Lue keskustelun säännöt.
HS Kolumni: "Menestynyt ihminen, lopeta jo jeesustelu kovasta työnteosta. Kiitä ennemmin geenejäsi ja sattumaa."
08.09.2021 |
Hesarissa tänään:
"Onko menestys lainkaan omaa ansiotasi?
Onko mahdollista, että elämän alkupuolen asiat, joihin emme itse voi vaikuttaa juuri lainkaan, ratkaisevat lähes täysin ”menestyksemme”, kysyy HS Vision kolumnisti Juhani Mykkänen."
Kommentit (193)
Tottahan tuo on! Ei kaikista ole esim. huippu-urheilijoiksi vaikka kuinka treenaisivat. Kyllä siihen tarvitaan geenit, tietynlainen kasvuympäristö (esim. talous, kannustus) sekä luonteenpiirteet, jotka tulevat geeneistä ja kasvatuksesta.
Ihan sama muussa elämässä. Esim. älyllinen kapasiteetti ei vaan kaikilla riitä vaativiin tehtäviin ja sille ei itse voi mitään. Eli se, että sanotaan että hae lukemaan lääkäriksi on tosi ylimielistä.
Tosin menestyksen jokainen voi määritellä itse. Minulle menestys on arvojeni mukainen elämä eikä rikkaus tai maine ja esim. muiden auttaminen tuo itselleni tyytyväisyyttä elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahaa eli olisin voinut päästä tähän taloudelliseen tilanteeseeni ihan vaan olemalla. Oma peruskiukkuinen ja vähän laiskanpulskea itseni. Mutta onneksi sitten on sattuma johdattanut tähän pisteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmistö menestyneistä ovat menestyneet vanhempiensa ansiosta, saatu alkupääoma ja pystytty ottamaan riskeja vanhempien taloudellisella turvalla.
Hyvin harva alusta asti joka euroa itse tienannut ja menestynyt ilman taloudellista tukiverkkoa vanhemmilta.
Joten yleensä menestys ei ole yksinomaan itse ansaittua.
Tämä. Nostan hattua niille jotka oikeasti menestyneet alusta asti itse ansaituilla rahoilla ja ilman vanhempien omaisuutta vakuudeksi. Mutta nämä ovat oikeast harvassa. Moni menestynyt ei edes ymmärrä ettei kaikilla ola vanhemmilta saatu 20k€ kotoa muuttaessa, vanhemmat ei ostaneet ekaa asuntoa lapselle tai muuten tukeneet. Luulevat että ovat omasta ansiosta menestyneet vaikka esimerkkinä vanhemmat lahjoittaneet sen ekan kalliin omistusasunnon.
Kyllä, tästä oli myös hyvä avaus palstalla jokunen kuukausi takaperin. Jo pienet erot kotioloissa voivat aikaansaada suuren eron "menestymisessä". Ihan alkaen jo siitä, että toisessa perheessä ollaan ylipäätään valmiita kuljettamaan se lapsi sinne soittotunneille ja toisessa perheessä ei, puhumattakaan rahasta, musikaalisista geeneistä tai kymmenien tuhansien ennakkoperinnöistä ja ensiasunnoista.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on! Ei kaikista ole esim. huippu-urheilijoiksi vaikka kuinka treenaisivat. Kyllä siihen tarvitaan geenit, tietynlainen kasvuympäristö (esim. talous, kannustus) sekä luonteenpiirteet, jotka tulevat geeneistä ja kasvatuksesta.
Ihan sama muussa elämässä. Esim. älyllinen kapasiteetti ei vaan kaikilla riitä vaativiin tehtäviin ja sille ei itse voi mitään. Eli se, että sanotaan että hae lukemaan lääkäriksi on tosi ylimielistä.
Tosin menestyksen jokainen voi määritellä itse. Minulle menestys on arvojeni mukainen elämä eikä rikkaus tai maine ja esim. muiden auttaminen tuo itselleni tyytyväisyyttä elämään.
Niin eivät kaikki voi olla HUIPPUjokin. Vaan itse ainakin luen menestykseksi sen, että on saanut asiallisen hyvän työpaikan ja sen avulla muuten onnistunut luomaan taloudelliset edellytykset hyvään elämään.
Mitäpä näistä jauhamaan. Ne, jotka ovat menestyneet, eivät ikinä tunnustaisi että ovat menestyneet ehkä suurella osin tuurilla tai siksi, että ovat saaneet huomattavaa tukea eri muodoissa. Ja ne, jotka eivät ole menestyneet, eivät koskaan myönnä että jotkut ovat menestyneet sinnikkyytensä ja päämäärätietoisuutensa vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on! Ei kaikista ole esim. huippu-urheilijoiksi vaikka kuinka treenaisivat. Kyllä siihen tarvitaan geenit, tietynlainen kasvuympäristö (esim. talous, kannustus) sekä luonteenpiirteet, jotka tulevat geeneistä ja kasvatuksesta.
