Lapsi menee peruskoulun jälkeen yliopistoon
Vaatii vain muuttoa. Lähtisitkö mukana vai pidättelisitkö turhaan lukiossa?
Kommentit (59)
Joo, minäkin muuti lukioon mennessä yksin asumaan. Syrjässä asuvien on pakko kun ei ole sitä omaa lukiota. Ei ole mikään ihmeellunen asia, jos laajentaa sitä näköalaansa hieman...
Riippuu välimatkasta. Jos lapsi on muuttamassa toiselle puolelle Suomea, niin aivan varmasti muuttaisin mukana. Jos taas muuttaisi niin lähelle, että voisi viikonlopuiksi tulla kotiin, niin ehkä voisi asua yksinkin. Todella paljon riippuu myös lapsen luonteesta ja kypsyystasosta sekä siitä, onko uudella paikkakunnalla sukulaisia tai ystäviä.
Erityisesti huolehtisin siitä, että lapsi ei jää yksin. Tosin yhtä lailla moni "normaali-ikäinenkin" opiskelija jää ulkopuolelle. Minulla on muutama matemaattisesti lahjakas tuttu, jotka ovat aloittaneet yliopiston hieman muita aikaisemmin. He ovat olleet uskovaisia, ja sitä kautta löytäneet omat kaverinsa. Kaikki opiskelijat eivät ryyppää ja rellestä.
Tietysti myös opiskelujen ulkopuolella on elämää. Vähän ihmettelen näitä ketjun aiempia kommentteja... Moni lapsi Suomessakin on kotiopetuksessa ja heillä on siitä huolimatta paljon kavereita. On myös paljon nuoria, jotka käyvät koulua, mutta heillä ei ole kavereita. Monen kaveripiiri koostuu esim. harrastuskavereista. Minullakin on vielä aikuisena ystäviä, jotka olen tuntenut lapsesta asti, eikä yksikään heistä ollut luokkakaverini koulussa.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 11:20"]
No sanotaan sitten niin että lapsi haluaa ammattikouluun vieraalle paikkakunnalle eikä käytössä ole asuntolaa. Muuttaisitteko mukana vai lähtisikö suunnitelmat uusiksi? Asiakysymys säilyy mutta sisältö on hiukan lähempänä av-mammojen todellisuutta.
[/quote]
Mihin maahan muuttaisitte? Suomessahan on jokseenkin mahdotonta mennä suoraan peruskoulusta yliopistoon?
Millä tavalla tilanne olisi erilainen, JOS lapsi menisi yliopistoon kuin silloin, kun menee ammattikouluun?
Entä sitten, kun perheessä on useampia lapsia, joista yksi menee opiskelemaan heti peruskoulun jälkeen paikkakunnalle A, toinen taas sieltä noin 500 km:n päässä sijaitsevalla paikkakunnalle B, jos kolma C ...
Mille näistä kolmesta paikkakunnasta ja millä perusteella tuon kysymyksen esittäjä muuttaisi?
Ei, kyllä realistisin vaihtoehto on kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa on aina ollut se, että lapsi lähtee kotoaan. Koti on ja pysyy siellä missä on ennenkin ollut, ellei muuttoon ole mitään muuta syytä, kuten asunnon vaihto suurempaan tai pienempään.
Vuokralla asuvilla työttömillä tietenkin on helpompi muuttaa sinne mihin lapsi muuttaa opiskelemaan - siis jos muuttavia lapsia on vain yksi. Vakituisessa työssä olevilla ja omassa asunnossaan asuvilla tilanne on aivan toinen. Näin on varsinkin nyt, kun voi olla vaikea saada asuntoa myytyä asiallisella hinnalla, ja vielä vaikeampi saada uutta työpaikkkaa.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 21:14"]
Mä olin 14v kun muutin omilleni, ei ollut kyllä vanhempia ikävä. Mä olenkin aina ollut hyvin itsenäinen muutenkin.
[/quote]
No sä kyllä muutit Don Johnsonin luo, että en nyt sanois että ihan omilles sentään...
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 10:32"]
Vaatii vain muuttoa. Lähtisitkö mukana vai pidättelisitkö turhaan lukiossa?
[/quote]
En lähtrisi mukaan vaan asuisin kotonani - tietenkin! Enkä varsinkaan pidättelisi turhaan lukiossa. En siinäkään tapauksessa, että lähtisi ammattikouluun.
Tai siis KUN lähti, kuten minäkin olen aikoinani lähtenyt.
Kannattaa kasvattaa lapsia pienestä pitäen sitä silmällä pitäen, että jonakin päivänä heidän on pärjättävä omillaan. Mummoni oli selivttävä aikanaan jo 12-vuotiaana, kun äitinsä kuoli, oma äitini vasta yli 20-vuotiaana kun meni naimisiin mutta sekä minä että lapseni ovat lähteneen jo heti peruskoulun jälkeen.
Hakukelpoisuuden yliopistoon antaa myös ammattikoulututkinto, minkä yllättävän harva tietää. Mutta pääseekö avoimen väylää vaikka kiertokoulupohjalla, ilman mitään muuta vaatimusta kuin ne avoimen suoritukset?
