisen ihmisen puolesta tällaista? :D Ethän sinä tiedät ap:n elämästä juuri mitään konkreettista. Mutta niin, kun sun mielestä pitää jaksaa nähdä niitä sukulaisia millon vaan, kun ei se mikään iso rasite voi olla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Tässä taas hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä erilaisuutta..
Ja niin, jos kerta jotain ihme sääntöjä (?) pitää noudattaa yleisesti, niin miksi ne sitten pitää olla ekstroverttien sanelemia? Vai voisko nää yleiset säännöt ollakin sellainen kultainen keskitie, jotta ne sopii kaikille?
Kukas on sanonut että ap:n tilanteessa säännöt määrittää joku extrovertti, ja ap on tilanteessa joku täysin äänetön osakas? Ehkäpä ap:n tulisi vain avata suunsa siellä kotona, eikä vaan ruikuttaa täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ok juoda vaikka kahvit miehen veljen ja uuden tuttavuuden kanssa ja vetäytyä sitten omiin oloihinsa? Ei kai minun ole pakko koko iltaa viihdyttää heitä, jos en vaan jaksa? Ap
On tietysti, jos teillä vaan on tilaa vetäytymiseen. Voit vedota johonkin opiskelutehtäväänkin.
Tai sitten lähdet lenkille.
On myös täysin mahdollista lähteä pois kotoa ENNEN vieraiden tuloa. Ehdit sinä sen uudet tuttavuuden myöhemminkin nähdä.
Minä olen itse autisti, eli kuvittele omat ongelmasi potenssiin sata. Olen mm. kerran tehnyt niin, että kun meidän silloin vuokraemäntä tuli keskustelemaan siitä, myykö kämpän meille, tajusin yhtäkkiä että en kestäkään ihmisiä silloin ja sanoin miehelleni, että "mä en voi olla täällä, mun täytyy häipyä". Noin viisi minuuttia ennen naisen tuloa. Kirmasin pihalle ja odotin läheisellä hautausmaalla siihen saakka, että vuokraemäntä lähti. Sen ja mieheni neuvottelut sujui kaiken lisäksi luultavasti paremmin kun minä en ollut paikalla pingottamassa ja esittämässä normaalia. (Maksoin kyllä oman osuuteni kämpästä, kiitos kysymästä.)
Meillä tämä toimii, koska mieheni on sosiaalisesti huippulahjakas. Hän paikkaa minun puutteitani, ja suhtautuu ymmärtäväisesti näihin äkillisiin force majeureihin. Mies ei siis tarvitse minua niihin sossimistilanteisiin mitenkään. (Mitä mies tästä suhteesta saa, on minulle arvoitus, mutta 17 v se on minua kestänyt.)
Juuri näin.
Tässä autisti opettaa herkälle taitoja. Koska tämä nainen ottaa vastuuta, ja ilmaisee omat rajansa tehokkaasti.
Oli hyvä esimerkki, että halusi poistua ja poistuikin tärkeästä tilanteesta, eikä edes murehdi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Olisikin kyseessä vain tunnin sukulointi.. Ei vaan koko vklopun kestävä vierailu. Maanantaina sitten virkeänä taas leikkimään sosiaalista opiskelujen pariin... Ap
No, etpä tilannetta aivan noin kuvaillut aloituksessasi. Joten mitäs jos et muuttaisi tarinaa kesken kaiken.
Ja edelleen sinulla lienee oikeus sanoa miehellesi, että et halua niitä ihmisiä kotiisi koko viikonlopuksi? Vai sotkeeko se tämän hienosti rakennetun uhriutumis-kuviosi?
Mitäpä jos et itse tekisi oletuksia kysymättä?
Esim. tämä kommentti "ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan" on ihan älytön kommentti ja täyttä tuubaa: miten voit sanella toisen ihmisen puolesta tällaista? :D Ethän sinä tiedät ap:n elämästä juuri mitään konkreettista. Mutta niin, kun sun mielestä pitää jaksaa nähdä niitä sukulaisia millon vaan, kun ei se mikään iso rasite voi olla..
