Lapsi menee peruskoulun jälkeen yliopistoon

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 15:26"]

Ette nyt ole ilmeisesti huomioineet että ap:n lapsi on löytänyt yliopiston jossa opintokokonaisuus tai tarpeeksi erillisiä kursseja määrätystä oppiaineesta antaa mahdollisuuden paikkaan erillisvalinnan kautta, pohjakoulutuksesta riippumatta?

[/quote]Onko todella näin, ap?

Vaikkakin pidän todennäköisenä, että ap:n viesti on provo, ei ole täysin mahdotonta, että se olisi totta. Yliopistoihin on tosiaan joissain tapauksissa mahdollisuus päästä, jos on suorittanut avoimessa yliopistossa riittävän määrän saman aineen opintoja. Tällöin pääsyyn ei välttämättä vaadita ylioppilas- tai ammattikoulututkintoa. Jos aine on sellainen, että se ei vaadi kovin paljon esitietoja, on yliopistokurssien suorittaminen mahdollista myös peruskoululaiselle. Tiedän esim. peruskoululaisia, jotka ovat suorittaneet yliopiston ohjelmointikursseja. Pidän myös täysin mahdollisena, että matemaattisesti lahjakas lapsi voisi opetella lukion pitkän matematiikan tiedot esim. peruskoulun 7. ja 8. luokan aikana, jos hänellä on käytössään sopivaa materiaalia. Tällöin hän voisi suorittaa 9. luokan aikana matematiikan yliopistokursseja ja päästä niiden opintojen pohjalta yliopistoon.

En kuitenkaan pidä itse tällaista kiirehtimistä järkevänä. Käyttäisin mieluummin sitten lukioajan kielitaidon ja yleissivistyksen parantamiseen ja tarvittaessa hankkisin lisähaasteita jollain yliopistokursseilla. Nykyisinhän lukion voi halutessaan käydä kahdessa vuodessa. Itse yliopistoon menisin vasta suunnilleen samanikäisenä kuin muutkin.

Yliopistonlehtori

Lukiossa ei ole yhtään sen enempää kaveritakuuta, kuin yliopistollakaan. En lannistaisi lahjakasta lasta pakottamalla tavalliseen lukioon. Riippuu ihan muusta elämäntilanteesta, mutta vakavasti harkitsisin muuttoa mukaan.

Provoepäillyt ymmärrän vielä hyvin mutta miksi alaspeukutukset?

Kävin matikkalukion, jossa luokallani oli ekalta saakka TODELLA paljon tosi kaukaa muuttaneita  jotka asui täällä omillaan. Kuka opiskelija-asunnossa, kuka alivuokralaisena, kommuunissa, yksin... Mutta siis tosi moni oli 15-16 ja omillaan. Toi ei ole mitenkään ihmeellistä Suomessa, kun on pitkät etäisyydet muutenkin, opintotuki, yleinen tapa että kotoa muutetaan aiemmin kuin monessa muussa maassa ja kouluissa on opot ja terkat. Meillähän on aina ollut kansanopistojakin ja ties mitä leirejä.

Yhteyttä vanhempiinsa nuo luokkakaverini piti päivittäin. Samoin kotipaikkakunnan kavereihin. Vaikka sai uusiakin kavereita.

Yliopistoon ja teknilliseen korkeakouluun pääsi meiltä porukkaa kesken lukion. Ei mitään syrjäytymistä sielläkään.

Vaikka vieläkin puhutaan, että vain ylioppilastutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon, niin ehei ole totta. Luonnontieteet, matikka, filosofia, näissä kaikissa taidot ja motivaatio määrää. On muitakin. Yliopistojen yhteishausta huolimatta sinne halutaan oikeasti hyviä ja lupaavia, ei vain lukion kympin tyttöjä ja poikia...

