Miehen ihmeellinen exä ja miehen perhe

hmmm... kinkkinen tilanne.

Sinulla on oikeus tunteisiisi ja sinulla on oikeus asettaa omat rajasi. Exän ei tarvitse tulla häihin, jos et häntä itse sinne halua. Ne ovat sinun hääsi.

Et voi kuitenkaan määrätä, mitä suku puhuu exästä. Inhottavaa kuulla tuollaista.

Oletko puhunut miehesi kanssa tästä? Älä nyt ainakaan anna miehen sukulaisten päättää ketä häihin tulee.

Oon puhunut mutta miehen mielestä olen vaan turhaan mustasukkainen ja kaikilla saa olla menneisyys jne. Mies on pahoitellut vanhempiensa käytöstä mutta on myös puolustellut sitä että he olivat niin pitkään yhdessä että tuo on ihan luonnollista.
Ap

Kysyppä miehen perheenjäseniltä joskus sopivas tilanteessa ihan mielenkiinnosta millainen tää nainen on miks on niin ihana ja keskustelkaa aiheesta hyvässä hengessä, vaikka susta tuntuis pahalle. Riippuen miten keskustelu etenee niin voit kertoa omista fiiliksistäsi

[quote author="Vierailija" time="17.10.2014 klo 12:10"]Kysyppä miehen perheenjäseniltä joskus sopivas tilanteessa ihan mielenkiinnosta millainen tää nainen on miks on niin ihana ja keskustelkaa aiheesta hyvässä hengessä, vaikka susta tuntuis pahalle. Riippuen miten keskustelu etenee niin voit kertoa omista fiiliksistäsi
[/quote] siis kysyt nimenomaan tyylillä esitän tyhmää-vääntäkää nyt rautalangasta, koska minä en häntä sattumoisin tunne!
Sun häihin ei sen exän tarvi tulla..järjestäköt miehen suku omat pippalot jos tätä naista haluaa tavata :p

On totta, että kun on pitkään yhdessä, niin ei se menneisyys mihinkään häviä. Mutta kyllä se suvun käytös on törppöä. Tilannetaju puuttuu, mitä voi puhua kenenkin seurassa.

Ymmärrän kyllä miehesi sukua, mutta silti heidän käytöksensä on moukkamaista sinua kohtaan. Onko heillä yhteisiä lapsia? 

Älä kadehdi exää, syy ei ole hänen vaan suvun.

Ainoa mitä voit tehdä, on liittyä samaan remmiin ja alkaa kehua exää; kuitenkin niin, että muistat puhua aina "heidän ikäisistään ihmiistä". Onko suvussa ketään sinun ikäistäsäsi?

Todella ikävä tilanne, vähentäisin kyllä pikku hiljaa tapaamisia ja tekisin selväksi, että syy on jatkuvassa meneisyydessä elämisessä.

Ei ole luonnolista olla epäkohtelias, käyttäytymissääntöihin kuuluu ettei aiemmista puolisoista puhuta nykyisen kuulleen. Se on loukkaavaa ja osoittaa ettei kunnioita nykyistä.

Miksi menet naimisiin, minä jättäisin väliin ja sanoisin että ei kai mekään uskota avioliitton. Jos menet niin älä ainakaan suostu avioehtoon. Paitsi jos itse olet selvästi varakkaampi, silloin oikein vadit sen.

Exälle halutaan näyttää että määkin pääsin naimisiin ja nykyään määkin uskon avioliittoon.

Aika tahditonta miehesi perheeltä. Jos olet rohkea ja osaat esittää asiasi rauhallisesti ja asiallisesti, voisit seuraavan kerran sanoa, kuinka hankalalta sinusta tuntuu kuunnella eksästä jatkuvasti. Voisit vaikka sanoa, että ymmärrät heidän kiintymyksensä häneen, mutta olisi hyvä jos he osaisivat ottaa sinunkin tunteesi huomioon kun olet paikalla.

Harmittaa puolestasi. Itse kihisisin kiukusta tai nieleskelisin itkua noissa tilanteissa. Todennäköisesti haluaisin entistä vähemmän viettää aikaa miehen sukulaisten kanssa, koska tuntuisi liian nöyryyttävältä kuunnella eksän ylistystä koko ajan. Mikä hitto siinä on, että nämä ihmiset eivät itse tajua olevansa epäkohteliaita ja jopa ilkeitä? En ymmärrä pointtia, että miksi täytyy sinun kuullen näitä jutella.