Ihan sama muussa elämässä. Esim. älyllinen kapasiteetti ei vaan kaikilla riitä vaativiin tehtäviin ja sille ei itse voi mitään. Eli se, että sanotaan että hae lukemaan lääkäriksi on tosi ylimielistä.
Tosin menestyksen jokainen voi määritellä itse. Minulle menestys on arvojeni mukainen elämä eikä rikkaus tai maine ja esim. muiden auttaminen tuo itselleni tyytyväisyyttä elämään.
Moni huippu-X ei ymmärrä, ettei kaikkien keho tai äly edes taivu samanlaisiin suorituksiin kuin heillä, vaikka kuinka treenaisi. Lisäksi on varmasti paljon antoisampaa ylipäätään treenata vaikka uintia jos on sattunut syntymään Michael Phelpsin ruumiiseen verrattuna johonkin tavalliseen päärynävartaloisen naisen ruumiiseen, missä olkapäät ovat kapeat ja luisut, kädet luonnostaan heikot ja kehon keskipiste todella matalalla. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö MP olisi joutunut treenaamaan todella kovaa ja vetämään kroppansa ja mielensä äärirajoilleen, ja tämä pätee kaikkiin muihinkin menestyjiin. Onhan tuolla paljon muitakin keillä on erinomaiset lähtökohdat päästä huipulle ja näitä vastaa kilpaillessa kilpailu on armotonta. Silti on fakta, että suurimmasta osasta ihmisistä ei ole edes esikarsintaan mitään asiaan, sillä treenasi kuinka kovaa tahansa, ei voi mitenkään kyetä edes lähellekään siihen suoritukseen mitä pitäisi ollakseen huippu.
tomaattiHatussa kirjoitti:
Jos tarpeeksi pitkälle mennään ja mietitään ihmisten geenejä, niin ei periaatteessa mikään ole omaa ansiota. Esimerkiksi, joku on ponnistanut köyhistä ja huonoista oloista, harjoitellut kovasti, päässyt huipulle ja toinen on saanut paremmat lähtökohdat, mutta ei ole päässyt huipulle. Oliko menestys tuon köyhän tyypin omaa ansiota? No... aina voidaan sanoa, että ei kaikille anneta niin sinnikästä ja kovaa luonnetta, että pystyy ja jaksaa tuollaisissa lähtökohdissa harjoitella, ja pää kestää kaikki koettelemukset. Omia geenejään ei voi valita eikä tuokaan köyhistä lähtökohdista tuleva esimerkki-ihminen ollut omaa vahvaa luonnettaan mitenkään ansainnut.
Kuitenkin jos puhutaan käytännöllisistä lähtökohdista, eli esim. lain säätäminen, niin minun mielestäni on pysyttävä sellaisella pohjalla että työntekoa arvostetaan, omista työn hedelmistä saa nauttia. Jos ei pysty työhön, niin ei saa myös nauttia yhtä hyvästä elintasosta valtion kustannuksella kuin hyvän palkan saajat. Näin sen on mentävä sitten käytännöllisellä tasolla koska muunlainen yhteiskunta ei ole toimiva.
Eli laiskuus ja periksi antaminen johtuu geeneistä eikä ihmisen laiskuudesta ja luonteen heikkoudesta.
"Aika moni nykyisistä eläkeikäisistä suomalaisista menestyjistä on syntynyt sodanjälkeiseen Suomeen, jossa vanhemmat olivat sodan traumatisoimia - esim. Martti Ahtisaarikin Karjalan evakkoperheeseen. Maassa oli pula-aika eikä kaikilla ollut edes riittävästi ruokaa. Ainoa eetos jonka moni kotoa sai oli, että piti tehdä paljon töitä ja olla tunteilematta liikaa. Silti Suomi nousi sodan runtelemasta maasta Pohjoismaiseksi "hyvinvointivaltioksi", jossa afghaanitaustaisella tytölläkin on omalla työllään mahdollisuudet päästä johtaviin virkoihin."
Hyvä kommentti Hesarin palstalta. Miksihän Ahtisaari on niin menestynyt vaikka vanhemmat olivat köyhiä evakoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuta kuin katsomaan tuo 6-osainen Bushien valtakausi dokumentti. 1. osa Isät ja pojat.
