Lue keskustelun säännöt.
Suomen Kaunein Koti ja ...
13.10.2014 |
... Ja Hanna Sumari! Kokeeko muutkin myötähäpeää noista mukahauskoista heitoista? Outoa juttua, muut juontajat vaikuttavat kuolevan häpeästä.
Kommentit (87)
Mun pahin painajainen taas olisi se eilinen voittajakoti. Niin paljon värejä ja tavaraa että en pystyisi asumaan sellaisessa hetkeäkään.
Ilmeisesti sellaiset sillisalaattikodit on niitä persoonallisia mitä täällä aina peräänkuulutetaan ja vaaleasävyiset kodit on automaattisesti persoonattomia ja kylmiä eikä ne mitenkään voi olla kodikkaita...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 11:15"]
Kolmikon mielestähän talon ulkokuoren ja sisustuksen pitää olla yks-yhteen, muuten se on hyi-hyi. En tiedä, kuinka paljon trio tietää etukäteen asunnosta, mutta minusta puheet ovat monesti asukkaita loukkaavia ja syyllistäviä, vaikka joku muu olisi tehnyt remontin jo ennen kuin nykyiset asukkaat edes ovat muuttaneet asuntoon. Näin kävi esim. Oulussa, jossa varsinkin se arkkitehti roimi oikein isolla kädellä, kun oli muka remontoitu niin rajusti. Onneksi kuitenkin se Oulun kohde pääsi jatkoon (putoaa kyllä kärkikolmikosta, veikkaan), vaikka oli kaukana kehäkolmosestakin. Rankkaa remonttia oli tehty selvästi siellä blogistinkin kodissa, luultavasti jopa kaadettu seiniä, että oli saatu iso tila. Vantaan kolmio ei ole saanut täällä ollenkaan kommentteja, mutta eipä siitä juuri ole sanottavaakaan. Sisältä ihan liian synkkä ja ulkoa häivytetty jokainen pienikin ruohonkorsi. Olen kai liian maalainen, mutta minusta parempi olisi ollut huomattavasti pienempi terassi ja kunnon nurmikko. Huom! siis NURMIKKO, ei mikään nurtsi, kuten asioista perilläolevien pitäisi sanoa. Karmeaa!
[/quote]
Hyviä pointteja, mutta mikä on nurmikon ja nurtsin ero? Olen aina luullut, että nurtsi on puhekielinen vastine sanalle nurmikko.
T. Stadilainen
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:08"]
Mun pahin painajainen taas olisi se eilinen voittajakoti. Niin paljon värejä ja tavaraa että en pystyisi asumaan sellaisessa hetkeäkään.
Ilmeisesti sellaiset sillisalaattikodit on niitä persoonallisia mitä täällä aina peräänkuulutetaan ja vaaleasävyiset kodit on automaattisesti persoonattomia ja kylmiä eikä ne mitenkään voi olla kodikkaita...?
[/quote]
Minustakin siinä Oulun kodissa oli jo vähän liikaa kaikkea tilpehööriä sateenkaaren väreissä, mutta oli sekin parempi kuin nämä korkeakiiltovalkoiset kodit, joiden sisustus ei kerro asukeista mitään muuta, kuin että sisustusblogeja on tullut luettua. Uskon, että vaaleakin voi olla kodikas ja persoonallinen, jos siellä on kaikkea vuosien saatossa kertynyttä ja mieleisiä juttuja, joiden nimeä ja valmistajaa ei vähemmänkin asiaan perehtynyt tiedä yhdellä vilkaisulla. Se on vaan todella häiritsevää, kun tietää, että joka ikinen esillä oleva tavara on hankittu viimeisen parin vuoden sisään ja se on bongattu jostain lehdestä tai blogista. Miksi joku haluaa olla julkisesti perässähiihtäjä ja vielä ylpeillä sillä?
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:08"]
Mun pahin painajainen taas olisi se eilinen voittajakoti. Niin paljon värejä ja tavaraa että en pystyisi asumaan sellaisessa hetkeäkään.
