Lue keskustelun säännöt.
Älkää valitko liian kilttiä miestä lastenne isäksi...
14.10.2014 |
Mä otin ihanan kiltin miehen itselleni ja meille siunaantui yksi lapsi. Voimakastahtoiseksi kutsuttu tyttö, itse on osaa sanoa kun ei ole vertailupohjaa, mielestäni todella kiltti mutta uhmaikäinen vain.
Ja tyttö kyllä tietää jo alle kolmevuotiaana mistä naruista vetää että saa vedettyä isäänsä kuin pässiä narussa. Tarinoita olisi yhdltä päivältä parisenkymmentä mutta kerron mitä tapahtui eilen illalla / viime yönä.
Tytön nukkumaanmenoaika ja sovittiin miehen kanssa että hänen vuoro nukuttaa kun pääsee niin harvoin tekemään sitä. Sanoi tytölle että nukkumaanmenoaika johon tyttö huuti topakasti Ei. Mumisin vierestä että sanot vielä kerran ja toteat että joko kävelee itse tai pappa kantaa. Ei. Oli vastaus. Mies rupes maanittelemaan että tulisit nyt... mumisin taas vieressä että ota se syliin. Yritti ottaa mutta tyttö rupes kiljumaan. Mies meinas laskea käsistä ja sanoin että vie se sänkyyn. Vei sänkyyn ja peitteli huutavan tytön joka käski isäänsä istumaan sängyn laidalle, piti laulaa, lukea kirjaa, hakea vettä, käydä pöntöllä, laulaa lisää, pussata, halata, hakea taas vettä, lääkettä (joskus tyttö leikkii että on kuumetta että saisi lääkettä), unilelu "tippui vahingossa" sängyn alle jne jne. Ja pappa hakee ja passaa ja pussaa ja laulaa kunnes kävin pelin viheltämässä poikki, sanottiin hyvät yöt ja ovi kiinni. Hetken aikaa tyttö itki ja nukahti.
Yöllä sama juttu kun heräs ja huusi isiä ja mies meinas ruveta keskellä yötäkin passaamaan ja kävi multakin kysymässä että mitä toi tyttö oikein haluaa. Vastasin huokaisten että ei yhtään mitään tarvitse yöllä antaa kun tämä ei ole mikään hotelli. Mies nauroi mutta mulla alkaa jo huumorintaju loppumaan. On puhuttu, miljoona kertaa että mitkä ne rajat on ja että tilanne pahenee vuosi vuodelta jossei pysty pitämään mitään jöötä edes tässä vaiheessa alle kolmivuotiaalle lapselle. Eikä mua haittaa että välillä isi lellii tyttöään mutta aiheuttaa jo vähän liikaa konflikteja kotona kun kaikesta saa vääntää kun isi antaa aina kuitenkin periksi.
Olenko tiukkis vai pitäiskö antaa kaikkien kukkien kukkia ja kärsiä sittenmyöhemmin kahta kauheammin pienen lellipennun raivareita... -_-
Kommentit (32)
Anna isän hoitaa homma omalla tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 12:41"]Teillä on molemmilla pallo ihan hukassa. Miehellä saattaa olla vähän vaikeuksia lapsen kanssa, mutta kyllä se siitä aikanaan. Mitä hyvää sä luulet saavasi aikaan mumisemalla "toimintaohjeita" vieressä, antaisit sen miehen hoitaa ja ottaa vastuun, niin se ehkä voisi sen ottaakinkun et estäisi!
Eikä lapsille tarvitse pitää jöötä kuin persujen ja aikuisena niistä sitten tuleekin just näitä, joiilla ei ole mitään käsitystä yhteiskunnan toimintatavoista, säännöksistä tai laeista, mutta suuri sisäinen kapina niitä vastaan kuitenkin - se sit pyrkii esiin jokaisella elämänalueella. Muut saavat lapsen tajuamaan itse säännöt ja oman parhaansa.
[/quote]
Ai persuja on kaikki joilla on ollut hyvä kotikasvatus..? :O *syväluotaava epäusko*
Kandei lähteä nukutuksen ajaksi tosiaan pois jos miehen "väärin toimiminen" ahdistaa. Kun vauva tuli nin mies mm. puki vaipat väärinpäin, housuissa molemmat jalat samaan lahkeeseen eikä huomannut mitään. Hormonihuuruissani vastasynnyttäneenä olin raivoissani :D Lähdin aina viereiseen huoneeseen lukemaan kirjaa kun mies sähtäsi ja annoin miehen itse huomata että en ole synnyttänyt merenneitoa. Mun on ollut vaikea antaa miehelle tilaa tehdä asiat niin kuin se tekee, mutta on se ehdottomasti kannattanut. Se oli vauvan kanssa alussa hirveen epävarma jatkuvasti ja tuki muhun, mutta kun se sai tehdä ja se onnistui ja kaiki meni aina ihan ok niin nykyään taaperon kanssa siitä näkee miten se oikeasti luottaa itseensä isänä. Mulla on oikeasti sellainen olo että tässä on kaksi aikuista eikä enää niin, että mies on vaan joku äidin pikkuapuri.
Jos et olisi valinnut kilttiä miestä, teillä ei edes keskusteltaisi siitä, saatko sinä määrät kaikesta. Miehelläsi voi olla kurinpito-ongelmia, mutta lapsen hoitamista oppii vain hoitamalla lasta. Siinä sitä me kaikki olemme oppineet, mikä on turhaa pomputusta ja mikä on oikea tarve.
Sanalla sanoen, ap sinä olet kontrollifriikki, joka tuskin pärjäisi muun kuin ylikiltin miehen kanssa.
