Miltä teistä tuntuisi, jos töissä olisi jokaisen pakko joka päivä osallistua tapaamiseen, jossa kerrotaan millainen mielenterveys on sinä päivänä?
Siis emme ole töissä psykiatrisessa sairaalassa, missään henkisesti vaativassa työssä emmekä mielenterveyskuntoutujien kuntoutuspaikka (ei niin että siinä olisi mitään pahaa). Vaan ihan "normaali" työpaikkaa (tai no, mikä nyt normaali).
Nyt meille tuli uusi työntekijä ja hänen ehdotuksensa on, että pitäisimme joka päivä tapaamisen, jossa jokainen kertoisi millainen heidän mielenterveytensä sinä päivänä on. Olivat kuulemma tehneet hänen entisellä työpaikallaan noin.
Me muut kieltäydyimme tuosta, mutta jäin miettimään, että jos noin on oikeasti tehty jossain, niin onko se yleisempikin tapa enkä vain ole koskaan kuullut?
Ja mitä tykkäisitte tuollaisesta?
Kommentit (57)
Tänne on tullut niin paljon hyviä ehdotuksia, että eiköhän pian riitä jokaiselle kuukauden työpäivälle ihan oma teemapäivä! Ja jos joku niistä nolostuttaa ylitsepääsemättömän paljon, niin saikuta!
Ei hemmetti, tuohan olisi laitonta varsinkin jos se olisi pakollinen. Kuten joku jo sanoi, niin nuo ovat lain mukaan luottamuksellisia tietoja.
Mikä hemmetin mielipuoli tuollaista menee ehdottamaan?
Vierailija kirjoitti:
Olivat kuulemma edellisessä työpaikassa (jokin pieni firma) saaneet idean jostain amerikkalaisesta firmasta missä tehdään noin. Ja että tuo olisi safe space, missä voi ja pitää sanoa ihan mitä tahansa, mutta keskittyä oman mielenterveytensä raportointiin päivittäin.
Nyt taitaa olla ihan käännöskukkasesta kyse. Jos siinä amerikkalaisessa firmassa on puhuttu "mental healthista" tai "mental wellbeingistä", niin ei sillä tässä kontekstissa mitään mielenterveysasioita tarkoiteta.
Eli taitaa nyt kuitenkin olla kyse kuulumisten kysymisestä ja fiilisten jakamisesta. Juuri siitä, että on ok sanoa, että aamulla lapset tappeli ja mies huusi ja koira ripuloi lattialle, joten just nyt ei ole ihan hirveän positiivinen ja hymyileväinen olo. Ettei tarvitse työkavereiden sitten miettiä, että mitä toi yksi mököttää.
Riippuu työstä aika paljon. Mutta koen että tuollainen miniretro siihen että mistä tänään kenkä puristaa voisi toimia tiimin yhteen nivomisessa.
IT - alalla harrastetaan dailyja. Ja kyllä siihen dailyn protokollana voisi lisätä yhdeksi kohdaksi vielä hymiöt. Eli millä fiiliksellä tänään töihin - jos surunaamalla tai pirunsarvilla, niin haluatko kertoa mistä tämä fiilis? Onko jotain miten voitaisiin auttaa fiilistä paremmaksi?
Terveystiedot ovat salassapidettäviä tietoja. Ei tarvitse suostua eikä sanoa muuta kuin tuo.
Meillä puhutaan ihan avoimesti kyllä stressistä yms työhön liittyvästä joten ihan turha tuollainen.
Ottaisin lopputilin siitä paikasta.
Käyn töissä töissä enkä terapiassa.
Olisin huvittunut. Vetäisin koko homman läskiksi. Valehtelisin joka kerta ja kertoisin niin ristiriitaisia tietoja itsestäni, että kukaan ei enää jaksaisi kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olivat kuulemma edellisessä työpaikassa (jokin pieni firma) saaneet idean jostain amerikkalaisesta firmasta missä tehdään noin. Ja että tuo olisi safe space, missä voi ja pitää sanoa ihan mitä tahansa, mutta keskittyä oman mielenterveytensä raportointiin päivittäin.
