Miten teillä jaetaan raha asiat avoliitossa?

Meillä on sellainen systeemi, että kummankin palkat menee kummankin omalle tilille, vuokrat menee yhteiselle tilille. Näiltä tileilta minä maksan kaikki laskut sillä periaatteella, että minkään tilin saldo ei saa päästä alle tuhannen euron. Hankittava omaisuus hankitaan aina puoliksi, lainoja maksetaan samalla periaatteella kuin muitakin laskuja. Käytännössä tämä tarkoittaa tulonsiirtoa minulta miehelleni, koska mulla on isommat tulot, mutta en sitä erikseen laske.

Minä tienaan miestä huomattavasti enemmän joten maksan asumisen kokonaan, samoin sähköt, vedet ja netin. Muuten molemmat maksaa omat menonsa, ruokaa ostaa jääkaappiin kuka ehtii, aika tasan varmaan menee.

Kummallakin on omat tilinsä ja sit on yhteinen. Mun tilillä harvemmin on rahaa, eikä mulla oo ees siihen korttia, eli se on aikalailla yhtä tyhjän kanssa. Yhteisellä on aina rahaa, mistä kumpikin hoitaa kauppamenot ja laskut jne. Miehen omalle tilille tulee sen palkka, ja siellä on rahaa sen verran mitä lainanlyhennyksiin menee, kaikki lainat kun on sen nimissä. Loput palkastaan se siirtää sit sinne yhteiselle. Eli yhteiset rahat. Mitään menoja ei lasketa. Näin on ollut alusta asti.

Meillä on yhteinen käyttötili, jolta maksetaan kaikki. Minä hoitovapaalla kotona, mies töissä. Sama meno jatkuu ihan varmasti, kun palaan töihin, sen verran helppoa tämä näin on. Samaa huushollia tässä ollaan, vaikka sukunimi eri onkin.

Ei mekään pidetä tarkkaa lukua. Viime vuosi oltiin molemmat työttömiä opiskelijoita, nyt mies on harjoittelijana töissä ja minä yhä opiskelen. Nyt mies on ottanut vuokran kokonaan maksettavakseen, ennen maksettiin puoliksi. Molemmat ostaa ruokaa, vaikea sanoa kumpi enemmän. Minä maksan sähkölaskun ja mies maksaa aina molemmat kahvilassa, leffassa jne.

Uusi loisimiskeskustelu.

Meillä minä olen se joka saa palkkaa ja mies on opiskelija..olen aina ajatellut, että rahat mitä meillä on yhteisiä ja sillä ostetaan sitä mitä milloinkin tarvitaan..

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:07"]Uusi loisimiskeskustelu.
[/quote]

Millähän tavalla? jos ei pidä kynsin hampain joka pennistä kiinni on loinen?:D joo meillä mies saa välillä käydä omillakkn reissuillaan niin mä maksan sit sen lainanlyhennykset, ja toisinpäin.. :)

miks yhteiselo pitää perustaa rahan laskemiselle? Eikö se kaikki ole kuitenkin menny yhteiseen hyvään? meillä asunto on minun nimissäni mutta ei kummankaan mieleen oo missään vaiheessa tullu etteikö yhdessä kaikkea maksettais. 

Meillä mies oli onnistunut keräämään itselleen velkataakan, joka vei pääsääntöisesti koko tilin. Pienillä uudelleenjärjestelyillä saatiin homma rullaamaan niin, että nyt maksaa omia velkojaan melko isolla summalla ja sillä rahalla, mitä jäljelle jää, niin osallistuu arjen kustannuksiin.

Mies muutti minun luokseni. Itselleni oli ihan selvää, että maksan edelleen asuntoon liittyvät kulut, niinhän olin tehnyt aiemminkin. Mies mielellään osallistuisi vuokrankin maksamiseen, mutta itse näen asian niin, että miehen on nyt tärkeämpää hoitaa velkansa pois ja "vuokrattomuus" antaa varaa maksaa velkoja suuremmissa erissä ja näin lyhentää sitä velka-aikaa.

Maksujen jälkeen jäävät rahat ovat sinänsä yhteiskäytössä, ei laskeskella kuka ostaa ja mitä. Tai sitä, kenelle ostetaan.

