Mies ei haluakaan lasta, olen raskaana
Yhteisymmärryksessä, tietoisesti olemme yrittäneet lasta puolitoista vuotta. Nyt olen raskaana. Mies kiukuttelee ja nyt ei ehkä haluaisikaan lasta.
Minä taas haluan. Mutta en jaksa kuunnella kiukuttelua. Olen sanonut, että mies voi ottaa eron, jos ei halua elämäänsä minua ja lasta. Surettaa lapsen puolesta, että isä ei häntä nyt haluakaan, mutta pärjäämme kyllä.
Miksei mies sitten vain lähde? En ihan oikeasti jaksaisi jakuvaa tappelua ja kiukkuamista enää.
Kommentit (48)
Jos se on shokissa, järkyttynyt, peloissaan?
Sillä on ehkä vain alkupaniikki, melko monella on, ja ihan kelpo isejä niistä vielä kuoriutuu.
Jos kiukuttelu häiritsee pahasti, pyydä sitä lähteen ulos hengitteleen :)
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 18:59"]
Taas yks muija, joka on vokotellut miehen isäksi.
[/quote]
En ole vokotellut. Kun tapasimme, en edes ajatellut vielä lapsia. Mies on itse koko ajan sanonut, ihan tokasta tapaamisestamme alkaen, että haluaisi yhden edes, mieluiten kaksi.
Mitä ihmeen leikkiä se lapsen saaminen on? Lapsi on elävä olento ja aikuisilla on vastuu hänestä.
en nyt ajattele vain teidän suhdettanne vaan yleensä tässä maalmassa...haluan lapsen en halua lasta. Vanhasta liitosta lapset "joutaa sijoitusperheeseen, kun en jaksa heitä, kun on tää uusperhe ja pienet uudet lapset.
ihan törkeetä!
Lapset jptain heittopusseja joita halutaan kuin nukkeja tai pikkuautoja ja sit heitetään veks, kun ei halutakaan leikkiä...kun ei ne tehnyt niinkuin MINÄ halusin. Palvotaan ja puetaan ja kuskataan ja vaikka mitä ja sitten ei enää kiinnostakaan. Ja voivotellaan kun on raskasta.
olen huolissani lasten puolesta. Kaikenikäisten lasten. Aikuisten vastuu jatkuu vielä sen 18v jälkeenkin. Ei niitä lapsia vaan heivata veks. Niitä vanhempiakin lapsia pitää suojella ja pienempiä tietty.
kun lapsi tulee perheeseen, niin sen on oltava ykkönen niin kauan kuin se huolenpitoa tarvitsee. Pikkuhiljaa reviiri laajenee. Lapsi tarvitsee aikuista oppaaksi kasvussaan ja turvaksi.
lapsi on lahja. Lapsi on ilo. Lapsi on haaste. Lapsi on korvaamaton. Lapsi on yksilö. Lasta pitää suojella.
Miten tämäkin kuullostaa ihan Ammattivalittajan trollailulta?
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:00"]
Taas tulee yks elätettävä mulle veronmaksajana lisää. EI kiitos!
[/quote]
Kuule, olen tähän ikään maksanut niin paljon veroja, että niistä on varmaan elätetty sinuakin. Minulla on hyvä taloudellinen tilanne, ihan ilman miestäkin elätän lapseni kyllä täysin itse.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:06"]
Miestä vaan pelottaa:)
[/quote]
Joo, no jos yksi pieni vauva pelottaa aikuista miestä niin, että pitää äidille koko ajan luoda stressiä ja pahaa mieltä, niin sitten sopisi ihan lähteä vaan sovinnolla karkuun. Sekin on parempi, kuin koko ajan pelätä, kun mies on kotona, että mitä sontaa sieltä tänä iltana tulee niskaan. Tai kärsiä ikävästä ilmapiiristä, kun toinen ei puhu mitään.