Nyt taitaa olla ihan käännöskukkasesta kyse. Jos siinä amerikkalaisessa firmassa on puhuttu "mental healthista" tai "mental wellbeingistä", niin ei sillä tässä kontekstissa mitään mielenterveysasioita tarkoiteta.
Eli taitaa nyt kuitenkin olla kyse kuulumisten kysymisestä ja fiilisten jakamisesta. Juuri siitä, että on ok sanoa, että aamulla lapset tappeli ja mies huusi ja koira ripuloi lattialle, joten just nyt ei ole ihan hirveän positiivinen ja hymyileväinen olo. Ettei tarvitse työkavereiden sitten miettiä, että mitä toi yksi mököttää.
Voi olla, että USA:ssa onkin noin, mutta tämä kyllä selvensi, että nimenomaan mielenterveydestä olisi tarkoitus puhua.
Ja tämä ehdotus tuli siis vastauksena siihen, kun eräs toinen tiimissä toivoi, että nimenomaan olisi ok sanoa, jos itsellä on jostain syystä huono päivä, etteivät muut ihmettelisi. Niin vastauksena tuli sitten ehdotus tästä pakollisesta päivittäisestä mielenterveysraportoinnista. Jenkeissä kun kuulemma vastaavissa harjoituksissa kerrotaan lääkityksistä ja diagnooseista, kirjoitetaan runoja, kerrotaan muille traumaattisista kokemuksista elämässä. Näytti meille pari lehtijuttuakin tästä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu työstä aika paljon. Mutta koen että tuollainen miniretro siihen että mistä tänään kenkä puristaa voisi toimia tiimin yhteen nivomisessa.
IT - alalla harrastetaan dailyja. Ja kyllä siihen dailyn protokollana voisi lisätä yhdeksi kohdaksi vielä hymiöt. Eli millä fiiliksellä tänään töihin - jos surunaamalla tai pirunsarvilla, niin haluatko kertoa mistä tämä fiilis? Onko jotain miten voitaisiin auttaa fiilistä paremmaksi?
Huh, et kyllä mitään mielenterveydestä ymmärrä. Jos jollain oikeasti olisi vaikeaa, niin tuollainen ahdistaisi ja traumatoisi vain pahemmin. Ja kyllä, olen itsekin ollut paljon IT-alalla töissä, sekä johtotehtävissä että HR:ssa, ja kyllä siellä on ihan normaalia (kuten muutenkin) tarvita välillä tukea henkiseen jaksamiseen. Mutta kaikki sellaiseen liittyvä on niin sensitiivistä, että missään nimessä ketään ei pidä koskaan, siis koskaan, pakottaa kertomaan tuollaisia asioita julkisesti. Ne ovat juttuja joissa ihmistä nimenomaan pitää kunnioittaa ja hänen oikeuttaan yksityisyyteen. Ihan samasta syystä laki esimerkiksi kieltää esimiehiä ja HR:ää kertoilemasta ympäriinsä sairauslomadiagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
"How are you today?" vai jotain laajempaa.
Itse asiassa minua kiinnostaisi enemmän ihan käytännön fyysinen terveys. Jokainen kertoisi, onko pää/mahakipu, mikä vaihe kuukautiskierrossa on menossa, miten vatsa on toiminut, onko lihakset kireänä, silmät kuivat jne.
Minua ei kyllä kiinnostaisi toisen vatsan toiminta suuremmin.
Mitä ihmettä minä sillä tiedolla tekisin?!
Oikeasti hulluthan ovat sairaudentunnottomia. Mitenköhän se tuollaisessa palaverissa arvioidaan?
Ei vissiin pidä liikaa hehkuttaa miten loistavasti menee. Herättää epäilyksiä.
Sairas idea. Kenenkään ei pitäisi jakaa omia MIELENTERVEYSasioitaan ilman mitään ohjausta ihmisille, joita ei oikeasti kiinnosta. Tietenkään. Ja vielä päivittäin.
Voi ihan hyvin jutella "mitä kuuluu", mutta on jopa haitallista alkaa väkisin ottaa esille mielenterveysasioita ja tavallaan painostaa ihmisiä sillä oletuksella, että nyt pitäisi sitten jotain itsestään jakaa. EI ei ja vielä kerran ei.