Niinpä. Rajattomista ihmisistä puheen ollen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Olisikin kyseessä vain tunnin sukulointi.. Ei vaan koko vklopun kestävä vierailu. Maanantaina sitten virkeänä taas leikkimään sosiaalista opiskelujen pariin... Ap
No, etpä tilannetta aivan noin kuvaillut aloituksessasi. Joten mitäs jos et muuttaisi tarinaa kesken kaiken.
Ja edelleen sinulla lienee oikeus sanoa miehellesi, että et halua niitä ihmisiä kotiisi koko viikonlopuksi? Vai sotkeeko se tämän hienosti rakennetun uhriutumis-kuviosi?
Mitäpä jos et itse tekisi oletuksia kysymättä?
Esim. tämä kommentti "ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan" on ihan älytön kommentti ja täyttä tuubaa: miten voit sanella toisen ihmisen puolesta tällaista? :D Ethän sinä tiedät ap:n elämästä juuri mitään konkreettista. Mutta niin, kun sun mielestä pitää jaksaa nähdä niitä sukulaisia millon vaan, kun ei se mikään iso rasite voi olla..
Eipä ap kuvaillut aloituksessaan muita vapaa-ajan tapahtumia, joten oletus on silloin niiden olevan oikeasti vapaata. Enkä sanonut, että hänen tulisi niitä sukulaisia tavata, vaan tarjosin vaihtoehtoja, kuinka hän voi välttyä niiden tapaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kompromissi pitäisi löytää.Joskushan voi ehdottaa,että mies tapaisi veljeään ja muita muualla kuin teillä.Silloin tällöin voi kahvitella sukulaisten ja ystävien kanssa .Molempien ei ole pakko tehdä sitä yhtä usein,joskus voi mennä erikseenkin.
Joo jotain kompromisseja tässä on yritetty hakea.. Ne vaan unohtuu, kun mies kutsuukin veljen kylään.. Tai joku kysyy niin ei osaa sanoa ei. Ap
No, sinun täytyy oppia sanomaan ei. Ja miehesi täytyy oppia, että parisuhteessa ei kutsuta vieraita kysymättä sopiiko se toisellekin. Paitsi jos on tosi iso lukaali.
Miehen veli noin muuten on niin läheinen, ettei sen takia kannata pingottaa. Minä en välttämättä edes sohvalta nouse, jos miehen veli tulee käymään. En laske sitä vierailuksi. Sinun tilanteesi on tietysti eri, kun on uusi hempukka käsipuolessa, ja sille täytyy olla ensitapaamisella kohtelias, ettei pelästy.
Meillä onneksi miehen veljen vaimo on samanlainen mörrikkä kuin minäkin, joten sanattomasta sopimuksesta emme koskaan tapaa toisiamme, vaan miehet toisiaan. Toimii hiton hyvin. Anopilla oli kyllä vähän nieleskelemistä, kun kumpikin miniä on erakkosorttia.
-se autisti-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Tässä taas hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei ymmärrä erilaisuutta..
Ja niin, jos kerta jotain ihme sääntöjä (?) pitää noudattaa yleisesti, niin miksi ne sitten pitää olla ekstroverttien sanelemia? Vai voisko nää yleiset säännöt ollakin sellainen kultainen keskitie, jotta ne sopii kaikille?
Kukas on sanonut että ap:n tilanteessa säännöt määrittää joku extrovertti, ja ap on tilanteessa joku täysin äänetön osakas? Ehkäpä ap:n tulisi vain avata suunsa siellä kotona, eikä vaan ruikuttaa täällä?
"Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä."
Eli introvertti ei saa tuoda ilmi, että ei jaksa nähdä muita ihmisiä. Koska hän on tällöin liian vaativa ja "uniikki lumihiutale"
Itse näen tämän keskustelun vertaistuen hakemisena enkä ruikuttamisena. Mutta totta kai ap on itse se henkilö, joka vain pystyy ne omat rajansa pitämään. Se on vain eri asia, että hyväksyykö muut niitä rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Olisikin kyseessä vain tunnin sukulointi.. Ei vaan koko vklopun kestävä vierailu. Maanantaina sitten virkeänä taas leikkimään sosiaalista opiskelujen pariin... Ap
No, etpä tilannetta aivan noin kuvaillut aloituksessasi. Joten mitäs jos et muuttaisi tarinaa kesken kaiken.