Ilmeisesti sellaiset sillisalaattikodit on niitä persoonallisia mitä täällä aina peräänkuulutetaan ja vaaleasävyiset kodit on automaattisesti persoonattomia ja kylmiä eikä ne mitenkään voi olla kodikkaita...?
[/quote]
Minustakin siinä Oulun kodissa oli jo vähän liikaa kaikkea tilpehööriä sateenkaaren väreissä, mutta oli sekin parempi kuin nämä korkeakiiltovalkoiset kodit, joiden sisustus ei kerro asukeista mitään muuta, kuin että sisustusblogeja on tullut luettua. Uskon, että vaaleakin voi olla kodikas ja persoonallinen, jos siellä on kaikkea vuosien saatossa kertynyttä ja mieleisiä juttuja, joiden nimeä ja valmistajaa ei vähemmänkin asiaan perehtynyt tiedä yhdellä vilkaisulla. Se on vaan todella häiritsevää, kun tietää, että joka ikinen esillä oleva tavara on hankittu viimeisen parin vuoden sisään ja se on bongattu jostain lehdestä tai blogista. Miksi joku haluaa olla julkisesti perässähiihtäjä ja vielä ylpeillä sillä?
[/quote]
Olen 100-prosenttisesti samaa miletä. Kyllähän sitä rahalla tavaraa ostaa, mutta mitenkä sen persoonallisen ajattelun laita? Hypoteesina: jos aloittaisin blogin pitämisen, haluaisin EHDOTTOMASTI olla edelläkävijä - keksiä ja löytää jotain uutta. En todellakaan esittelisi kotiani, jossa kaikki on jo muualla keksitty ja satoja kertoja muualla esitelty.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 11:48"]
Teksti täynnä sydämiä ja hymynaamoja :D Taisi tosiaan osua ja upota. Hirveä selittely.
[/quote]
Bloggaaja itsekin myönsi, että osui ja upposi. Minusta taustalla mitä ilmeisimmin kuohuneisiin tunteisiin suhteutettuna ihan asiallinen ja harkittu vastine.
Lähes huutonaurua sen sijaan aiheutti kommenttiboksi ja siellä hän, joka veti tuomarien kitsaiden pisteiden syyksi KATEUSKORTIN....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 14:08"]
Mun pahin painajainen taas olisi se eilinen voittajakoti. Niin paljon värejä ja tavaraa että en pystyisi asumaan sellaisessa hetkeäkään.
Ilmeisesti sellaiset sillisalaattikodit on niitä persoonallisia mitä täällä aina peräänkuulutetaan ja vaaleasävyiset kodit on automaattisesti persoonattomia ja kylmiä eikä ne mitenkään voi olla kodikkaita...?
[/quote]
Olettaisin, että persoonattomuus liittyy enemmän siihen, että koti muistuttaa sisustus- tai huonekaluliikkeen katalogikuvia, kuin värimaailmaa.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 11:15"]
. Vantaan kolmio ei ole saanut täällä ollenkaan kommentteja, mutta eipä siitä juuri ole sanottavaakaan. Sisältä ihan liian synkkä ja ulkoa häivytetty jokainen pienikin ruohonkorsi.
[/quote]
Me olemme sitten aivan erilaisia. En minäkään pitänyt asunnon mustista seinistä, mutta patio oli aivan ihana ja oli hienosti toteutettu yksityisyys rivitlopihalla. Oli tarpeeksi korkea ja tiheä aita naapureiden katseiden ulottumattomissa. Jos minulla olisi rivitalopiha tai vaikkapa omakotitalo, niin siellä ei juuri nurmikkoa olisi, vaan kivetyksiä, laatoituksia tai puuterasseja tai sitten kaikkien yhdistelmä riippuen pihan koosta. Olemme lapseton, keski-ikäinen pariskunta, ja itse isolla tontilla (2500 m2) lapsena asuneena kauhistun ajatusta nurmikon leikkuusta. Jatkuvaa pörinää ja kävelemistä leikkurin takana. Olen vielä sen verran pedantti, että leikkaaminen olisi usein tapahtuvaa, sillä pihan pitäisi olla ehdottoman siisti eikä saisi mikään kulma repsottaa. Helppohoitoisuus olisi minulle tärkeää, siis ei nurmikkoa. No, nyt meillä on parveke eikä se mattoa tarvitse ollenkaan leikata. :)
FYI, minusta Vantaa oli niistä kolmesta ehdottomasti paras. Ykkönen oli aivan liian pieni siihen ahdettuun tavaramäärään nähden. Asukkaat eivät vissiin ole kuulleet, että less is more? Kakkosen hirveydestä en pysty edes sanaa sanomaan, se oli niin kauhea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:51"]
Tuo Oulun 88 neliötä kuulostaa ihan sopivalta kahdelle aikuiselle ja kahdelle pikkutytölle.