Olisi varmaan sama, jos sinä hehkuttaisit monin tavoin vaikka entisiä appivanhempiasi heille, jos sinulla sellaiset on. Eipä heitäkään varmasti kiinnostaisi kauaa kuunnella miten rikkaita, ystävällisiä, rakastavia ja sivistyneitä he olivat, ja miten oikein kaipaatkaan heitä. Uudestaan ja uudestaan.

Huhhuh, otan osaa ap, että olet tuollaisen moukkasuvun vesaan rakastunut. Meillä anoppi aina jouluna muistaa mainita kuinka miehen eksän ostama kuusen koriste on yksi hänen lempi koristeistaan. Se jo loukkaa ja ahdistaa, tuntuu etten koskaan tule ostamaan yhtä tärkeää lahjaa anopille jne. Mutta että ihan toivovat yhteenpaluuta ja haluavat miehesi eksän TEIDÄN häihin!? Ihan pimeetä porukkaa. 

Ne häät ovat ensisijaisesti SINUN ja MIEHESI juhlat, eivät suvun, joten suvun mielipiteellä ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos sinä koet että eksän läsnäolo pilaisi yhden sinun elämäsi tärkeimmistä päivistä ja tapahtumista. Älä anna periksi.

Yks juttu mistä usein puhutaan on se että exä oli niin hauska. On tosi vaikeaa olla itse hauska kun nuo tilanteet on ahdistavia ja itku kuristaa kurkkua, vaikka muissa tilanteissa olenkin ihan hauska. En osaa heittää sellaista ronskimpaa huumoria muutenkaan vanhojen ihmisten seurassa. Miehen vanhemmat pitävät mua edelleen hiljaisena ja varautuneena vaikka en ihan oikeasti olekaan sellainen.
Pelkään myös sitä mitä yksi kommentoija sanoikin, eli että mies kosi vain koska oli kuullut exän menneen naimisiin.
Minä haluan naimisiin juuri tämän miehen kanssa mutten pysty täysin iloitsemaan häävalmisteluista ja tästä odotuksesta. Mies tietää sen ja on lohduttanut että exä on niin hienotunteinen ettei edes tulisi häihin mutta kutsuminen on vaan muodollisuus.
Ja ONNEKSI heillä ei ole lapsia. Varmaan viimeistään kun saamme lapsia, tulee minustakin tasa-arvoinen perheenjäsen.
Miehen lähisuvussa on joitain ikäisiäni mutta emme vietä paljon aikaa heidän kanssaan joten etäisiksi ovat jääneet.

Ai niin ja kiitos kannustavista viesteistä. Välillä tuntuu että olen vaan mustasukkainen mäkättäjä, helpottaa saada ulkopuolista näkökulmaa tähän.
T. Ap

No voi vittu sen akan ei tod tarvii teidän häihin tulla!! Tosi inhottavia nuo sukulaiset, tuo käytös dissaa sua!

Ap olisiko tästä jutusta apua: http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288654110795.html

Lisäksi Lilystä löytyy aiheesta postaus eräältä bloggaajalta (liittyen eksäkateuteen), mutten sitä viitsi tänne linkittää, jottei trollit jne mene sinne huutelemaan. 

Kannattaisi ehkä puhua miehellesi uudestaan tunteistasi ja näyttää miehelle vaikka tuo iltasanomien juttu, jotta hänkin alkaisi oikeasti ymmärtää sinun kantaasi eikä vähättelisi tunteitasi.

Tsemppiä! Terv. eksäkateudesta kärsivä

Minä en laskisi sen varaan, että naimisiinmeno tai lasten saaminen korjaa tilanteen. Tuo saattaa olla hätääntyneen ihmisen toiveajattelua. Jotain on pahasti vialla, jos suku kehtaa käyttäytyä noin törkeästi nuorikkoa kohtaan, eikä mies ojenna heitä asiasta kunnolla. Mielipiteet ovat yksi asia, niiden hierominen suolana avoimeen haavaan ja rupien toistuva aukirepiminen on ihan muuta. Ota etäisyyttä ja nosta vaaleanpunaiset lasit silmiltä, jotta näet tilanteen selvemmin.

Miten mies suhtautuu, kun sukulaiset alkavat puhua exästä? Kunhan mies itse ymmärtäisi, miten loukkaavaa se on sua kohtaan, hän saisi selvittää vanhemmilleen, että moukkamainen käytös saa loppua ja jos haluavat luoda lämpimät välit myös sinuun, entisten heilojen muisteleminen ja jatkuva kehuminen seurassasi saa loppua. Eihän ne edes anna sulle mahdollisuutta, harva pystyisi olemaan luontevasti jos heti ja koko ajan tehdään selväksi, että sun tilalla toivotaan olevan joku muu! 

