Miksei ujoista tykätä? Mikä ihmeen uhka?
Miksi ujot koetaan uhkana? Miten muka hiljainen ihminen on uhka? En ymmärrä. Miksi pitäisi tietää mitä hiljaisen päässä liikkuu?
Miksei puhelias ihminen ole uhka? Miksi jotkut ihmiset haluavat tietää mitä toinen ajattelee? Miksi joillekin hiljaisuus on kamala asia?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen ei ole välttäm.positiivista, vaikka niin koitetaan selittää. Se voi olla myös tyhjyyttä, tyhmyyttä, tietämättömyyttä, osaamattomuutta, aloitekyvyttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, epäkohteliaisuutta. Ei tartte koittaa kaikille laittaa rusettia paketin päälle.
Kummallisia kommentteja tässä ketjussa. Kai nämä ymmärtämättömät kommentit kertovat siitä kielteisestä asenteesta, joka nykyään vallitsee ujoutta kohtaan. Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut kirjassaan Ujot ja introvertit:
"Nykyaika on siis odotuksillaan 'lisännyt ujoutta', mutta samalla liittänyt ujouteen asioita jotka eivät siihen liity. Väärinymmärrykset ovat lisääntyneet."
"Ujous ja introversio eivät ole sen huonompia ominaisuuksia kuin rohkeus ja ekstroversio. Yhteiskunta tarvitsee rohkeiden riskinottajien lisäksi empaattisia, luovia ratkaisuja kehittäviä harkitsijoita."
Seuraavan kerran kun tapaat ujon ihmisen, kokeile rohkeasti suhtautua häneen avoimin mielin. Saatat oppia jotain uutta.
On voimia vievää vetää ujoa ja hiljaista perässä. Eivät he kaikki ole suuria ajattelijoita jotka tilan tullen leiskauttaa nerokkaan haudutellun idean. Voivat olla vaan tyhjiä kuoria ja siksi hiljaa. Heillä ei ehkä ole tosiaankaan mitään sanottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen ei ole välttäm.positiivista, vaikka niin koitetaan selittää. Se voi olla myös tyhjyyttä, tyhmyyttä, tietämättömyyttä, osaamattomuutta, aloitekyvyttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, epäkohteliaisuutta. Ei tartte koittaa kaikille laittaa rusettia paketin päälle.
Kummallisia kommentteja tässä ketjussa. Kai nämä ymmärtämättömät kommentit kertovat siitä kielteisestä asenteesta, joka nykyään vallitsee ujoutta kohtaan. Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut kirjassaan Ujot ja introvertit:
"Nykyaika on siis odotuksillaan 'lisännyt ujoutta', mutta samalla liittänyt ujouteen asioita jotka eivät siihen liity. Väärinymmärrykset ovat lisääntyneet."
"Ujous ja introversio eivät ole sen huonompia ominaisuuksia kuin rohkeus ja ekstroversio. Yhteiskunta tarvitsee rohkeiden riskinottajien lisäksi empaattisia, luovia ratkaisuja kehittäviä harkitsijoita."
Seuraavan kerran kun tapaat ujon ihmisen, kokeile rohkeasti suhtautua häneen avoimin mielin. Saatat oppia jotain uutta.
Kai introverttikin rohkea voi olla ? Ja ekstrovertti ujo?
Vierailija kirjoitti:
On voimia vievää vetää ujoa ja hiljaista perässä. Eivät he kaikki ole suuria ajattelijoita jotka tilan tullen leiskauttaa nerokkaan haudutellun idean. Voivat olla vaan tyhjiä kuoria ja siksi hiljaa. Heillä ei ehkä ole tosiaankaan mitään sanottavaa.
Saattavat aistia negatiivisen suhtautumisen keskustelukumppanista eivätkä halua antaa tälle itsestään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen on tylsää seuraa. Jopa epäkohteliasta. On tosi raskasta ylläpitää puhetta ja sosiaalista kanssakäymistä yksin. Toinen vaan ynähtää ja tuijottaa. Naama ummessa kaikin puolin. Huhhuh.
Oma kokemukseni on, että ujot ihmiset voivat riittävän tutuiksi tultuaan olla oikein mukavaa ja jopa puheliasta seuraa, tutustumisvaiheessa vain tarvitaan hieman tavallista enemmän toisen osapuolen aloitteellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ei huomaa, että hiljaisuus johtuu ujoudesta vaan pitää ylimielisenä,
Mä en tajua tätä yhteyttä? Olen aika ujo ja hiljainen ihminen ja jatkuvasti kuulen, että mua pidetään ylimielisenä. Niinkun miten? :D Enemmän ylimielisiä on musta ne jatkuvat räpättäjät jotka yleensä kilvan kehuvat itseään.
En jaksa vastata keskustelun jatkumisesta hänen kanssaan. Annan olla. Ollaan sitten hiljaa. Häivyn vähin äänin. Karjottakoon yksinään.