Siinä on tarinaa kuinka synnytään itärannikon tietyllä alueella valkoiseksi kristityksi joita tuon ajan johtajat, teollisuusmogulit ja pankkiirit olivat.
Vierailija kirjoitti:
tomaattiHatussa kirjoitti:
Jos tarpeeksi pitkälle mennään ja mietitään ihmisten geenejä, niin ei periaatteessa mikään ole omaa ansiota. Esimerkiksi, joku on ponnistanut köyhistä ja huonoista oloista, harjoitellut kovasti, päässyt huipulle ja toinen on saanut paremmat lähtökohdat, mutta ei ole päässyt huipulle. Oliko menestys tuon köyhän tyypin omaa ansiota? No... aina voidaan sanoa, että ei kaikille anneta niin sinnikästä ja kovaa luonnetta, että pystyy ja jaksaa tuollaisissa lähtökohdissa harjoitella, ja pää kestää kaikki koettelemukset. Omia geenejään ei voi valita eikä tuokaan köyhistä lähtökohdista tuleva esimerkki-ihminen ollut omaa vahvaa luonnettaan mitenkään ansainnut.
Kuitenkin jos puhutaan käytännöllisistä lähtökohdista, eli esim. lain säätäminen, niin minun mielestäni on pysyttävä sellaisella pohjalla että työntekoa arvostetaan, omista työn hedelmistä saa nauttia. Jos ei pysty työhön, niin ei saa myös nauttia yhtä hyvästä elintasosta valtion kustannuksella kuin hyvän palkan saajat. Näin sen on mentävä sitten käytännöllisellä tasolla koska muunlainen yhteiskunta ei ole toimiva.
Eli laiskuus ja periksi antaminen johtuu geeneistä eikä ihmisen laiskuudesta ja luonteen heikkoudesta.
"Aika moni nykyisistä eläkeikäisistä suomalaisista menestyjistä on syntynyt sodanjälkeiseen Suomeen, jossa vanhemmat olivat sodan traumatisoimia - esim. Martti Ahtisaarikin Karjalan evakkoperheeseen. Maassa oli pula-aika eikä kaikilla ollut edes riittävästi ruokaa. Ainoa eetos jonka moni kotoa sai oli, että piti tehdä paljon töitä ja olla tunteilematta liikaa. Silti Suomi nousi sodan runtelemasta maasta Pohjoismaiseksi "hyvinvointivaltioksi", jossa afghaanitaustaisella tytölläkin on omalla työllään mahdollisuudet päästä johtaviin virkoihin."
Hyvä kommentti Hesarin palstalta. Miksihän Ahtisaari on niin menestynyt vaikka vanhemmat olivat köyhiä evakoita?
"Miksi Eeva on pidempi kuin Marko, vaikka väität että miehet ovat naisia pidempiä?", hohhoijaa taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on! Ei kaikista ole esim. huippu-urheilijoiksi vaikka kuinka treenaisivat. Kyllä siihen tarvitaan geenit, tietynlainen kasvuympäristö (esim. talous, kannustus) sekä luonteenpiirteet, jotka tulevat geeneistä ja kasvatuksesta.
Ihan sama muussa elämässä. Esim. älyllinen kapasiteetti ei vaan kaikilla riitä vaativiin tehtäviin ja sille ei itse voi mitään. Eli se, että sanotaan että hae lukemaan lääkäriksi on tosi ylimielistä.
Tosin menestyksen jokainen voi määritellä itse. Minulle menestys on arvojeni mukainen elämä eikä rikkaus tai maine ja esim. muiden auttaminen tuo itselleni tyytyväisyyttä elämään.
Niin eivät kaikki voi olla HUIPPUjokin. Vaan itse ainakin luen menestykseksi sen, että on saanut asiallisen hyvän työpaikan ja sen avulla muuten onnistunut luomaan taloudelliset edellytykset hyvään elämään.
Tuo nyt on keskiluokkaa eli sen pitäisi olla se tavallisin tilanne suurimmalla osalla kansalla jos yhteiskunta toimii. Suomessa tuo on samalla käytännön huippu mihin tavis voi olettaa yltävänsä koska verot tuppaa viemään sen mitä tuon yli tienaat ja toisaalta varsinkin vasemmiston ylläpitämä kateus varmistaa sen ettei moni edes yritä yli keskiluokan vaikka ehkä olisi potentiaaliakin. Siitä kateudesta tämäkin artikkeli on muuten yksi esimerkki eli koitetaan leimata kaikki yli keskiluokan menestyneet pelkästään tuurilla tai rikkaiden vanhempien avulla onnistuneiksi.