[/quote]
Kuulostaa kyllä - jos sitä roinaa olisi ollut puolet siitä, mitä siellä oli. Se pianokin oviaukon vieressä keskellä kulkureittiä, wtf?
Malliesimerkki ihmisestä, joka puhuu ennen kuin ajattelee. Ihan käsittämättömiä kommentteja välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä hän päästelee suustaan sammakoita aika usein. Mutta ovat ne kaksi muutakin mielestäni ärsyttäviä ja liian asenteellisia. Heille kelpaavat vain sellaiset "arkkitehtikotien" tyyppiset kodit ja "rahvaiden unelmat" lytätään maan rakoon. Toisin sanoen liian romanttista sisustusta ja bling-blingiä ei arvosteta lainkaan ja ovesta tehdyt pöydät ynnä muut sisustuskliseet ovat pop.
Kuitenkin osa niistä "romanttisistakin" kodeista voi olla oivaltavia ideoiltaan ja ratkaisuiltaan, joten he eivät oikein näe aina metsää puilta. Varsinkin jos kodin asukkaat ovat arkkitehtejä, niin aivan kuin siitä ropsahtaisi lisäpisteitä asunnolle.
Itse olen keski-ikäinen juntti joka tienaa 2600 käteen/kk. En jaksa lakata ihmettelemästä, että mistä ihmisillä on rahaa laittaa noita kotejaan? Joku nuori jolppi ja sen langanlaiha vaimoke asuu jossain 160 neliön hirsilinnassa, isolla tontilla ja tupla-autotalleija ja kypylöitä, kotiteatterja ja pihakiveyksiä suuntaan jos toiseen? Tai nörtin näköinen nuori mies ja hänen erittäin nuori vaimona jossain 350 nelikön lasikuutiossa helsingissä, meren rannalla ja kaikilla mahdollisilla tipehööreillä ja kotiteatterilla ja uima-altailla?? Mistä tuon ikäsillä on rahaa laittaa niitä?
En kässää. Saako nykyään pankista lainaa kun menee tuulikaappiin näyttämään jotain piirrustuksia että tämmöinen talo tehtäis ja rahat pitäis saada? Vai onko näillä kaikilla nuorilla joku rahasto säästettynä jo 200 000 euroa jotain ylioppilaskevääksi vanhemmilta?
Vantaalla en ole käynyt kuin lentokentällä, mutta niiden omakotitalojen tontit näytti ainakin sen valkoisen ruutuikkuna-lavastus-asetelma-talon perusteella olevan jotain aivan jär-kyt-tävän pieniä! Ja isäntä oli vielä nikkaroinut siihen talon kylkeen jotain 80 neliön terassin. Siinä sitä naapuritkin on mukana terassielämässä aika tiivisti. Aika karua oli, vaikka isäntä olikin leuhka omastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 16:28"]
Vantaalla en ole käynyt kuin lentokentällä, mutta niiden omakotitalojen tontit näytti ainakin sen valkoisen ruutuikkuna-lavastus-asetelma-talon perusteella olevan jotain aivan jär-kyt-tävän pieniä! Ja isäntä oli vielä nikkaroinut siihen talon kylkeen jotain 80 neliön terassin. Siinä sitä naapuritkin on mukana terassielämässä aika tiivisti. Aika karua oli, vaikka isäntä olikin leuhka omastaan.
