Mihin kouluun huippuälykäs lapsi?

[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 20:06"]

[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 15:59"]

Psykologin testien jälkeen hyppäys suoraan tokalle ymv. Varsinaisia alakouluja jotka olisivat erikoistuneet huippulahjakkaisiin ei taida Suomessa olla. Mutta lukiossa esim Päivölän matikkalinjaan suosittelen http://www.paivola.fi/fi/matematiikka/mika-matematiikkalinja/

[/quote]

Siis luinko oikein, että Suomessa on huippulahjakkaille lukio? Mikä tämä Päivölä siis on, osaako joku sanoa?

[/quote]  Päivälän lukio ei oo ranking listoilla etujoukoissa vaan Ressun lukio, Et.Tapiolan lukio, Viikki, SYkki

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 13:48"]

Mikä SYK? Suomen Yliälykkäiden Koulu?

[/quote] lukion ranking listalla vasta neljäs

Päivölä EI OLE huippulahjakkaiden lukio se on MATEMAATTISESTILAHJAKKAILLE tarkoitettu jossa mm suoritetaan jo lukiossa yliopistonkursseja jne ja ei ole missään yhteishaussa vaan sinne yleensä kutsutaan oppilaita esim matematiikkakilpailuissa menestyneitä yms siis pelkkä kymppi matikasta ja fysiikasta lähiökoulusta EI RIITÄ Päivölään.

Pari kommenttia. Ensinnäkin SYK vs. Ressu: Ressun lukio on huippulukio, mutta Ressun peruskoulu on ihan tavallinen peruskoulu. Ei nyt varmaan mistään heikoimmasta päästä, koska oppilaat tulevat alueelta, jossa vanhempien koulutustaso on korkea, mutta ei Ressun peruskoulu ole myöskään mikään erityiskoulu erityisen hyville oppilaille. Jos haluaa lapsensa jos peruskouluiässä kouluun, jossa opetuksen ja oppilaiden taso on selvästi tavallista korkeampi, on SYK pääkaupunkiseudulla jotain erityisempää tarjoava vaihtoehto peruskoulun 3. luokalta lähtien. (Opetuksen korkealla tasolla tarkoitan tässä nyt nimenomaan sitä, että parempien oppilaiden takia opetuksessa voidaan edetä normaalia nopeammin ja tehdä vaativampia tehtäviä. Opettajilta toki vaaditaan usein paljon suurempaakin taitoa, kun pitää opettaa heikompia oppilaita.

Yläkouluiässä sitten painotettu opetus, erityisesti LUMA-luokat tarjoavat mahdollisuuksia vähän nopeammin edistyvään luokkaan. Kannattaa kuitenkin etukäteen selvittää vähän eri LUMA-luokkien tasoa. Esimerkiksi Espoossa on LUMA-luokkia useissa yläkouluissa, ja niillä on oma tuttavapiirin kokemusten mukaan suuria tasoeroja.

Jos haluaa lukiovaiheessa vaihtaa huippulukioon, on Ressun lukio selvästi parempi vaihtoehto kuin SYK (jos siis ei ole käynyt peruskoulua SYKissä). SYKin lukiossa suurin osa oppilaista tulee SYKin peruskoulusta, ja muualta tulevat jäävät helposti ulkopuolisiksi. Vanhin lapseni kävi Ressun lukion, ja esimerkiksi hänen aloittaessaan uudet 200 oppilasta tulivat 100 eri koulusta. Siinä tilanteessa on paljon helpompi saada uusia kavereita ja päästä mukaan porukoihin.