Ulkopuolisen silmin minun toimintani saattaa vaikuttaa liian höveliltä. Itse taas näen asian niin, että näin mies "oppii" mihin sitä rahaa oikeasti tarvitsee ja mihin ei. Ja itse haluan luottaa siihen, että kun tuolta suosta nousee, niin ei sinne enää takaisin halua joutua. Ja en siis ole miehen velkoja maksanut vaan ihan itse on ne hoitanut. Siinä olen auttanut, että kaikki asiat on listattu ja pähkäilty ja laskeskeltu ja ihan avoimesti niistä on aina puhuttu. Ja mies kokee huonoa omaatuntoa asian suhteen ja asia välillä aina manailee.

Itse en rahaa kovin korkealle arvota. Elämä on opettanut, että pienelläkin tulee toimeen, tosin kivaahan se on, jos ylimääräistäkin joskus olisi. Mutta näillä mennään niin kauan kuin on katto pään päällä ja ruokaa kaapissa ja ehjiä vaatteita päällä :)

Me maksamme asuntolainan tasan puoliksi ja molemmat maksaa oman autolainansa. Muuten se maksaa kummalla rahaa. Meillä kortit vain omille tileillemme, mutta muuten molemmilla käyttöoikeudet kummankin tilille, sekä yhteinen säästötili.

Meillä on erilliset rahat, koska mies tuli suhteeseen kunnon ulosottovelkojen kanssa. Asunto ja auto on mun, maksan lainat ja laskut. Mies ostaa molempien ruoat ja bensan enimmäkseen. Jos mennään matkalle tai ulos syömään niin maksan enemmän. Ja kodin hankinnat maksan kokonaan, mutta ne on kyllä sitten mun.

Jos molemmilla on lapsia, niin sitten se rahan käyttö pitää olla tarkempaa. Meillä molemmat maksavat vuokran puoliksi ja hoitaa omat lapsensa ja omat laskunsa (lehdet, puhelin, velat, oman auton bensat).

Käytännössä mies maksaa kaiken tämän jälkeen niin kauan kuin rahat riittää. Kun häneltä loppuu rahat, niin minä alan maksaa.

Vuokran ja laskut maksan minä, mies tankkaa auton ja maksaa kauppareissut. Nyt mies opiskelee ja minä käyn töissä, maksan enemmän menoista. Meillä lähinnä se maksaa jolla nyt sattuu olemaan rahaa tai halua maksaa joku ulkona syömässä käynti tms. :)

Kaikki rahat on yhteisiä,eli ei oo mitään että "tää on mun ja tää sun ja sä maksat omat menot ja mä omani" . Ei missään nimessä tollasta, kaikki on yhteistä.

Yhteiset puoliksi ja omat menot (mm. auto) on omat. Pennilleen ei lasketa, ei edes sataselle, voin käydä ostamassa miehelle vaikka talvirenkaat ja hän sitten maksaa jonkuin suunnilleen samanhintaisen mun menon.

Lapsen kulut on jaettu niin, että miehen tililtä maksan koulukuvat ja pienet harrastukset, muut menee muiden ostosten ohella mun (parempituloisen) tililtä. Makselen siis muksun menoja reilusti enemmän, mutta vastapainona mies huoltaa mun auton tms. mikä pienentää mun omia kuluja.

Vuositasolla seuraan, että molempien säästöt kasvaa suunnilleen samaa tahtia.

Yhteiset on raha-asiat ja kumpikin osallistuu voimiensa mukaan, rahoja ei mitenkään jaeta, vaan käytetään ja laitetaan tilille, voimien mukaan. Avioliitossa tarvitaan hyvää tahtoa, se takaa kaiken sujumisen.

Meillä on omat tilit. Mies käy töissä, minä olen opiskelija eli opintorahalla ja opintolainalla. Vuokra maksetaan puoliksi, samoin sähkölasku. Kaupassa maksaa kuka kulloinkin. Jos mies haluaa vaikka kaljaa juoda niin maksaa silloin itse. Ja itse maksellaan myös esim jos minä haluan uudet farkut ja meikkejä, tai mies uuden takin.. Eli omat jutut maksetaan kukin omasta pussistamme. Ei olla katteltu paljonko kumpikin ruokakuluja maksaa, se maksaa jolla nyt sattuu olemaan rahaa.

Minä maksan asuntolainamme ja vaimo hoitaa muut yhteiset laskut. Arki ostokset ym. maksellaan sen mukaan kummalla rahaa on.

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:51"]

Yhteiset on raha-asiat ja kumpikin osallistuu voimiensa mukaan, rahoja ei mitenkään jaeta, vaan käytetään ja laitetaan tilille, voimien mukaan. Avioliitossa tarvitaan hyvää tahtoa, se takaa kaiken sujumisen.

[/quote]

Mutta kun koko keskustelu on avoliitosta, lue vaikka otsikko.