Ei tuo USA:ssakaan ole ok. Piti ihan uteliaisuudesta googlata ja esimerkiksi tällainen löytyi, juuri vastauksena tuohon että jossain firmassa oltiin alettu tekemään noin kuten tuo ap:n kertomuksen henkilö ehdotti.
Ja vastaus USA:ssakin oli:
"This is … so inappropriate.
He might be well-meaning, but it is so not his place, or any employer’s place, to request this of people. Many, many people prefer to keep their mental health private, or at least not to share details about it with their boss and coworkers. And many, many people prefer not to receive information of that sort about their boss and coworkers, as well.
Frankly, he is asking for legal issues here as well, because by soliciting all of this mental health information from people, he might be (a) inadvertently creating accommodation obligations for the company that it doesn’t realize it will have, and/or (b) setting up the company for claims of discrimination if someone (incorrectly or not) later believes he treated them differently based on something mental-health-related they shared in these meetings, or feels that they were required to disclose a disability (even if he doesn’t feel he’s requiring anything).
But the legal issues are the least of the problems here. The far bigger one is that this is a huge invasion of privacy and wildly inappropriate.
If he wants to support his staff, he can do that by giving people reasonable hours and time off for whatever form of self-care they might need, using his influence to push for good company-provided health benefits, and otherwise supporting people’s individual mental health needs. It does not require a group therapy session at the start of every meeting."
https://www.askamanager.org/2018/06/my-boss-wants-us-to-all-share-our-m…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu työstä aika paljon. Mutta koen että tuollainen miniretro siihen että mistä tänään kenkä puristaa voisi toimia tiimin yhteen nivomisessa.
IT - alalla harrastetaan dailyja. Ja kyllä siihen dailyn protokollana voisi lisätä yhdeksi kohdaksi vielä hymiöt. Eli millä fiiliksellä tänään töihin - jos surunaamalla tai pirunsarvilla, niin haluatko kertoa mistä tämä fiilis? Onko jotain miten voitaisiin auttaa fiilistä paremmaksi?
Huh, et kyllä mitään mielenterveydestä ymmärrä. Jos jollain oikeasti olisi vaikeaa, niin tuollainen ahdistaisi ja traumatoisi vain pahemmin. Ja kyllä, olen itsekin ollut paljon IT-alalla töissä, sekä johtotehtävissä että HR:ssa, ja kyllä siellä on ihan normaalia (kuten muutenkin) tarvita välillä tukea henkiseen jaksamiseen. Mutta kaikki sellaiseen liittyvä on niin sensitiivistä, että missään nimessä ketään ei pidä koskaan, siis koskaan, pakottaa kertomaan tuollaisia asioita julkisesti. Ne ovat juttuja joissa ihmistä nimenomaan pitää kunnioittaa ja hänen oikeuttaan yksityisyyteen. Ihan samasta syystä laki esimerkiksi kieltää esimiehiä ja HR:ää kertoilemasta ympäriinsä sairauslomadiagnooseja.
Kyllä joissain dailyissä jo käytetään hymiöitä. Mutta yleensä nimettömästi, eli johonkin erilliseen mestaan kaikki käy klikkaamassa vaikka 4 vaihtoehdosta yhden. Siitä saa sitten nähdä tiimin yleisen fiiliksen. Mutta kuka hullu ja miksi haluaisi yksilöidä tuollaista, aivan älytön idea. Että pitäis omalla nimellä ja naamalla laittaa joku surunaamahymiö... just joo, eiköhän kaikki sit laita vain hymiön, peukun tai jonkun mahdollisimman neutraalin, jotta pääsisi tilanteesta pois. Kukaan työntekijä ei tuollaista toivo.
Vain positiivisia asioita tietenkin. Ei että nyt on pinna niin kireällä että kannattaa pysyä poissa alta ellei ole prkeleen tärkeää asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu työstä aika paljon. Mutta koen että tuollainen miniretro siihen että mistä tänään kenkä puristaa voisi toimia tiimin yhteen nivomisessa.