Sitten Päivölästä: Päivölän lukio on tosiaan matemaattisesti lahjakkaille oppilaille tarkoitettu sisäoppilaitos, jossa lukio käydään kahdessa vuodessa. Matematiikasta suoritetaan lukioaikana yliopistokursseja. Päivölä ei kuitenkaan ole yo-tutkintotilastoissa kärjessä. Tähän on aikakin kaksi syytä: Päivöläläiset eivät ole tilastoissa omana ryhmänään, vaan he kuuluvat Valkeakosken Tietotien lukioon, jossa on paljon muitakin opiskelijoita päivöläläisten lisäksi. Lisäksi se, että Päivölässä lukio käydään kahdessa vuodessa, aiheuttaa sen, että ei-luma-aineita ehditään opiskella vain niukasti, mikä todennäköisesti vaikuttaa päivöläläisten menestykseen esim. kielten yo-kirjoituksissa.

Jos oma lapseni olisi matemaattisesti huippulahjakas ja asuisin paikassa, jossa ei ole erityisen hyvää lukiota lähellä, suosittelisin hänelle kyllä Päivölää. Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ainakin Olarin lukio tarjoaa varmasti vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet vaativiin matemaattisten aineiden opiskeluun kuin Päivölä. Etuna (pääkaupunkiseudulle asuvalle) on lisäksi se, että nuoren ei tarvitse muuttaa pois kotoa 15-16-vuotiaana. Muutama viikko sitten työkaveri valitteli, että sukulaispoika aloitti Päivölän, mutta koska vanhemmat eivät siellä vahdi lapsiaan, niin pojat pelaavat kaikki yöt tietokoneilla ja nuokkuvat päivät oppitunneilla väsyneinä. On toki mahdollista, että tämä ongelma on jo saatu tähän mennessä ratkaistua.

Joillakin täällä on aivan liian ruusuinen kuva siitä, miten hyvin tavallisissa kouluissa opettajat huomioivat lahjakkaan lapsen. Minulla on kokemusta kolmesta lapsesta, ja sen perusteella voin sanoa, että eriyttäminen riippuu täysin opettajasta. Vanhin lapsistani on kaikista lahjakkain, mutta hän ei saanut minkäänlaisia vaativampia tehtäviä tms. kahden ensimmäisen vuoden aikana. Lapsi, joka luki ensimmäille luokalle mennessään toista kertaa läpi Tarua sormusten herrasta ja joka osasi koulun alkaessa laskea kaikki 1. luokan laskut, sai täsmälleen samat läksyt ja tehtävät kuin lukemista ja laskemista vasta opettelevat. No, matematiikasta tuli kyllä lisätehtäviä, kun varsinaiset tehtävät oli tehty, mutta ne olivat tasan yhtä helppoja kuin varsinaiset tehtävät. Opettaja kyllä keskusteluissa kovasti kehui sitä, miten taitava sosiaalisesti ko. lapsi on.

Kaksi nuorempaa, jotka eivät olleet läheskään samalla tasolla, saivat kyllä omalta opettajaltaan vaativampia tehtäviä.

Ja ainakaan oman lapseni kohdalta se lahjakkuus ei ole vuosien varrella kadonnut minnekään. Yläasteen LUMA-luokan ja huippulukion myötä tuli sitten vähitellen jotain mielekkyyttä koulunkäyntiin. Nykyisin tämä kuuden ällän ylioppilas opiskelee yliopistossa.

[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 15:21"]

Ymmärrän hyvin sinua ap. Oma lapseni oppi itse lukemaan ja laskemaan kolmevuotiaana, siis opettamatta. Koulussa sitten alkoi jossain vaiheessa, oikeastaan jo tokalta luokalta lähtien, alisuoriutuminen. Toki sai hyviä numeroita, mutta koulu ei tarjonnut hänelle kaipaamiaan haasteita. 

[/quote]

Nyyh, lapsi olikin sitten kuitenkin vain ihan tavallinen lapsi. Aijuujuu tottakai, alisuorittaminen on vain tietenkin tyhmän opettajan ja opetuksen syytä :-)!

SYK.

Tossa vaiheessa on jo myöhäistä miettiä mitään Steiner kouluja yms. Ressun lukioonkaan tuskin noin nuoria otetaan.

