Onko sinulla nimi jota joudut selittelemään?

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 17:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 17:01"]

Minulla on suht harvinainen sukunimi, mutta aina joku tuntee jonkun samannimisen ja kyselee olenko sukua. Yleensä ei ole sukulainen kyseessä, mutta ihmisten on jotenkin vaikea sitä uskoa. Että miten niin en muka ole sukua sille tutulleen, kun kuitenkin niin harvinainen nimi? No enpähän vaan ole enkä sille mitään voi :D Mutta ärsyttää aina selvitellä (olemattomia) sukulaisuussuhteitani.

[/quote]

Mulla on sama, hyvin vähän on tämännimisiä mutta kaikki eivät ole keskenään sukua. Tosin kukaan ei ole multa kukaan tiukannut, että olisin hänen tutulleen sukua.:)

Mutta ei musta noi sukulaisuuskyselyt niin outoja muuten ole, itsekin saatan jonkun nimen vilahtaessa miettiä, onkohan joku sukua samannimiselle, jonka tiedän. Ja eikös nyt ole tavallista tietää, mistä oma suku on peräisin, eikä ole niin vaikea vastata tiedusteltaessa, että "ei, olen XX-sukua Itä-Suomesta, mutta en entisestä Karjalasta".:-)

15

[/quote]

No ei ole vaikeaa vastata, mutta ärsyttää se, kun olen esim. varaamassa aikaa vaikka hammaslääkärille niin kysytään että oletko sukua sille ja tuolle kun on noin harvinainen nimi? En vaan periaatteesta haluaisi selvitellä asiaa ihmisille/tilanteessa jossa sillä ei ole mitään merkitystä. Ja mulle noita uteluita tulee jostain syystä usein. Siinä mielessä olisi mukavampaa jos olisi joku perus nen-loppuinen nimi. Ja vielä kun etunimikin on vähän harvinaisempi.

Mulla on harvinaisehko etunimi. Se on lyhyt, helppo ja sopii täyn suomalaiseen äännejärjestelmään. Ongelma on siinä, että se eroaa vain yhdellä kirjaimella monesta tavallisesta nimestä. Yleensä se menee sekaisin yleisen miehen nimen kanssa, ja minua katsotaan pitkään ja kysytään "mikä, mikä" tai pyydetään valtakirjaa kun muka hoidan jonkun toisen asioita. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä selittely on vähentynyt paljon. Nykyään kun monet asiat voi hoitaa netissä (ennen puhelimella), ja toisaalta omituiset nimet ovat paljon yleisempiä kuin aiemmin.

Alapeukuttaja on löytänyt tänkin ketjun..

On, Pirjo-Ilmari. Aina saa olla selttelemässä.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 17:07"]

Asun ulkomailla, nimi supisuomalainen ja onhan tämä aika ärsyttävää ollut. Keksin yleensä itselleni jonkun feikkinimen tyyliin "Susan Smith", jos varaan aikaa vieraalle kampaajalle, tms. Muuten puhelu voi kestää toooodella kauan, kun kampaaja kysyy kymmenettä kertaa, että miten voi olla tuplavokaali JA tuplakonsonantti...

[/quote] USAssa melkein jokainen joutuu tavaamaan nimensa jos sita nyt mihinkaan virallisempaan paikkaan tarvitaan. Niin myos tuo Smith voi olla muodoissa Smyth, Smythe, Smithe. Se tulee yhta sujuvasti kuin puhelinnumero.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 17:42"]

Alapeukuttaja on löytänyt tänkin ketjun..

[/quote]

Onkohan tuolle jotain diagnoosia? Pakkomielteinen alapeukutus? Käypähoito-suosituksena ulkoilua ja oikean elämän ihmiskontakteja?

Lapseno toinen nimi on Joonatan. Sitä joutuu aina selvittämään. "Joo, kirjoitetaan ihan kuten sanotaan".

Kuulostaapa todellakin visaiselta pulmalta :)

Minulla on varsin vaikea nimi koska en ole syntynyt Suomessa. En koe kuitenkaan *joutuvani* selittelemään, asia ei ole minulle mikään vaiva. Aika harvoin täytyy nimeä missää niin sanoa että toisten täytyisi sen kirjoitusasu tarkkaan saada selville, ja silloin kun täytyy niin usein voi vaikka näyttää ajokortista miten se kirjoitetaan. Useimmat asiat nykyään tulee kuitenkin sähköisesti hoidettua jolloin saa itse kirjoittaa nimensä.