IT - alalla harrastetaan dailyja. Ja kyllä siihen dailyn protokollana voisi lisätä yhdeksi kohdaksi vielä hymiöt. Eli millä fiiliksellä tänään töihin - jos surunaamalla tai pirunsarvilla, niin haluatko kertoa mistä tämä fiilis? Onko jotain miten voitaisiin auttaa fiilistä paremmaksi?
Huh, et kyllä mitään mielenterveydestä ymmärrä. Jos jollain oikeasti olisi vaikeaa, niin tuollainen ahdistaisi ja traumatoisi vain pahemmin. Ja kyllä, olen itsekin ollut paljon IT-alalla töissä, sekä johtotehtävissä että HR:ssa, ja kyllä siellä on ihan normaalia (kuten muutenkin) tarvita välillä tukea henkiseen jaksamiseen. Mutta kaikki sellaiseen liittyvä on niin sensitiivistä, että missään nimessä ketään ei pidä koskaan, siis koskaan, pakottaa kertomaan tuollaisia asioita julkisesti. Ne ovat juttuja joissa ihmistä nimenomaan pitää kunnioittaa ja hänen oikeuttaan yksityisyyteen. Ihan samasta syystä laki esimerkiksi kieltää esimiehiä ja HR:ää kertoilemasta ympäriinsä sairauslomadiagnooseja.
Kyllä joissain dailyissä jo käytetään hymiöitä. Mutta yleensä nimettömästi, eli johonkin erilliseen mestaan kaikki käy klikkaamassa vaikka 4 vaihtoehdosta yhden. Siitä saa sitten nähdä tiimin yleisen fiiliksen. Mutta kuka hullu ja miksi haluaisi yksilöidä tuollaista, aivan älytön idea. Että pitäis omalla nimellä ja naamalla laittaa joku surunaamahymiö... just joo, eiköhän kaikki sit laita vain hymiön, peukun tai jonkun mahdollisimman neutraalin, jotta pääsisi tilanteesta pois. Kukaan työntekijä ei tuollaista toivo.
No tuollainen yleinen anonyymi juttu onkin ihan eri juttu ja se onkin ihan ok. Mutta tämä tosiaan halusi, että jokainen julkisesti omalla nimellään raportoisi näitä juttuja joka päivä tapaamisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olivat kuulemma edellisessä työpaikassa (jokin pieni firma) saaneet idean jostain amerikkalaisesta firmasta missä tehdään noin. Ja että tuo olisi safe space, missä voi ja pitää sanoa ihan mitä tahansa, mutta keskittyä oman mielenterveytensä raportointiin päivittäin.
Nyt taitaa olla ihan käännöskukkasesta kyse. Jos siinä amerikkalaisessa firmassa on puhuttu "mental healthista" tai "mental wellbeingistä", niin ei sillä tässä kontekstissa mitään mielenterveysasioita tarkoiteta.
Eli taitaa nyt kuitenkin olla kyse kuulumisten kysymisestä ja fiilisten jakamisesta. Juuri siitä, että on ok sanoa, että aamulla lapset tappeli ja mies huusi ja koira ripuloi lattialle, joten just nyt ei ole ihan hirveän positiivinen ja hymyileväinen olo. Ettei tarvitse työkavereiden sitten miettiä, että mitä toi yksi mököttää.
Ja siis tässä nimenomaan ei ollut kyse siitä, että on ok sanoa jos on huono päivä. Kun siitä sovittiin yhdessä, että voi sanoa jos on huono päivä niin muut osaavat suhtautua. Tämä ehdotus tuli tuon lisäksi.
Mutta on ihan eri asia, että on ok sanoa vapaaehtoisesti, että nyt on vähän vaikeaa ja että se näkyy työssä, joten toivottavasti ymmärrätte. Kuin pakottaa ihmiset raportoimaan tällaista päivittäin.
Suomen lain mukaan terveystiedot ovat salassapidettävää tietoa. Periaatteessa ei siis saisi kertoa, että työkaveri on loukannut jalkansa, vaikka kaikki näkevät, että se on paketissa.
Mielenterveyden statuspäivitys :D onpahan taas ideakukka kukkinut.