Laita painotettuun opetukseen 3. luokalta. Ekalla ja tokalla monissa kouluissa muutenkin eriytytettyä opetusta esim. lukemaan oppimisessa koska iso osa lukee jo sujuvasti ja kaipaa haasteita enemmän. Samoin matematiikassa.

Riippuu lapsen lahjakkuuden luonteesta - laita vaikka luonnontiedepainotteiselle luokalle.

SYK-tyyppinen sopii kielitaitoiselle, musaluokka musikaaliselle jne. jne.

Suomen parhaat koulut ovat Helsingissä. Yksi vaihtoehto voisi olla joku keskieurooppalainen sisäoppilaitos, yksityinen huippuoppilaitos tarjoaa opetusta ainakin Sveitsissä. Työkaverini lapsi opiskelee juurikin tässä sveitsiläisessä koulussa, on 13v. Lukukausimaksu on kyllä aika suolainen, 60 000 frangia.

Pistäkää suoraan yliopistoon!

Ymmärtääkseni mitkään kunnalliset peruskoulut eivät ole mitenkään "erikoistuneet" huippuälykkäisiin lapsiin, vaan niissä,opetetaan OPS:n mukaan ja edetään niin , että hitaammatkin pysyisivät mukana opetuksessa. Suuremmista kaupungeista saattaa löytyä yksityisiä kouluja, mutta kai niissäkin OPS:a noudatetaan. Ihmettelen, miten te ydinfyysikkovanhemmat kyselette tälläista asiaa vauvapalstalla. Luulisi, että teillä olisi kapasiteettia ottaa selvää asioista jotain muutakin kautta.

ei ainakaan lähikouluun, meidän tavallista lahjakkaampi joutui karsean opettajan kynsiin ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi ja vasta kolmannen ope havaitsi pojan kyvyt ja eritti hänelle opetusta/tehtäviä haasteellisemmaksi.

Reggioemililaista luokkaa jos löydätte jostain, niin laittaisin lapsen sinne :)

Ihan mielenkiinnosta, miten lapsenne älykkyys on testattu ja todennettu? esim Mensahan ei testaa alle 16v ikäistä, toki yksityiset tahot erilaisia testejä lapsillekin, mutta on niissä rajoitteensa ja ikä"rajansa".

Meillä on 13v poikalapsi joka ilmeisestikin varsin älykäs ja vieläpä monipuolisesti koska mm sosiaaliset taidot antavat niin ymmärtää samoin kuin kouluaineissa menestyminen, alle 9½ numeroa ei ole tullut vielä kertaakaan kokeista oli aine mikä tahansa, matemaattinen, historia, jokin kielistä (äidinkieli, ruotsi, englanti, saksa) tai mikä vain ja todistuksen keskiarvokin olikin viimeksi melkein 10.

Kannattaako sellaista laittaa tasapäistymään johonkin kouluun?