Joudun, etunimeni ei ole kutsumanimeni. Tätä ei ymmärretä virastoissa.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 15:35"]

Minulla on varsin vaikea nimi koska en ole syntynyt Suomessa. En koe kuitenkaan *joutuvani* selittelemään, asia ei ole minulle mikään vaiva. Aika harvoin täytyy nimeä missää niin sanoa että toisten täytyisi sen kirjoitusasu tarkkaan saada selville, ja silloin kun täytyy niin usein voi vaikka näyttää ajokortista miten se kirjoitetaan. Useimmat asiat nykyään tulee kuitenkin sähköisesti hoidettua jolloin saa itse kirjoittaa nimensä.

[/quote]

No en minäkään koe sitä mitenkään rasittavana. Tulipa vain mieleen kun tuolla joku mietti pia/piia nimen kirjoitusasua yms. Että mullahan on ns. vaikea nimi joka voidaan kirjoittaa/ymmärtää väärin jos ei sano kirjoitusasua. Ei sen kummempaa. ap

Ainoastaan ulkomaalaisille, heidän mielestään mun etunimeni on miehen etunimi :)

Mulla on yhdistelmäsukunimi. Koska toinen sukunimistä voisi olla myös etunimi, täytyy joskus selitellä.

On, sekä etunimi että sukunimi. Olen tottunut tavaamaan ja selittelemään että olen kyllä ihan syntyperäinen suomalainen, samoin vanhempani. Ja jos en tavaa etunimeäni, se kirjoitetaan yleensä väärin, sukunimen selittäminen on hiukan helpompaa. Lapsillani on hyvin tavalliset nimet.

Joudun monesti selittelemään etunimeäni.

Etunimi oli äidin hormonihuuruissa antama mukahieno erikoinen, mutta oikeasti ihan WT-nolotus sukunimemme parina, ja tottakai vaihdoin sen heti fiksumpaan etunimeen kun täytin 18 eli enää ei tarvitse selitellä kellekään mitään. Minua on kutsuttu lempinimellä joka ei ole niin kamalan kuuloinen kuin se nolo nimi jolla minut kastettiin, ja uusi nimi on aikuisempi väännös lempinimestäni sitten.

Mulla on harvinainen sukunimi ja se myös tarkoittaa jotain. Joten sanon nimeni yleensä tyyliin  "Polvi" kuten "Paavo", koska muuten kuulija tulkitsee sen tapaan "Kolvi" tai "Tolvi".

Toisaalta olen joskus työssäni joutunut tekemisiin ihmisten nimien kanssa ja nimeni on kyllä helppo verrattuna joidenkin nimiin.:)

[quote author="Vierailija" time="15.10.2014 klo 15:54"]

Etunimi oli äidin hormonihuuruissa antama mukahieno erikoinen, mutta oikeasti ihan WT-nolotus sukunimemme parina, ja tottakai vaihdoin sen heti fiksumpaan etunimeen kun täytin 18 eli enää ei tarvitse selitellä kellekään mitään. Minua on kutsuttu lempinimellä joka ei ole niin kamalan kuuloinen kuin se nolo nimi jolla minut kastettiin, ja uusi nimi on aikuisempi väännös lempinimestäni sitten.

[/quote]

Onko se Nuppu Unelma? Jos on, niin isällesi terveisiä.

Sukunimeni. Olen täysin suomalainen ja niin on sukunimenikin, mutta sitä olen joutunut koko pienen ikäni tavaamaan lääkärissä, virastoissa, koulussa... Mutta eipä haittaa ollenkaan, tykkään "erikoisesta" sukunimestäni, sillä etunimeni on varsin yleinen.

Etunimestäni on olemassa yleisempi muoto, joten yleensä nimeni kirjoitetaan väärin. Samoin nykyiseen sukunimeen lisätään joskus ylimääräinen kirjain väliin. Tosin viime vuosina tämä sukunimi on ollut sen verran esillä julkisuudessa, että se on opittu kirjoittamaan oikein.