onko tapahtunut jotain joka on saanut epäilemään mielenterveyttäsi?

Lääkäri kirjoitti lähetteen psyk. suljetulle osastolle. Silloin kävi mielessä, että en taida olla ihan terveiden kirjoissa enää ja että tässä ei pelkkä raittiissa ilmassa lenkkeily tai positiivinen ajattelu auta.

Olin tuntenut jo vuosikaudet, että kaikki ei ole pääkopassa ihan kondiksessa. Aina, kun otin kuvia itsestäni ja kun sitten katsoin niitä, niin en voinut kuin järkyttyä sydänjuuria myöten ja lähes purskahtaa itkuun... Mun silmät oli kuin mielipuolella niissä kuvissa, silmäluomet sepposen selällään ja ihan vieras hullunkiilto katseessa. Olin aivan, että en mä voi olla tossa, kuka vitun hullu toi on?!?! Varmaan vaikea uskoa, mutta noista kuvista tajusin, että mulla on vähintään psykoosi päällä ja hainkin sitten apua. Ei ihme, että ihmiset pelkäsivät ja välttelivät mua niihin aikoihin... "Silmät ovat sielun peili", tai mun tapauksessa mielenterveyden.

Ei enää viimeaikoina. oon jo tottunu hulluuteeni

On. Isäni kahdella sisarella on mielenterveysongelmia. Vanhemmalla on hyvin todennäköisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hän ei suostu menemään hoitoon. Nuorempi etsi kodissaan taulujen takaa kuuntelulaitteita. Hänet yritettiin viedä aviomiehen toimesta vuosia sitten pakkohoitoon, mutta hän ei suostunut lähtemään.

Jälkimmäinen syytti minua hiljattain mielenterveysongelmista. Jäin miettimään tilannetta perimän kannalta, mutta kukaan muu ei tuntunut näkevän asiaa samoin kuin kyseinen täti. Taidan pysyä vielä terveen kirjoissa.

Ap, unessa ja nukahtamaisillaan kuvittelee kaikenlaista. Mikäli tilanne vaivaa sinua, niin juttele ammattiauttajan kanssa.

Toinen vastaaja. Hyvä, että sait apua. En voinut olla hymyilemättä liikkuntakommentillesi. Tiedän tietenkin, että kommentti ärsyttää sellaisia, joilla on vaikeita oireita. Olin nuorempana todella masentunut eron jälkeen, mutta sain kuin sainkin apua liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla. Olemme tietenkin erilaisia ihmisiä ja minulla kyse oli hetkellisestä tilanteesta. Toivottavasti voit jo paljon paremmin.

Tarkoitin liikuntakommentillesi.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 17:57"]

Lääkäri kirjoitti lähetteen psyk. suljetulle osastolle. Silloin kävi mielessä, että en taida olla ihan terveiden kirjoissa enää ja että tässä ei pelkkä raittiissa ilmassa lenkkeily tai positiivinen ajattelu auta.

[/quote]

oho. mitä elämässä oli käynyt?

On... Asuttiin uudessa asunnossamme ja sadevesiränniä pitkin tippuva vesi piti tasaista naputusta yöllä... Olin viimeisilläni raskaana ja heräsin siihen ääneen. Herätin miehenikin kuuntelemaan mutta hän ei kuullut mitään...ok, se ääni oli tosi vaimea mutta kuulin sen tosi selvästi. Mies väitti kivenkovaan että ei kuule mitään ja mulla alkoi oikeasti hiipiä pakokauhu että tältäkö tuntuu kun tulee hulluksi ja rupeaa kuulemaan ääniä päässään :( nyt jo jälkeenpäin naurattaa mutta se kauhu oli jo ihan käsinkosketeltavaa silloin yöllä... Itkin ja rukoilin ettei mieheni vain pelleile ja kiusaa ( raskaana olin muutenkin herkkä ja kuvittelin jo että lapseni viedään minulta jne ). Vihdoin alakertaan mentyämme miehenikin kuuli äänen... Vesi tippui ränniin ja se ränni oli ikäänkuin äänitorvi joka heijasti äänen yläkertaan ja minulla on todella hyvä kuulo.. Hyi, oli oikeasti pelottava kokemus!

Täällä taas käy joka ketjussa löhestulkoon joka kommentin alapeukuttamassa joku tampio... :/

Et jaksaisi.. typerää, ja varsinkaan kun et edes osallistu keskusteluun ja kerro vasta-argumenttiasi.

Seurustelu miehen kanssa, joka syytti minua hulluksi. Kummasti palasi mielenterveys heivattuani äijän.