Normaaliin kouluun minäkin laittaisin, mutta pyytäisin kyllä opettajaa antamaan lisätehtäviä tarvittaessa. Meidän lapsi oli tarha-aikana sellaisessa lahjakkaisiin erikoistuneessa koulussa (asuttaan ulkomailla). En tiedä, miksi niitä paremmalla nimellä kutsutaan, mutta siis koko ohjelma on yksilöity niin, että tuetaan vahvuuksia. Muuten siis kuitenkin normaali koulu ja ryhmät. Sitten kuitenkin muutettiin ja valittiin seuraavaksi kouluksi ihan tavallinen koulu. Oltaisiin mielellään jatkettu siinä erikoiskoulussa, jos ei asuinpaikka olisi vaihtunut. Etsin kyllâ aikani vastaavaa koulua uuden asuinpaikan läheltä, mutta olisi pitänyt hoitaa niin monimutkaiset aamu- ja iltapv kuljetukset, että hommassa ei olisi ollut järkeä. Siten kuitenkin lopulta oltiin ihan tyytyväisiä tavalliseen kouluun, koska vaikka joskus vauhti tuntui hitaalta, niin ne hidastukset antoi kivasti rentoja taukoja päivän aikana ja ei muutenkaan ollut paljon paineita koulun suhteen. Meidän tilanteessa se oli lopulta parempi juttu kuin se erikoistunut koulu. Tykkäsin varsinkin siitä, kun opettaja pyysi usein lasta auttamaan heikompia luokassa, eli kun oli omat juttunsa tehnyt niin sai mennä jonkun toisen viereen istumaan ja ohjaamaan. Se oli hyvä keino turhautumisen estämiseksi, kun siinä tuli sitten sellainen pieni haaste, että miten selittää toiselle, joka ei ymmärrä asiaa kunnolla ja kuitenkin oli sosiaalisesta tilanteesta kyse, eikä siis vaan siitä, että lisää ja lisää materiaalia piti osata. Minusta se tasapainotti hyvin, koska monesti älykkäillä lapsilla voi se sosiaalinen puoli olla hiukan hankalampaa kun itse osaa aina paremmin ja tekee nopeemmin, turhautuu kun tuntee, että heikommat eivät keskity kunnolla, jne... 

Koulun funktio ei kuitenkaan ole lapselle pelkästään se, että hänestä voidaan prässätä joku pikku-einstein, vaan oikeasti paikka, jossa harjoitellaan ryhmässä olemista, kaverisuhteita jne. Miettisin, voisiko lasta motivoivaa tekemistä tuoda myös harrastusten kautta.

Jos lapsi taas on lahjakas luonnontiedeaineissa niin onko silti kovinkaan paljon merkitystä, mitä lapsi tekee ala-asteikäisenä näissä aineissa, tuskin lapsi nyt vielä yläasteikäisenä alkaa väitöskirjaa kirjoittamaan?

Mut mielipiteeni lyhyesti: sekä mielekästä tekemistä lapselle (sopivasti ikäänsä nähden) mutta myös ryhmässä olemisen ja sosiaalisten suhteiden harjoittelua. Olen ymmärtänyt, että kotikoulu ratkaisee tuon kaikkein ideaaleimmalla tavalla, koska kotikoululapsilla on yleensä sopiva eteneminen kouluaineissa ja sen lisäksi joku harrastus/harrastuksia, joissa tapaa muita lapsia ja on kaverisuhteita. Ei välttämättä ole kiva lapselle olla se pikku-einstein, jota muut hyljeksivät erilaisuuden vuoksi. Nuo lienevät ne haasteet.

Meillä erinomaisen älykäs lapsi on Helsingissä eräässä keskustan hyvämaineisessa koulussa. Koulu sinällään on "tavallinen" mutta oppilaiden tausta hyvin samanlainen (koulutetut, varakkaat vanhemmat). Hyvää on opetus ollut ja riittävän haasteellista. Lapsista kuitenkin kyse. Haasteita voi lisätä sitten hyvillä, laadukkailla ja motivoivilla harrastuksilla.

Ymmärrän hyvin sinua ap. Oma lapseni oppi itse lukemaan ja laskemaan kolmevuotiaana, siis opettamatta. Koulussa sitten alkoi jossain vaiheessa, oikeastaan jo tokalta luokalta lähtien, alisuoriutuminen. Toki sai hyviä numeroita, mutta koulu ei tarjonnut hänelle kaipaamiaan haasteita. 

Oletteko miettineet koulunkäynnin aloittamisen aikaistamista vaikka vuodella?  Yksityisiäkin kouluja on, katsele yksityiskoulujen liitto.fi.   Näistä minulla ei ole kokemusta.

Kysy onko lähikoulussa opettajaa, joka on käynyt ertyisopinnot "lahjakas luokassa"

Meillä opettaja kävi sen kun huomasi lahjakkuuden eikä tullut ongelmia.

erityislahjakas lapsi saattaa ruveta vaikkapa kiusaamaan, ellei saa tukea.