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 18:18"]

Kävin matikkalukion, jossa luokallani oli ekalta saakka TODELLA paljon tosi kaukaa muuttaneita  jotka asui täällä omillaan. Kuka opiskelija-asunnossa, kuka alivuokralaisena, kommuunissa, yksin... Mutta siis tosi moni oli 15-16 ja omillaan. Toi ei ole mitenkään ihmeellistä Suomessa, kun on pitkät etäisyydet muutenkin, opintotuki, yleinen tapa että kotoa muutetaan aiemmin kuin monessa muussa maassa ja kouluissa on opot ja terkat. Meillähän on aina ollut kansanopistojakin ja ties mitä leirejä.

Yhteyttä vanhempiinsa nuo luokkakaverini piti päivittäin. Samoin kotipaikkakunnan kavereihin. Vaikka sai uusiakin kavereita.

Yliopistoon ja teknilliseen korkeakouluun pääsi meiltä porukkaa kesken lukion. Ei mitään syrjäytymistä sielläkään.

Vaikka vieläkin puhutaan, että vain ylioppilastutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon, niin ehei ole totta. Luonnontieteet, matikka, filosofia, näissä kaikissa taidot ja motivaatio määrää. On muitakin. Yliopistojen yhteishausta huolimatta sinne halutaan oikeasti hyviä ja lupaavia, ei vain lukion kympin tyttöjä ja poikia...

[/quote]

Nimenomaan. Yhdistävä tekijä on opiskelu eikä niinkään alaikäisille huonosti sopivat juhlat ja turha käkätys luennoilla.

Ja kyllä, luulen että 16-vuotias perin hyvin löytäisi paikan meidän opiskeluporukasta.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 18:18"]

Vaikka vieläkin puhutaan, että vain ylioppilastutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon, niin ehei ole totta. Luonnontieteet, matikka, filosofia, näissä kaikissa taidot ja motivaatio määrää. On muitakin. Yliopistojen yhteishausta huolimatta sinne halutaan oikeasti hyviä ja lupaavia, ei vain lukion kympin tyttöjä ja poikia...
[/quote]

Meilläkin matikkalukiossa (sama koulu?) moni aloitti yliopistossa ennen kuin valmistui lukiosta. Mutta voiko saada yliopiston tutkintoa sitten myöhemmin, jos ei ole edes yo-tutkintoa, tai muuta toisen asteen tutkintoa? Ap:n lapsi ei ilmeisesti ole käymässä lukiota ollenkaan.

Meidän lukiosta muistan ainakin yhden tapauksen, joka ei koskaan saanut yo-tutkintoa tehtyä. Yliopistolla matikan laitoksella pyörii, mutta ei käsittääkseni voi edetä kovin pitkälle ilman tutkintoa. Lukioajoista n. 10 v.

Mä olin 14v kun muutin omilleni, ei ollut kyllä vanhempia ikävä. Mä olenkin aina ollut hyvin itsenäinen muutenkin.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 21:11"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 18:18"] Vaikka vieläkin puhutaan, että vain ylioppilastutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon, niin ehei ole totta. Luonnontieteet, matikka, filosofia, näissä kaikissa taidot ja motivaatio määrää. On muitakin. Yliopistojen yhteishausta huolimatta sinne halutaan oikeasti hyviä ja lupaavia, ei vain lukion kympin tyttöjä ja poikia... [/quote] Meilläkin matikkalukiossa (sama koulu?) moni aloitti yliopistossa ennen kuin valmistui lukiosta. Mutta voiko saada yliopiston tutkintoa sitten myöhemmin, jos ei ole edes yo-tutkintoa, tai muuta toisen asteen tutkintoa? Ap:n lapsi ei ilmeisesti ole käymässä lukiota ollenkaan. Meidän lukiosta muistan ainakin yhden tapauksen, joka ei koskaan saanut yo-tutkintoa tehtyä. Yliopistolla matikan laitoksella pyörii, mutta ei käsittääkseni voi edetä kovin pitkälle ilman tutkintoa. Lukioajoista n. 10 v.