Ja edelleen sinulla lienee oikeus sanoa miehellesi, että et halua niitä ihmisiä kotiisi koko viikonlopuksi? Vai sotkeeko se tämän hienosti rakennetun uhriutumis-kuviosi?
Mitäpä jos et itse tekisi oletuksia kysymättä?
Esim. tämä kommentti "ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan" on ihan älytön kommentti ja täyttä tuubaa: miten voit sanella toisen ihmisen puolesta tällaista? :D Ethän sinä tiedät ap:n elämästä juuri mitään konkreettista. Mutta niin, kun sun mielestä pitää jaksaa nähdä niitä sukulaisia millon vaan, kun ei se mikään iso rasite voi olla..
Eipä ap kuvaillut aloituksessaan muita vapaa-ajan tapahtumia, joten oletus on silloin niiden olevan oikeasti vapaata. Enkä sanonut, että hänen tulisi niitä sukulaisia tavata, vaan tarjosin vaihtoehtoja, kuinka hän voi välttyä niiden tapaamisesta.
Niin eli ap:n tulee kirjoittaa koko viikon aikataulu tänne tunnilleen, jotta uskot, että hänellä ei ole tarpeeksi aikaa palautumiseen (sinun mielestäsi)? Vai eikö sen pitäisi riittää, että ap vain kertoo tämän lopputuleman eli palautumisaikaa ei tule riittävästi?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen kehittyy luonnostaan, taidot lisääntyvät kun on utelias ja uskaltautuu hetkeksi oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Sosiaalisuus on taito, oli vaikka kuinka herkkä, ja puhun kokemukesesta, olen itsekin herkkä.
Mutta se sosiaalisuusmuskeli ei kasva jos sitä ei treenaa.
Ei voi olla että puolet suomalaisista on introverttejä, hakee tabletit lääkäristä, terapiaa ja ennenaikaista eläkettä.
Kyllä jokainen on vastuussa itsestään, aina voi oivaltaa, kasvaa ja kehittyä ja silti ihan kivuttomasti.
Vetäytyminen ei tuo onnistumisen kokemuksia. Itse tiedät, miten säilytät uteliaisuuden ja avaimen kasvuun ja oivalluksiin. Otat vaan uuden asenteen.
Puolet kaikista maailman ihmisistä on introversioon taipuvaisia. Ihan tutkitusti. Introversio ei tarkoita sosiaalista kyvyttömyyttä, kuten sinä sivistymätön moukka tunnet kuvittelevan, vaan sitä, että ihminen tarvitsee omaa aikaa latautuakseen, siinä missä ekstrovertti energisoituu ihmisistä.
Introvertin sosiaaliset taidot ovat usein paremmatkin kun ekstroverttien, koska introverteilla on parempi kyky itsereflektioon (tutkitusti) ja muiden kuunteluun (edelleen tutkitusti).
Ehdotan, että sinäkin vähän kokeilet mukavuusalueesi rajoja, menet viettämään viikon täydellisen yksin johonkin korpeen, ilman nettiä ja somea. Yrität hieman oppia itsetuntemusta ja samalla kohentaa tuota puutteellista yleissivistystäsi lukemalla. Vaikka temperamenttieroista ja persoonallisuuden psykologian nykytutkimuksesta.
Eihän se ole ihminen eikä mikään, joka ei pysty olemaan viikkoa yksinään ihan hiljaa. Heikko luonne. Mitä pelättävää sellaisella mahtaa itsessään ollakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ap. Onko liikaa pyydetty, että seurustelet pari tuntia. Olet ällöttävä omaan napaan tuijottaja.