Tuli pojalle pelo pehvaan. Iso vastuu. Pelkää ettei pystykään. On teillä aikaa totutella . Jutellkaa peloista,
Mies voi vielä muuttaa mieltään kun vauva syntyy. Jos ei, niin sitten vaan reippaasti eroa ettei lapsi kärsi isänsä käytöksestä.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:06"]
Mitä ihmeen leikkiä se lapsen saaminen on? Lapsi on elävä olento ja aikuisilla on vastuu hänestä.
en nyt ajattele vain teidän suhdettanne vaan yleensä tässä maalmassa...haluan lapsen en halua lasta. Vanhasta liitosta lapset "joutaa sijoitusperheeseen, kun en jaksa heitä, kun on tää uusperhe ja pienet uudet lapset.
ihan törkeetä!
Lapset jptain heittopusseja joita halutaan kuin nukkeja tai pikkuautoja ja sit heitetään veks, kun ei halutakaan leikkiä...kun ei ne tehnyt niinkuin MINÄ halusin. Palvotaan ja puetaan ja kuskataan ja vaikka mitä ja sitten ei enää kiinnostakaan. Ja voivotellaan kun on raskasta.
olen huolissani lasten puolesta. Kaikenikäisten lasten. Aikuisten vastuu jatkuu vielä sen 18v jälkeenkin. Ei niitä lapsia vaan heivata veks. Niitä vanhempiakin lapsia pitää suojella ja pienempiä tietty.
kun lapsi tulee perheeseen, niin sen on oltava ykkönen niin kauan kuin se huolenpitoa tarvitsee. Pikkuhiljaa reviiri laajenee. Lapsi tarvitsee aikuista oppaaksi kasvussaan ja turvaksi.
lapsi on lahja. Lapsi on ilo. Lapsi on haaste. Lapsi on korvaamaton. Lapsi on yksilö. Lasta pitää suojella.
[/quote]
Juuri näin minäkin ajattelen. Ja siksi surettaa, kun mies ei nyt haluakaan tätä ainutlaatuista lahjaa, joka meille on suotu. Tuntuu ihan käsittämättömältä.
Kokeile olla puhumatta lapsesta kuukauden verran. Ehkä hössötät liikaa ja puhut vain ja ainoastaan lapsesta? Sellainen käy kenen tahansa hermoille
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:09"]
Tuli pojalle pelo pehvaan. Iso vastuu. Pelkää ettei pystykään. On teillä aikaa totutella . Jutellkaa peloista,
[/quote]
Mies ei suostu puhumaan. Ja minä en vaan yksinkertaisesti enää jaksa tätä tilannetta. Hänellä ei ole mitään okeutta kaataa omaa pahaa oloaan ja epävarmuuttaan tai mitä sitten onkin, minun niskaani.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:09"]
Mies voi vielä muuttaa mieltään kun vauva syntyy. Jos ei, niin sitten vaan reippaasti eroa ettei lapsi kärsi isänsä käytöksestä.
[/quote]
Joo, no mä en jaksa tätä kiukuttelua enää kolmea ja puolta kuukautta.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:12"]
Kokeile olla puhumatta lapsesta kuukauden verran. Ehkä hössötät liikaa ja puhut vain ja ainoastaan lapsesta? Sellainen käy kenen tahansa hermoille
[/quote]
En todellakaan ole puhunut vaan lapsesta. Mutta kyllä mun nyt kuuluu lapsen isälle sanoa, että neuvolasta halusivat sinutkin sinne käymään, nyt taas olisi neuvola, joko tulisit. Eipä tule. Kyllä mun kuuluu kertoa, että nyt olisi ultra, tuletko mukaan. Ei kiinnosta. Tai että nyt tehdään sellaisia ja tällaisia kokeita, joissa tsekataan mun/lapsen terveyttä. Nyt neuvolasta pyydettiin kertomaan lapsen sairaalanimet, jaa, mies ei halua kommentoida. Nyt olisi tilaisuus, jossa kerrotaan vanhempainvapaista ja -rahoista, tuletko, jaa et... Minusta olisi väärin olla kertomatta näistä lapsen isälle. Vai olisiko sinusta ok, että en kertoisi mistään näistä ns virallisista asioista isälle yhtään mitään?