En tajua yhtään miksi niin kauhea kiire? Eikö ole kiva kokea kaikki erilaiset elämänvaiheet?
Saisiko tähän avaukseen vähän selitystä...?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 09:32"]
Hakukelpoisuuden yliopistoon antaa myös ammattikoulututkinto, minkä yllättävän harva tietää. Mutta pääseekö avoimen väylää vaikka kiertokoulupohjalla, ilman mitään muuta vaatimusta kuin ne avoimen suoritukset?
[/quote]
Täytyy olla joko lukio tai ammattikoulu käytynä, ap:n tapauksessa ei ole kyse siitä että pitäisikö nuoren jatkaa ammattikoulun jälkeen lukioon että pääsisi yliopistoon.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 09:52"]
Saisiko tähän avaukseen vähän selitystä...?
[/quote]
Ei ole muuta selitystä kuin provous.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 11:20"]
No sanotaan sitten niin että lapsi haluaa ammattikouluun vieraalle paikkakunnalle eikä käytössä ole asuntolaa. Muuttaisitteko mukana vai lähtisikö suunnitelmat uusiksi? Asiakysymys säilyy mutta sisältö on hiukan lähempänä av-mammojen todellisuutta.
[/quote]
Itse asiassa asiakysymys ei säily ollenkaan, rakas av-wt-siiderivalas-jne-mamma. Ammattikouluun/lukioon toiselle paikkakunnalle =/= yliopistoon suoraan peruskoulusta (jollain mystisellä keinolla, jota ei mainittu)
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 10:36"]Meillä tyttö aloitti tekemään väitöskirjaa jo 9. luokan keväällä. Lahjattomat joutuu sitten menemään pidempää polkua, mutta meillä näin.
[/quote] :D hahhah
En kyllä suosittelisi lukion jättämistä väliin. Yleensä poikkeuksellinen lahjakkuus on suhteellisen kapea-alaista, eli nuori on tosi hyvä vaikka matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Lukiossa kuitenkin opiskellaan myös kaikkea muuta, tavoitteenahan on yleissivistyksen kasvattaminen. Yliopistossa näin ei ole. Onko muutaman vuoden keskimääräistä aiemmin valmistuminen sen arvoista, että nuoren tietämys esimerkiksi historiasta tai maantieteestä jää peruskoulutasolle? Mitä oikeastaan aiemmin valmistuminen edes hyödyttää? Hetken ajan saa paistatella poikkeuksellisen nuorena maisterina tai tohtorina, mutta siitä eteenpäin se on samaa työntekoa, apurahoista kilpailemista ym. kuin muillakin.
Lisäksi tulee muistaa jonkun muunkin mainitsema sosiaalinen ulottuvuus. Kummat muistot lämmittävät mieltä myöhemmin enemmän, poikkeuksellisen nuorena hankitut akateemiset saavutukset, jotka eivät siis jää saamatta, vaikka opiskelisikin tavanomaisen aikataulun mukaan, vai vanhojentanssit, penkkarit, fuksiaiset jne. ikätovereiden kanssa? Toki jos nuori on vaikka autistinen, eikä siksi koe sosiaalisia suhteita tärkeiksi,voi akateemiset saavutukset painaa tällöin vaakakupissa enemmän.
Joopa joo. Hakukelpoisuus on yo- tai ammttikoulu TAI muutoin hankittu vastaava osaaminen. Todellakin voi siis poikkeustapauksissa päästä sisään ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta.
Meidän yliopistolla alaikäiset eivät saa osallistua mihinkään tapahtumiin jotka sisältää alkoholia. Tämä ihan lakien takia, meidän juhlissa on aina baari auki joten koko tila käytännössä lasketaan baariksi.
Kaikkia ei tietty juhliminen kiinnosta, kyllä meillä on myös jotain leffailtoja ja opintoretkiä.
Meillä suurin osa opiskelijoista on 20-25 vuotiaita varsinkin kun pojilla automaattisesti tulee välivuosi. Mielestäni 16 v on liian nuori siihen maailmaan.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 10:15"]
Joopa joo. Hakukelpoisuus on yo- tai ammttikoulu TAI muutoin hankittu vastaava osaaminen. Todellakin voi siis poikkeustapauksissa päästä sisään ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta.
[/quote] Toi yleensä tarkoittaa aikuisia ihmisiä, joilla on hankittuna vastaava osaaminen, ei 16-vuotiaita
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 10:15"]
Joopa joo. Hakukelpoisuus on yo- tai ammttikoulu TAI muutoin hankittu vastaava osaaminen. Todellakin voi siis poikkeustapauksissa päästä sisään ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta.
[/quote]
Hyvä yritys mutta ylioppilaskuntien ja varsinkin ainejärjestöjen juhlat on yksityiset eikä kuulu viranomaisille.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 16:52"]
Riippuu laitoksesta ja opiskelijoista. Meillä ainakin myös 30-40-vuotiaat otetaan porukkaan, joten miksei myös 15-16-vuotias. Veikkaan että saa luennoitsijoiltakin vähän respektiä kun on muita niin paljon edellä.Vai mitä 10 tarkoitti?
[/quote]
Et huomaa mitään eroa että mukana olis yks yläasteelta(!) päässyt vrt. aikuiset ihmiset