Tässäpä hyvä esimerkki sosiaalisesti taitavasta ekstrovertistä :)
Vierailija kirjoitti:
Olisikin kyseessä vain tunnin sukulointi.. Ei vaan koko vklopun kestävä vierailu. Maanantaina sitten virkeänä taas leikkimään sosiaalista opiskelujen pariin... Ap
No, etpä tilannetta aivan noin kuvaillut aloituksessasi. Joten mitäs jos et muuttaisi tarinaa kesken kaiken.
Ja edelleen sinulla lienee oikeus sanoa miehellesi, että et halua niitä ihmisiä kotiisi koko viikonlopuksi? Vai sotkeeko se tämän hienosti rakennetun uhriutumis-kuviosi?
Ap ei määritellyt vierailun kestoa. Outoa, että menit päästäsi keksimään "tunnin kyläilyn".
Useimmat ihmiset eivät myöskään halua käyttäytyä töykeästi toisia kohtaan, ja jos vierailusta on jo sovittu, on ihan inhimillista miettiä, onko sitä epäkohteliasta "pelkän" väsymyksen takia perua. Kuulostaa siltä, että ap:llä on nyt tullut seinä jaksamisen suhteen vastaan, ja siksi on toki hyvä määrittää rajat puolison kanssa uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää ottaa oma tila, vaikka joku siitä pahottaisi mielensä. Mene itse johonkin muualle olemaan rauhassa. Tai he tapaavat jossain muualla.
Itse lopetin miellyttämisen jo aikaa sitten. Seuraavaksi muutan korpeen, liikaa noi yhdetkin naapurit. Suosittelen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toinen vastaavista ongelmista kärsivä ja sosiaalisuus ei ole ongelma vaan tilnteista palautuminen. Olen hyvinkin sosiaalinen ihminen ja pidän aidosti sosiaalisista tilanteista, mutta olen niiden jälkeen jäätävän väsynyt vaikka kivaa oli. Määrän lisääminen ei siedätä vaan uuvuttaa ja aiheuttaa psykosomaattisia vaivoja, kokeiltu on jo niin monta kertaa että uskon.
Ja vielä, vetäytyminen nimenomaan tuottaa onnistumisen kokemuksia, joka kerta on voittaja olo kun olen torjunut jotain josta tiedän että se käynnistää ketjureaktion jonka toisessa päässä on refluksi tai peräpukamien aktivoituminen tai sydämen muljahtelut. Se taas on joka kerta epäonnistumisen kokemus, kun taas kerran suostun johonkin josta tiedän että se vetää voimavarat pakkasen puolelle.
Juuri näin. Kun on 30 vuotta yrittänyt olla kiltti tyttö ja muille mieliksi, voi että se onnistumisen tunne on voimakas kun vaan sanoo että ei. En tahdo. En jaksa. Ei sovi. Ei käy.
Pidinpäs rajani. Ähäkutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ok juoda vaikka kahvit miehen veljen ja uuden tuttavuuden kanssa ja vetäytyä sitten omiin oloihinsa? Ei kai minun ole pakko koko iltaa viihdyttää heitä, jos en vaan jaksa? Ap
On tietysti, jos teillä vaan on tilaa vetäytymiseen. Voit vedota johonkin opiskelutehtäväänkin.
Tai sitten lähdet lenkille.
On myös täysin mahdollista lähteä pois kotoa ENNEN vieraiden tuloa. Ehdit sinä sen uudet tuttavuuden myöhemminkin nähdä.
Minä olen itse autisti, eli kuvittele omat ongelmasi potenssiin sata. Olen mm. kerran tehnyt niin, että kun meidän silloin vuokraemäntä tuli keskustelemaan siitä, myykö kämpän meille, tajusin yhtäkkiä että en kestäkään ihmisiä silloin ja sanoin miehelleni, että "mä en voi olla täällä, mun täytyy häipyä". Noin viisi minuuttia ennen naisen tuloa. Kirmasin pihalle ja odotin läheisellä hautausmaalla siihen saakka, että vuokraemäntä lähti. Sen ja mieheni neuvottelut sujui kaiken lisäksi luultavasti paremmin kun minä en ollut paikalla pingottamassa ja esittämässä normaalia. (Maksoin kyllä oman osuuteni kämpästä, kiitos kysymästä.)