Tenniksen peluuseen tarvitaan kaksi. Jos toinen on vaan tumput suorana, ei pallo kulje.
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen on tylsää seuraa. Jopa epäkohteliasta. On tosi raskasta ylläpitää puhetta ja sosiaalista kanssakäymistä yksin. Toinen vaan ynähtää ja tuijottaa. Naama ummessa kaikin puolin. Huhhuh.
Sinä vaikutat aika tylsältä ja epäkohteliaalta. Toivottavasti ei ikinä kohdata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen on tylsää seuraa. Jopa epäkohteliasta. On tosi raskasta ylläpitää puhetta ja sosiaalista kanssakäymistä yksin. Toinen vaan ynähtää ja tuijottaa. Naama ummessa kaikin puolin. Huhhuh.
Oma kokemukseni on, että ujot ihmiset voivat riittävän tutuiksi tultuaan olla oikein mukavaa ja jopa puheliasta seuraa, tutustumisvaiheessa vain tarvitaan hieman tavallista enemmän toisen osapuolen aloitteellisuutta.
Tämä minäkin tarkoitin, kun kirjoitin, että en ole varmaan koskaan tutustunut tosi ujoon ihmiseen. Ainakin minun kanssani kaikki juttelevat, jotkut enemmän, jotkut vähemmän, mutta täydellistä tuppisuuta ei ole eteen tullut. Ei minunkaan tarvitse koko ajan puhua, vaan voin olla hiljaa hyvin helposti kauankin.
Vierailija kirjoitti:
Tenniksen peluuseen tarvitaan kaksi. Jos toinen on vaan tumput suorana, ei pallo kulje.
Vastasitkohan väärään ketjuun?
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen ei ole välttäm.positiivista, vaikka niin koitetaan selittää. Se voi olla myös tyhjyyttä, tyhmyyttä, tietämättömyyttä, osaamattomuutta, aloitekyvyttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, epäkohteliaisuutta. Ei tartte koittaa kaikille laittaa rusettia paketin päälle.
Ujo ja hiljainen ihminen on vähän kuin Schrödingerin kissa. Sitä voi olla mukava tyyppi tai vähemmän mukava, ihan kuten kuka tahansa muukin. Se vain ei näy päälle niin helposti millainen tyyppi siellä hiljaisen olemuksen kätköissä on. Puheliaampi näyttää olemuksensa nopeammin.
Siis ketä kiinnostaa työpaikankahvipöydässä kuunnella jonkun koirankusetusreissuja? Ennemmin tuijotan hiljaa kännykkään.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeetön ujo ei osaa sosiaalista koodistoa. Ei tartte olla suunapäänä, mutta jokaisen velvollisuus on kantaa osaltaan tilannetta. Miksi olla kontaktissa ummikon kanssa?
Mitä tilannetta? Itse olen vähän hiljaisempi, ja esimerkiksi kahvipöydässä ei usein edes saa suunvuoroa niiltä kovaäänisimmiltä.
Vierailija kirjoitti:
Ujo ja hiljainen on tylsää seuraa. Jopa epäkohteliasta. On tosi raskasta ylläpitää puhetta ja sosiaalista kanssakäymistä yksin. Toinen vaan ynähtää ja tuijottaa. Naama ummessa kaikin puolin. Huhhuh.
Mikset sitten voi olla vaan hiljaa jos se puhuminen on raskasta sinullekin? Kaikki voittavat kun ujo saa olla hiljaa eikä kukaan ole väkisin vänkäämässä jotain, ja sinäkin saat olla rauhassa.
Joitakin rasittaa ja jopa pelottaa kun he eivät tiedä heti toisesta onko se lintu vai kala. Kun ei koko ajan hössötä suuna päänä, niin näkee ihmisistä enemmän. Esillä olija näkee vain itsensä, sivusta seuraaja kaikki muutkin.
Aika harva on ujo tuttujen kesken. Jos joku tuntematon tai puolituttu on kauhean päällekäyvä ja puhelias, niin vähemmästäkin sitä ujo hämmentyy.
Minä en ymmärrä miksi kaikkien kanssa pitäisi keksiä puhuttavaa koko ajan. Joidenkin kanssa sitä vain tulee juttuun paremmin kuin toisten. Joskus voi olla myös hiljaa.
Minua ei ujona haittaa jos pälpättäjät pälpättävät. Miksi minun hiljaisuuteni haittaa heitä niin paljon? Tuttujen seurassa ujous karisee, mutta mikä oletus se on, että kaikkien pitäisi olla kauhean suulaita tuntemattomienkin kanssa?
Ujolla ei ehkä ole mitään sanottavaa. Ei koe tarvetta pitää yllä smalltalkia. Juttu tyrehtyy jos reipas ei sitä pidä yllä. Uuvuttavaa.