Jos mies on läheinen vanhempiensa kanssa, minä ihan oikeasti miettisin, kannattaako mennä naimisiin, ainakaan ennen kuin on katsonut, muuttuuko suvun käytös. Tulee tosi tukala paikka, jos mies haluaa junttimaiset sukulaiset jokaiseen juhlapöytään ja myöhemmin jos tulee lapsia, mummolavierailuja yhtenään, vaikka sä saisit heidän kanssaan aina huonoa kohtelua. Mulle vaihtoehdot olisi, että joko sukulaiset alkavat asiallisiksi tai mies pitää huolen, ettei sun tarvitse olla niiden kanssa tekemisissä, jos et halua. 

Olen samaa mieltä, että jotain on pahasti vialla, jos mies ei ojenna sukua asiasta kunnolla. Itse järjestäisin häät miehen kanssa jossain kaukana, ilman sukua, vaikka salahäät Las Vegasissa, ja alkaisin muutenkin elämään miehen rinnalla erilaista elämää kuin miehen suku ja exä. Järjestä vain itse hääsi ja pidä kaikki langat itse käsissäsi, sehän on tapa, joka kuuluu morsiamelle ja kaasoille. Myös kutsulista.

Kutsuiko exä miehesi omiin häihinsä? Jos kutsui, menikö mies? Oudolta tuntuu kutsua entisiä puolisoja häihin, jos ei ole edes yhteisiä lapsia. Miksi ihmeessä?! En missään nimessä suostuisi kutsumaan, vaikka kutsu olisikin vain muodollinen.

Niin ja 16 jatkaa: pahimmassa tapauksessa syntyviä lapsiakin syrjitään, koska ex olisi ollut mieluisempi heidän äidikseen. Kannattaa taistella tilanne selväksi ennen mitään lisääntymishaaveita. Että onko sitä arvostusta saatavilla millään konstilla. Jos ei muu auta, alkaisin ihan suoraan kehua eksäni perhettä lämpimyydestään, reiluudestaan, tilannetajustaan ja ihanista luonteistaan ja paukuttaisin nyrkkiä pöytään päälle, jos ei muuten porukka hiljenisi. Ja sitten lähtisin ovet paukkuen menemään, saisivat miettiä keskenään, onko tosiaan hyvä idea yrittää lyödä kiilaa väliinne.

Nuoruutesi saattaa altistaa sinut jatkuvalle hiljaiselle sakinhivutukselle. Minunkin miehen siskolle nuorempi ikäni on jatkuva rikka rokassa, vaikka hänen kanssaan ikäeroa on vain kolme vuotta ja miehen kanssa viisi. Minua myös vierastetaan, koska he ovat duunareita ja me akateemisia, ja jotenkin sekin on kai minun syyni senkin edestä mitä samaa vikaa miehessä yritetään sietää.

Onneksi meidän lasta ei ole mitenkään vieroksuttu, mutta eipä ole eksää mihin verrata ja suvun edelliset lapset ovat jo täysi-ikäisiä, joten lapsirakkaus menee kateuden yms ohi heittämällä. Yritän myös pysytellä taka-alalla, jotta lapsi on heille korostetusti pojanpoika eikä minun. Minusta on onneksi myös löydetty sääliä herättäviä piirteitä (vanhempieni mt-ongelmat), joten he halutessaan löytävät keinon kokea myötätuntoakin minua kohtaan.

Älä yritä selitää tunteitasi pois, vaan kuuntele niitä. Ne yrittävät kertoa sinulle jotain. Joskus viesti on liioiteltu, joskus väärä. Yleensä siihen kuitenkin jotain aihetta on, ja hyssyttely saattaa pahentaa asioita.

Ymmärän sua. Olen itse ollut mieheni kanssa kolme vuotta ja edelleen joka kerta tavatessamme miehen isä puhuu miehen ex-vaimosta kaipaavaan sävyyn. Tiedän varmuudella että hän pitää minusta mutta jostain syystä ensimmäinen (teini)avioliitto oli jotenkin niin ihana miehen isän mielestä, että kuulen samat tarinat uudestaan ja uudestaan. Varsinkin suhteemme alussa tämä aiheutti itkua ja riitaa mieheni kanssa koska mies oli isänsä puolella ja minä vain sairaalloisen mustasukkainen. Heillä on yksi yhteinen teini-ikäinen lapsi ja mieheni ex-vaimo on ihan kiva tyyppi kyllä.

En siis valitettavasti osaa sanoa, mikä tilanteessa auttaisi. Miehen isä jatkaa tökeröä käytöstään mutta mun suhtautumista asiaan auttoi huomattavasti se, että mieheni myönsi tämän exän ihannoinnin olevan aika perseestä.