Meillä tämä toimii, koska mieheni on sosiaalisesti huippulahjakas. Hän paikkaa minun puutteitani, ja suhtautuu ymmärtäväisesti näihin äkillisiin force majeureihin. Mies ei siis tarvitse minua niihin sossimistilanteisiin mitenkään. (Mitä mies tästä suhteesta saa, on minulle arvoitus, mutta 17 v se on minua kestänyt.)
Juuri näin.
Tässä autisti opettaa herkälle taitoja. Koska tämä nainen ottaa vastuuta, ja ilmaisee omat rajansa tehokkaasti.
Oli hyvä esimerkki, että halusi poistua ja poistuikin tärkeästä tilanteesta, eikä edes murehdi sitä.
Mitä jos ei olisikaan ollut sitä miestä paikalla, joka hoitaa tilanteen loppuun? Ois jäänyt kämppä ostamatta ohareitten takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä se elämä nyt kovalla kädellä ap:ta kolhii! Jos ei huvita tavata vieraita, ja asutte jossain perähikiällä, niin mene metsään keräämään sieniä, marjoja, sorsia, kaloja, mitä siellä nyt vaan kohdalle sattuu. Tai jos sattuu satelemaan juuri kyseisenä päivänä, ja olet sokerista tehty, niin voit lukittautua makuuhuoneeseen lukemaan ko. päiväksi. Tai Tinderiä selailemaan, tai mitä muuta nyt ikinä harrastatkaan.
Kuinka oletkaan selviytynyt elämästäsi, ilman näitä meidän neuvoja?
Miksi suhtaudut aloittajaan noin vihamielisesti? Etkö sinä kaipaa koskaan mahdollisuutta ladata akkujasi?
Enhän minä ap:ta tunne, enkä vihaa. Kyrsii vain tämä teidän lumihiutale-kuvitelmat, että teitä tulisi kohdella jollain eri säännöillä, koska ette nyt jaksa toisia ihmisiä. Ja ap:lla taitaa olla ihan tarpeeksi mahdollisuuksia ladata akkujaan, ja jonkun tunnin kylässä käyvät sukulaiset eivät mielestäni ole mikään suuren suuri rasite. Ja jos ovat, niin minähän annoin konkreettisia neuvoja, kuinka sen kohtaamisen voi välttää.
Olisikin kyseessä vain tunnin sukulointi.. Ei vaan koko vklopun kestävä vierailu. Maanantaina sitten virkeänä taas leikkimään sosiaalista opiskelujen pariin... Ap
Miksi ihmeessä olet suostunut kahden yön yökyläilyvieraisiin?
Onneksi asutte maalla. Teillä on oletettavasti sen verran iso talo, että voit vetäytyä, tai jos et talossa voi, menet latoon tai verstaalle tai metsään. Ei sinun ole pakko olla koko ajan läsnä, eikä varsinkaan passata.
Pidä myös mielessäsi se vaihtoehto, että jos liikaa alkaa ahdistaa, on täysin sallittua mennä hotelliin. Luultavasti et tule tätä "korttia" käyttämään, mutta helpottaa kun tietää, että pääset tilanteesta pois koska vaan.
Meillä oli kerran mökillä miehen ulkomaankavereita viikon kylässä. Talvella. Selvisin sillä, että mies ja minä yövyimme yöpymismökissä, mihin ostettiin valopetroolilämmitin. Vieraat vähän ihmetteli, mutta selitin että menen niin aikaisin nukkumaan niin on kaikille kivampi, kun he saavat olla isossa mökissä iltaa istumassa. Menin sitten päivälläkin aina pariksi tunniksi pikkumökkiin. Aika kylmä siellä oli aamuyöstä, kun lämmitin haisee niin pahalta ettei sen kanssa uskalla nukkua, mutta untuvapussilla pärjäsin hienosti. Lisäksi pidin koko ajan mielessä sen, että voin lähteä kotiin koska tahansa.