[/quote]
Eikö se ollut rivitalo? Ja Vantaalla tontit on arvokkaita, ei kaikki halua muuttaa kauas vaan sen takia että saisi isomman pihan.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:51"]
Tuo Oulun 88 neliötä kuulostaa ihan sopivalta kahdelle aikuiselle ja kahdelle pikkutytölle.
[/quote]
Kuulostaa kyllä - jos sitä roinaa olisi ollut puolet siitä, mitä siellä oli. Se pianokin oviaukon vieressä keskellä kulkureittiä, wtf?
[/quote]
No jos tykkää soittaa pianoa, niin johonkin kai se on lykättävä. Ihan hyvinhän siitä mahtui kulkemaan, ja vieressä oli toinen sisäänkäyti keittiön kautta, jos on niin lihava, että jää pianon vuoksi jumiin. Ei siellä minusta mitenkään ahtaalta näyttänyt, vaan kirjavalta lähinnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oh, mä taas tykkään siitä Hannasta! Just tänään aattelin, että se on ihanan raikas ja pirteä.
Pidän kyllä koko kolmikosta.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 16:40"]
vieressä oli toinen sisäänkäyti keittiön kautta, jos on niin lihava, että jää pianon vuoksi jumiin.
[/quote]
Kyllä laihakin jumittaa, jos se penkki vedetään esiin, ja aletaan pimputtaa. Vaikka emäntä oli laiha, niin ei sekään ihan olemattomiin kavennu. Asia on sitten eri, jos piano on hankittu vain valtavan kokoiseksi koristeeksi sitä kirjavuutta hillitsemään.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 08:16"]No nyt kun luin enemmän tuota Suvisvillan blogia, niin olen kyllä samaa mieltä tuomareiden kanssa. Bloggaaja on vissiin kuvitellut asuvansa hyvinkin tyylikkäässä kodissa ja olevansa taitava sisustaja.
[/quote]
Mulle tuli yllätyksenä, että on hämeenlinnalainen sisustussuunnittelija. Hämeenlinnalaisena en edes tiennyt.
Minä pidän vaaleista ja moderneista kodeista, missä on kauniita koriste-esineitä. Keskimmäinen koti oli mielestäni kaunein. Jos olisin asuntoesittelys, heidän koti olisi ainoa, mitä saattaisin edes harkita ostaa.
Yleensähän sitä ärsyyntyy jostain ihmisestä kun siinä huomaa omia ärsyttäviä piirteitä... Ehkä tiedostamattaan... ;)
Mä voin ymmärtää miksi joku pitää tämän jakson voittajakotia jotenkin sympaattisena ja kodikkaana, ja onkin hauska nähdä miten eri tavoin ihmiset asuvat ja elävät, mutta itse en kyllä mitenkää pystyisi asumaan tuollaisen tavaramäärän ja värien ja materiaalien sekamelskassa. Koti ei ollut minusta kaunis (tosin joitakin kauniita yksityiskohtia siellä oli) vaan epämääräinen ja levoton, paikoin jopa ruma. Mutta nämä ovat toki makuasioita.
Miksi muuten kodin tai jonkun tavaran pitäisi kertoa jotakin tarinaa omistajista ulkopuolisille? Kenelle niitä tarinoita itsestään oikein kerrotaan? Minä itsen tiedän itseni ja tarinani, samoin läheisimmät ystäväni. Ketä varten tarinat? Ehkä en vaan osaa suhtautua materiaan kovin tunnepitoisesti, enkä ylipäätään kiinny tavaroihin juuri lainkaan, vaikka nautinkin kauneudesta ja miellyttävistä tiloista. Taidan kuitenkin olla vähemmistössä tämän mielipiteeni kanssa.
Kuka mistäkin tykkää... Itse inhoan näitä valkoisia sisustuksia, joihin on tungettu kaikki mahdollinen koukeroinen ja kimalteleva krääsä. Ja mahdollisesti sitten heitetty mukaan vielä lisäksi joka ikisessä blogissa nähtyjä "klassikkoja". Kaiken kruunaa tietysti seinätekstit. Jos nyt et satu huomaamaan että seisot keittiössä, niin meillä lukee varmuuden vuoksi seinässä Kitchen. Tai jokin kuluneista kulunein englanninkielinen mietelause...