Menestys yleensä tarkoittaa yrittäjyyttä, ja yrittäjä voi olla vain jos rakastaa työn tekemistä eikä ole liian mukavuudenhaluinen.
Itse en rakasta työtä, rakastan vapautta ja pystyn elämään vähemmällä rahalla ilman että koen itseni köyhäksi. On monia tapoja olla menestynyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä näistä jauhamaan. Ne, jotka ovat menestyneet, eivät ikinä tunnustaisi että ovat menestyneet ehkä suurella osin tuurilla tai siksi, että ovat saaneet huomattavaa tukea eri muodoissa. Ja ne, jotka eivät ole menestyneet, eivät koskaan myönnä että jotkut ovat menestyneet sinnikkyytensä ja päämäärätietoisuutensa vuoksi.
Vain lotossa voittaminen on tuurilla menestymistä ja sekin vain rahallisesti eli ei oikeaa menestymistä millään alalla.
Myönnän että oma menestyminen työelämässä on pitkälti hyvien geenien, erityisesti älykkyyttä ohjaavien geenien ansiota.
Satuin syntymään aivan poikkeuksellisen älykkään miehen lapseksi ja vaikka en perinyt hänen täyttä älykkyyttä, niin koulunkäynti ja työelämä on ollut lapsellisen helppoa. Edes yliopistolla joutunut tosissaan opiskelemaan. Työelämässä teen älyllisesti vaativia töitä, taas hyvin pienellä vaivalla. En olisi ikinä päässyt nykyisiin töihin keskitason älykkyysgeeneillä, ei vaikka olisin ollut kuinka ahkera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
En ole lukenut linkin juttua.
Menestyksestä on syytä kiittää Luojaa. Jo siihen, että jaksaa opiskella, harjoitella ja hioa taitojaan, tarvitaan voimia ja terveyttä, joka palautuu suurelta osalta geeneihin. Hyvällä ruokavaliolla, päihteettömyydellä ja liikunnalla tosin voi vaikuttaa jonkin verran.
Sattumakin on Jumalan käsissä.
Periaatteessa olen samaa mieltä mutta sattuma-sanan vaihtaisin jumalan tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Esim. jotkut todella lahjakkaat muusikot myös harjoittelevat sitä musisointiaan ihan järjettömiä määriä ja siitä johtuu että se kuulostaa niin helpolta noille.
Jos minä olisin lahjakas jossain asiassa, niin todellakaan en harjoittelisi järjettömiä määriä. Harjoittelu on niille, jotka eivät ole lahjakkaita.
Kyllä useat rikastuneet ovat tehneet kovasti töitä (eivät toki kaikki). Mutta se kova työntekokin on pitkälti tulosta geeneistä ja kokemuksista (varsinkin lapsuuden ja nuoruuden aikaisista), ja usein on myös sattumaa että sattuu löytämään juuri sen jutun mitä haluaa tehdä, missä on hyvä, mikä motivoi ja että on vielä oikeaan aikaan liikkeelle niin että tulosta tulee.
Niinhän sitä sanotaan että menestyminen on 1% inspiraatiota ja 99% perspiraatiota.
Palstalaisen suurin menestyksen mittarihan on hoikkuus, jonka osalta huudetaan, että se on kaikki ihmisen omaa vastuuta ja aikaansaannosta.
Sen sijaan kaikki ne muut menestyksenmittarit, kuten hyvä työ ja talous, joilla palstalainen keskimäärin ei ole menestynyt, ovat vain sattumaa.
Jotkut sitä osaa itselleen selittää...
kestääkö pumppu kuin oikein korpeaa?
Eipä tuo mikroautoharrastus esim. hirveästi rahaa vaadi etteikö keskiluokkainen perhe siihen pystyisi. Enemmänkin kyse on siitä että se rajoittaa aika vahvasti myös vanhempien vapaa-ajan viettoa kun kaikki viikonloput menee kisamatkoilla ja iltaisin sitten huolletaan tai rakennetaan autoja. Siitä eteenpäin jatkaminen vaatii sitten sitä erityislahjakkuutta ja toisaalta tuuriakin että löytää sopivan sponsorin joka tukee kalliimmissa luokissa ajamista.
Suuri osa erityislahjakkaista lopettaa kuitenkin siinä kohtaa kun pitäisi puskea vaan eteenpäin koska harjoittelu ei enää huvitakaan tai muuten tuntuu olevan liikaa esteitä tiellä. Toki jos isukki (tai äidykki??) on miljardööri niin ei tarvita ulkopuolisia sponsoreita vaikka harrastaisi mitä mutta aika harvassa noita on.