Kaikenlaisia keinoja on kyllä, kunhan vaan ymmärtää suunsa avata ja ehdottaa. Ja ennen kaikkea karkaisee luontonsa ja kestää sen häpeän, että ei jaksa eikä pysty kuten muut. Ne "kunnon ihmiset". Sehän siinä vaikeinta on, ainakin minulle.
-se autisti-
Minullakaan ei ole tahtoneet naissuhteet kestää, kun naiset haluavat aina olla jossain ihmisten keskellä ja itseä ei kiinnostaisi yhtään. Kai se ainoa toivo on löytää sellainen harvinaisuus kuin introverttinainen. Niitä vaan ei löydä mistään, kun ovat kotonaan aina ja minä myös :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ok juoda vaikka kahvit miehen veljen ja uuden tuttavuuden kanssa ja vetäytyä sitten omiin oloihinsa? Ei kai minun ole pakko koko iltaa viihdyttää heitä, jos en vaan jaksa? Ap
On tietysti, jos teillä vaan on tilaa vetäytymiseen. Voit vedota johonkin opiskelutehtäväänkin.
Tai sitten lähdet lenkille.
On myös täysin mahdollista lähteä pois kotoa ENNEN vieraiden tuloa. Ehdit sinä sen uudet tuttavuuden myöhemminkin nähdä.
Minä olen itse autisti, eli kuvittele omat ongelmasi potenssiin sata. Olen mm. kerran tehnyt niin, että kun meidän silloin vuokraemäntä tuli keskustelemaan siitä, myykö kämpän meille, tajusin yhtäkkiä että en kestäkään ihmisiä silloin ja sanoin miehelleni, että "mä en voi olla täällä, mun täytyy häipyä". Noin viisi minuuttia ennen naisen tuloa. Kirmasin pihalle ja odotin läheisellä hautausmaalla siihen saakka, että vuokraemäntä lähti. Sen ja mieheni neuvottelut sujui kaiken lisäksi luultavasti paremmin kun minä en ollut paikalla pingottamassa ja esittämässä normaalia. (Maksoin kyllä oman osuuteni kämpästä, kiitos kysymästä.)
Meillä tämä toimii, koska mieheni on sosiaalisesti huippulahjakas. Hän paikkaa minun puutteitani, ja suhtautuu ymmärtäväisesti näihin äkillisiin force majeureihin. Mies ei siis tarvitse minua niihin sossimistilanteisiin mitenkään. (Mitä mies tästä suhteesta saa, on minulle arvoitus, mutta 17 v se on minua kestänyt.)
Juuri näin.
Tässä autisti opettaa herkälle taitoja. Koska tämä nainen ottaa vastuuta, ja ilmaisee omat rajansa tehokkaasti.
Oli hyvä esimerkki, että halusi poistua ja poistuikin tärkeästä tilanteesta, eikä edes murehdi sitä.
Mitä jos ei olisikaan ollut sitä miestä paikalla, joka hoitaa tilanteen loppuun? Ois jäänyt kämppä ostamatta ohareitten takia.
Jos tädillä olisi munat, täti olisi setä. Tässä tilanteessa mies oli paikalla.
Jos olisin yksinäni ollut ostamassa kämppään, minun olisi tietysti ollut pakko olla paikalla. Mutta yksinäni en olisi ollut ostamassa tätä kämppää(liian iso yksinäiselle), tältä ihmiseltä, eli tilanne olisi ollut kaikin puolin täysin eri.
- se autisti-
Onko sulla mitään paikkaa, minne voisit mennä vaikka koko vknlopuksi yksin latautumaan? Vaikka vanhempien/jnk kaverin mökki tms. mitä voisit lainata/vuokrata edullisesti.
Itse en ole edes sosiaalisessa työssä, mutten silti jaksaisi kyläilijöitä edes kerran kk:ssa. Mies on sosiaalisempi ja varmaan joskus pahoillaan, kun en lähde mukaan käytännössä mihinkään muihin kuin aivan pakollisiin juhliin ja nyrpistän nenää kaikille ylimääräisille kyläilyehdotuksille niin vieraana kuin emäntänä, mutta olen ihan suoraan sanonut, että ko. tilanteet ovat minulle ihan ääriraskaita enkä saa niistä yhtään mitään, samalla kehottaen häntä kyläilemään ihan niin paljon kuin huvittaa.