[/quote]

Minkä yliopiston matikan laitoksella?

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 09:53"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 09:52"]

Saisiko tähän avaukseen vähän selitystä...?

[/quote]

Ei ole muuta selitystä kuin provous.

[/quote]

Provohan tämä tietysti on, mutta uskomattoman moni äiti pitää omaa lastaan jostain syystä erikoisnerona, jota eivät tavalliset lait koske. Sen takia on hyvä vastata tällaisiinkin aloituksiin asiallisesti.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 10:45"]Mun menee suoraan yliopistoon synnyttyään.
[/quote] Minun kävi yliopistoa jo kohdussa, nih!

Riippuu laitoksesta ja opiskelijoista. Meillä ainakin myös 30-40-vuotiaat otetaan porukkaan, joten miksei myös 15-16-vuotias. Veikkaan että saa luennoitsijoiltakin vähän respektiä kun on muita niin paljon edellä.Vai mitä 10 tarkoitti?

No minä muutin 15-vuotiaana lukioon mennessä yksin toiselle paikkakunnalle, joten miksei aloittaja sinun lapsesikin, onhan hän sentään paljon etevämpi ja älykkääpi kuin minä.

Ei niissä vapaa-ajan jutuissa pelkästään opiskeluasioista puhuta. Kyllä muissa asioissa 15-16-vuotias on niin eri kehitysvaiheessa kuin yliopiston aloittavat 19-vuotiaat, että siinä jää auttamatta vapaa-ajan jutuissa ulkopuolelle. Lisäksi luentotauoillakin jutellaan paljon myös muista asioista kuin luennon aiheesta, joten kyllä siinäkin on vaikea sulautua porukkaan.

10

No voi hyvät hyssymät ja työpaikoille ei voi ottaa yli 40-vuotiaita koska ne ei sovi yhteisöön. 13 viestiä joista vain yksi vastaa ap:n kysymykseen. Hyvä av!

Ikä on kyllä yleisesti aika merkityksetön asia nykyään, enemmän merkitystä on kiiinnostuksen kohteilla ja persoonalla. Enää ei tunnu olevan nuoremmilla ihmisillä sellaista mentaliteettiä että jonkun kanssa ei voisi olla tekemisissä iän takia.

Kyllä lapselle tekee hyvää kasvaa kotona vielä sen lukion ajan. Senhän pystyy hoitamaan alta pois parissa vuodessa. Lukio-opinnot eivät ole turhia vaan antavat poikkitieteellisen yleissivistyksen, jota lapsi tarvitsee varmasti myös siellä kapeampialaisessa yliopistoaineessaan. Lisäksi murrosiässä aivojen hermotus järjestyy uudelleen, olipa sitten nero tai ei, joten tuo kasvu- ja kehitysvaihe on parasta käydä läpi kotosalla ennen kuin lähtee maailmaa valloittamaan.

Alaikäinen jää yliopistossa niiiiin ulkopuolelle. Kaikki tapahtumat sisältää runsaasti alkoholia ja baareissa käyntiä.

Kaveri hyppäsi koulussa luokan yli ja häntä harmittaa edelleen ns. menetetty vuosi. Hän oli luokkansa nuorin kirjoittaessaan ylioppilaaksi.

Tietenkin lahjakkaita lapsia ja nuoria pitää tukea, mutta vertaisten seura on usein erittäin tärkeää.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 17:08"]Kaveri hyppäsi koulussa luokan yli ja häntä harmittaa edelleen ns. menetetty vuosi. Hän oli luokkansa nuorin kirjoittaessaan ylioppilaaksi.

Tietenkin lahjakkaita lapsia ja nuoria pitää tukea, mutta vertaisten seura on usein erittäin tärkeää.
[/quote]

Joo, harmittaa varmasti tosi paljon,