Meillä hitusen sama tilanne kuin ap:llä. Tosin ei noin voimakkaasti. Meillä on kuopuksena hyvin temperamenttinen tyttö. Hän uhmaa usein, kieltäytyy, sanoo ei ja huutaa samat, jos useamman kerran kehottaa. Itse en siedä huutamista lapsen osalta vanhemmalle yhtään ja puutun siihen heti. Eli jos tyttö kiljuu vastaan eikä suostu tottelemaan, tulee joko jäähy, lelu hyllyn päälle, tiukka puhuttelu tms. reaktio. Koskaan en jätä asiaa siihen, että huutamisen jälkeen, jatkan lapselle puhumista enkä noteeraa huutamista. Nykyisin tyttö enää harvoin huutaa minulle mistään, koska tietää että siitä seuraa vain jotain epämukavaa ja puhumalla saattaa saada jopa asiansa selväksi tai äidin pään joskus käännettyäkin (esim. joskus voi katsoa toisenkin ohjelman, jos osaa nätisti pyytää, mutta jos kiljuen ilmoittaa, että en tottele ja haluan katsoa ohjelmaa, niin silloin ei taatusti saa tahtoa läpi).
Mieheni taas ei koskaan puutu lapsen huutamalla esitettyyn vastalauseeseen. Mies jotenkin hämmentyy, kohmettuu tilanteesta ja ennemminkin lähtee tilanteesta pois (mitä tekee usein minunkin kanssani ja se on kiukuttavaa) ja jättää tytön paikalleen (vaikka pitäisi esim. pestä hampaat, mennä nukkumaan, lähteä ovesta ulos tms). Sitten jonkin ajan päästä hän yrittää uudelleen usein laihoin tuloksin.
Viimeksi eilen mies meinasi taas vain jättää uhmakkaan vastalauseita kiljumalla ilmaisevan neidin siihen lattialle leikkimään, kun tämä kieltäytyi tottelemasta. Jouduin viittoilemaan miehelle lapsen selän takaa, että komenna se jäähylle! Jäähyn jälkeen asiasta keskusteltiin ja saatin homma toimimaan. Vastaavanlaiset tilanteet toistuu meillä usein, eikä mies ota onkeensa. En vain ymmärrä, miksi pitää olla niin lepsu... Usein mies ja tyttö ovat sitten konflikti tilanteessa vaikka esim. miehen iltavuorojen aikana tyttö ei kilju kertaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 12:28"]
Missä niitä isien valintatilaisuuksia pidetään?
[/quote]
Baareissa ja opiskelijabileissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 12:26"]
Olet minusta tiukkis. Meillä molemmat on aina olleet sellaisia rentoja, miehesi tapaisia, ja oikein hyvin on kaikki mennyt, nyt lapset jo teini-iässä... Meillä ei siis ole tarvinnut esim .nukkumaanmenoajoista koskaan tapella koska sellaisia aikoja ei ole ollut, nukkua saa kun nukukttaa ja olla nukkumatta jos ei nukuta.
[/quote]
entäs kun kaikilla herätys aamulla klo 6 ja lapset kukkuu hereillä keskiyöllä? Ilman mitään aikoja voikin tehdä noin ja elettiin niin kesällä, mutta muuten ei kyllä onnistu.
Lueppa oma aloitukseesi ajatuksella? Miehesi ei saa edes mahdollisuutta olla vanhempi. Mikset samantien hoida itse mukilaasi vallan, kun kerran muka paremmin osaat.
En minäkään pystyisi rentoutuneesti viemään lasta nukkumaan, jos mies vieressä kokoajan sanois miten tehdään.
Taidat olla vain kateellinen tytön ja isän suhteesta! Löysää vähän. Anna isän olla isä omalla tavallaan. Tee kokonaan jotain omaa, kun on hänen vuoronsa nukuttaa.
Minulla on kiltti mies, mutta karjuu niin, että naapuriin kuuluu, jos lapset pelleilee eikä mene nätisti nukkumaan. Mutta kyllä alle 3vuotiaan saa vielä antaakin olla pieni ja laulella hälle tunteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti keskustelut ovat olleet perinteisiä "minä kerron, sinä tottelet".
En tajua ylipäätään, suomen miehet ovat usein niin nössöjä, niitä viedään kuin mätää kukkoa. Tunnen monta jotkaa elää vain tekemällä aina sen mitä toiset vaatii tai käskee. En tajua miksi joku haluaa puolisokseen täyden tossukan, on siinä mahtava miehen malli lapsillekin. Kyllä sellainen itsevarma oikeudenmukainen ja jämäkkä mies vetää pidemmän korren. Ja tällä en tarkoita mitään väkivaltaista miestä en tosiaan vaan oikeaa miesrtä. Ne nysveröt kun ei monesti uskalla avata edes suutaan, paitsi sitten kännissä kyllä alkaa tapahtua. Mikä suomen miehiä vaivaa ovat aika vätyksiä, no liian usein äitien kasvattamia, siinä lienee ainakin osasyy.
Meidän 2-wee manipuloinnin mestari tuntuu tietävän hyvin tarkkaan keneltä kannattaa pyytää ja miten. Mummo antaa _kaiken_ kun huuli alkaa mennä törrölle. Isi antaa kaiken kun sanoo hymyillen ja makeillen "isi kiltti...". Äiti puolestaan ostaa vihannesosastolta mitä tahansa muksu pyytää (ei se mun kanssa pyydä koskaan leluosastolta yhtään mitään, mutta mummolta _aina_). Että välttämättä tilanne ei pahene vuosi vuodelta sun osalta, lapsi kyllä tietää kuka pitää rajat ja kenen rajat saa joustamaan. :D