Meillä tietty vähän eri tilanne kun tulin raskaaksi vahingossa. Olimme kyllä puhuneet että mitäs jos nii käy ja mies vastasi aina, että jos tulen raskaaksi niin hän tukee aina oli päätös mikä vain.
No tulin raskaaksi ja ensimmäiset 15 viikkoa mies sanoi ettei halua isäksi, tai pelottaa, häntä ahdistaa ja kaikki olisi paremmin jos olisi vain me kaksi eikä tulossa lasta. Lopulta hän alkoi leppyä ja rakenneultran jälkeen hän puhui aina meidän tytöstä ja miten ei muuten todellakaan kukaan jätkä tule lähellekkään meidän tyttöä kun se on teini.
No, yhtenä päivänä potkut lakkasi ja meidän tyttö kuoli kesken raskauden. Tästä on jo aikaa, mutta menetys oli kova erityisesti miehelleni ja hän katuu edelleen sitä kun epäröi alkuun.
Itse olen sitä mieltä, että äidiksi voi kokea itsensä jo ennen raskautta, mutta isäksi kasvetaan siinä sivussa.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 19:23"]
Meillä tietty vähän eri tilanne kun tulin raskaaksi vahingossa. Olimme kyllä puhuneet että mitäs jos nii käy ja mies vastasi aina, että jos tulen raskaaksi niin hän tukee aina oli päätös mikä vain. No tulin raskaaksi ja ensimmäiset 15 viikkoa mies sanoi ettei halua isäksi, tai pelottaa, häntä ahdistaa ja kaikki olisi paremmin jos olisi vain me kaksi eikä tulossa lasta. Lopulta hän alkoi leppyä ja rakenneultran jälkeen hän puhui aina meidän tytöstä ja miten ei muuten todellakaan kukaan jätkä tule lähellekkään meidän tyttöä kun se on teini. No, yhtenä päivänä potkut lakkasi ja meidän tyttö kuoli kesken raskauden. Tästä on jo aikaa, mutta menetys oli kova erityisesti miehelleni ja hän katuu edelleen sitä kun epäröi alkuun. Itse olen sitä mieltä, että äidiksi voi kokea itsensä jo ennen raskautta, mutta isäksi kasvetaan siinä sivussa.
[/quote]
Olen todella pahoillani puolestanne!
Ap otat ihan rauhallisesti. Keskity itseesi ja lapseesi, et voi tehdä mitään aikuiselle miehelle, joka on keskenkasvuinen. Vaadit kuitenkin että hän lopettaa kiukuttelun.
Kirjoita hänelle lyhyt ja ytimekäs viesti, jossa muistutat että oletta a) avioliitossa b) olette sopineet lapsen hankkimisesta yhdessä ja c) nyt tulossa on lapsi, joka on puoliksi hänen vapaaehtoisesti tekemä (ei selvästikään ollut edes miettinyt omaa ehkäisyään?). Kerrot, että koska lasta ei ole salaa ja pakolla tehty, mies saa kyllä ottaa vastuunsa lapsesta. Jos hän ei halua osallistua käytännön asioihin, hän voi edes lopettaa lapsellisen kiukuttelun ja sinun painostamisen. Jos hän saa päänsä ulos persiistään, ehdota konkreettisia tapoja joilla voisi auttaa ja tukea sinua.
Kysy esim. Jos et halua tulla mukaan neuvolaan, voisitko edes viedä minut sinne ja hakea? Ymmärrätkö, ehdota jotain helppoa, jossa hän voi auttaa sinua eli vaimoaan, vaikka ei pystyisi tulemaan mukaan vauva-asiaan.
Jos kuitenkin tämäkään puolitiehen mukaantulo ei onnistu, sitten sinun pitää vetää johtopäätökset: mies ei ole irtisanoutunut vain vauvasta vaan myös sinusta ja avioliittonne on ohi.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2014 klo 18:57"]
Jos sitä pelottaa isäksi tuleminen ja elämänmuutos?
Oletteko jutelleet asiasta?
[/quote]
Mies ei halua jutella. Olen kyllä yrittänyt, mutta mies ei joko sano mitään tai sitten alkaa räyhätä.