Mulla syntyy taustamelusta tosi helposti audiohalluja, esim. siis jos vaikka menen vessaan ja pesukone pauhaa niin alan kuulemaan ääniä, puhetta, tuntuu siltä kuin viereisessä huoneessa olisi vaikka illanistujaiset joissa naureskellaan... Sitten sellainen hiljainen ilmastointihumina kuulostaa luokkahuoneelta yms. Olen siihen muuten aika tottunut, mutta kerran koulussa jouduin hakemaan jostain varastosta jotain paperia tai vastaavaa - vieressä oli joku konehuone joka piti meteliä. Sitten siellä ollessani ilmeisesti toinen kahdesta lampusta pamahti paskaksi ja huone meni tosi pimeäksi siitä kohtaa ja nuo konehuoneen metelit muuttu heti sellaisiksi ilkkuviksi ja nauraviksi, huuteli inhottavia ja oli muutenkin hyvin pahansuopia. Oli ihan karmee olo, tuntu siltä ku yhtäkkiä olisi vaan napsahtanut päässä ja olisin käynyt jollain tietoisuuden pimeällä puolella :( juoksin äkkiä pois sellaisessa itkupaniikissa heti kun pystyin, pelkään vieläkin tuontyyppisiä tiloja. Yhtä pahoja halluja en ole tuon jälkeen kokenut yhtään missään.

Rakastuin aivan mahdottomaan kohteeseen. Olen järki-ihminen enkä ollut tunnistaa itseäni. Kamalaa. Eikä se rakastumisen tunne ole vieläkään mennyt ohi.

Aloin kuvittelemaan että puolisoni on pedofiili. Sairastuin siis vakavasti psyykkisesti. Oli todella ahdistavaa itselleni ja hänelle. Syy oli lapsuuden traumoissa ja kävin kolmen vuoden terapian.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 18:34"]

Rakastuin aivan mahdottomaan kohteeseen. Olen järki-ihminen enkä ollut tunnistaa itseäni. Kamalaa. Eikä se rakastumisen tunne ole vieläkään mennyt ohi.

[/quote]

Miksi mahdottomaan?

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 18:36"]

Aloin kuvittelemaan että puolisoni on pedofiili. Sairastuin siis vakavasti psyykkisesti. Oli todella ahdistavaa itselleni ja hänelle. Syy oli lapsuuden traumoissa ja kävin kolmen vuoden terapian.

[/quote]

Onneksi hakeuduit hoitoon. Fiksu veto! Oletko vielä saman kumppanin kanssa?

Aamulla herätessäni vuokrahuoneiston ovi oli usein auki esimerkiksi keskellä talvea. Illalla lukitsin aina oven ennen nukkumaan menoa ja tarkastin että se oli varmasti kiinni. Kerran etuovi sekä parvekkeen ovi oli avattu yön aikana. Heräsin viileään ilmaan, koska ulkona oli ollut pakkasta.

Toisessa huoneistossa, jonka vuokrasin ilmastointiventtiilistä tuli valoa. Yritin katsoa sinne sisään nähdäkseni valon lähteen. En kuitenkaan saanut mitenkään selville mitä ilmastointiputkessa oli. Ensin kuvittelin että valo voisi tulla asunnon käytävästä, joka oli makuuhuoneen ilmastointiventtiilin toisella puolella. Laitoin koko asunnosta valot pois, mutta venttiilistä paistoi edelleenkin valonkajastusta. Pari vuotta myöhemmin asunnon sisäkattoa rempattiin ja ilmastointiputki tuli näkyviin käytävän puolelta. Tutkin putkea, mutta tulin tulokseen että valonlähde on putken sisällä. Ehkä jotenkin kajasti toisesta asunnosta, mutta se oli todella friikkiä.

Eihän nyt ilmastointiputkissa mitään valonkajastusta pitäisi olla.

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 18:40"]

Aamulla herätessäni vuokrahuoneiston ovi oli usein auki esimerkiksi keskellä talvea. Illalla lukitsin aina oven ennen nukkumaan menoa ja tarkastin että se oli varmasti kiinni. Kerran etuovi sekä parvekkeen ovi oli avattu yön aikana. Heräsin viileään ilmaan, koska ulkona oli ollut pakkasta.

 [/quote]

Hui, pelottavaa :o Miksi ne ovet sitten olivat auki? Selvisikö asia koskaan?

Joskus jos kuuluu jotain ääniä (kerrostalossa) niin etten heti tiedä mistä drinänaspuridta, niin alan epäillä... yleensä kyllä selviää, tuleekin naapurin parvekkeelta tms

Seinänaapurista siis!

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 18:47"]

[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 18:40"]

Aamulla herätessäni vuokrahuoneiston ovi oli usein auki esimerkiksi keskellä talvea. Illalla lukitsin aina oven ennen nukkumaan menoa ja tarkastin että se oli varmasti kiinni. Kerran etuovi sekä parvekkeen ovi oli avattu yön aikana. Heräsin viileään ilmaan, koska ulkona oli ollut pakkasta.

 [/quote]

Hui, pelottavaa :o Miksi ne ovet sitten olivat auki? Selvisikö asia koskaan?

[/quote]

Ei selvinnyt, mutta epäilen että ulkopuolisella oli avain asuntoon ja joku kävi siellä yöllä. Kävin kerran kaupassa päiväsaikaan ja löysin avaimen asuntoni ovesta, joka ei ollut minun. Muutin pois pian. Epäilen että naapurilla tai entisellä asukkaalla on ollut vara-avain kun oli kyse opiskelijaasuntoyhtiön vuokraamasta kaksiosta. Kopioita tai avaimia en ollut itse antanut koskaan kenellekään.