Onneksi oma mieheni on ymmärtänyt yskän eikä meillä juuri käy vieraita lukuunottamatta molempien lapsuudenperheitä silloin tällöin. En tiedä, oletko ap kertonut puolisollesi suoraan ettet jaksaisi vieraita niin usein ja syytä siihen, mutta ellet, tee se heti. Sinulla on ihan yhtä suuri oikeus olla kotonasi rauhassa kuin puolisollasi kutsua sinne vieraita mutta olet itse ainoa, joka sen oikeuden puolesta taistelee.
Lähtökohtaisesti itse olen sitä mieltä, että sosiaalisempi puolisko joutaa mennä kodin ulkopuolelle toteuttamaan itseään, jollei introvertillä ole paikkaa, minne "paeta" silloin, kun ei jaksa olla ihmisten kanssa. Ekstrovertit eivät yleensä.ymmärrä koko sosiaalisen väsymyksen käsitettä, joten asia pitää heille vääntää rautalangasta ja joskus hyvinkin suorin sanoin ennen kuin se menee jakeluun ja meininki muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla mitään paikkaa, minne voisit mennä vaikka koko vknlopuksi yksin latautumaan? Vaikka vanhempien/jnk kaverin mökki tms. mitä voisit lainata/vuokrata edullisesti.
Itse en ole edes sosiaalisessa työssä, mutten silti jaksaisi kyläilijöitä edes kerran kk:ssa. Mies on sosiaalisempi ja varmaan joskus pahoillaan, kun en lähde mukaan käytännössä mihinkään muihin kuin aivan pakollisiin juhliin ja nyrpistän nenää kaikille ylimääräisille kyläilyehdotuksille niin vieraana kuin emäntänä, mutta olen ihan suoraan sanonut, että ko. tilanteet ovat minulle ihan ääriraskaita enkä saa niistä yhtään mitään, samalla kehottaen häntä kyläilemään ihan niin paljon kuin huvittaa.
Onneksi oma mieheni on ymmärtänyt yskän eikä meillä juuri käy vieraita lukuunottamatta molempien lapsuudenperheitä silloin tällöin. En tiedä, oletko ap kertonut puolisollesi suoraan ettet jaksaisi vieraita niin usein ja syytä siihen, mutta ellet, tee se heti. Sinulla on ihan yhtä suuri oikeus olla kotonasi rauhassa kuin puolisollasi kutsua sinne vieraita mutta olet itse ainoa, joka sen oikeuden puolesta taistelee.
Lähtökohtaisesti itse olen sitä mieltä, että sosiaalisempi puolisko joutaa mennä kodin ulkopuolelle toteuttamaan itseään, jollei introvertillä ole paikkaa, minne "paeta" silloin, kun ei jaksa olla ihmisten kanssa. Ekstrovertit eivät yleensä.ymmärrä koko sosiaalisen väsymyksen käsitettä, joten asia pitää heille vääntää rautalangasta ja joskus hyvinkin suorin sanoin ennen kuin se menee jakeluun ja meininki muuttuu.
Tai sitten introvertillä pitää olla luola. Minä haaveilen sellaisesta. Olisi mukava vetäytyä sellaiseen ihan vaan -no, aina.
Minulla nimittäin nämä ällitykset on sitä luokkaa, että menen aina välillä kylmään saunaan lukemaan, kun en jaksa sitä että koira hengittää samassa tilassa.
-se autisti-
Ap haluaa huomiota, eikä kasvaa aikuiseksi. Eikä ottaa haltuun, ilmaista itseään ja rajojaan.
Syyttää kumppania pelkästään kun on taidoissa puutteita.
Siis ilmaisutaidoissa.
Ei tarvitse olla sosiaalinen, ei tarvitse tehdä kuin sen mitä haluat. Olet vapaa.