Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Milloin lapsesi lopetti kutsumasta isää isiksi?
13.10.2014 |
Ja miten "koulutitte" lapsen uuteen kutsumamuotoon?
En pidä ajatuksesta, että esim. kouluikäinen vielä puhuisi isistä. Emme alunperinkään käytä itse isiä (lapsi ei vielä puhu), mutta koko muu maailma lässyttää sille isistä. En minä nyt jaksa mikään natsimutsi olla ja korjata muiden puheita lapselleni. Mukavaa kun isovanhemmat ja kaverit tykkäävät huomioida lapsemme ja puhella hänelle. Eli kotona ei isistä puhuta, mutta toki tuo muoto voi lapselle tarttua kun muita matkii. Eikä se nyt haittaa, jos pikkulapsi puhuttelee isinä, emmekä häntä aio käyd asiasta korjailemaan. Mutta kyllä viimeistään siinä 5-6-vuotiaana olisi hyvä karsia isittely.
Eli kysymys: tapahtuuko se lapsen kasvaessa jotenkin itsestään (miten ihmeessä?) vai aktiivisella korjaamisella. Vai vaan sillä, että maailma ympärillä alkaa puhua iskästä / isästä ja vähitellen se iskostuu lapsen päähän.
Minkä ikäisenä tämä muutos on teillä tapahtunut / tehty?
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:31"]
Miksi ei voi alusta alkaen kutsua isäksi, jos niin haluaa myöhemmin kutsuttavan? Minun isälleni kelpasi vain isä, joten isä on aina ollut isä. Meillä nyt aikuiset pojat ovat itse vaihtaneet, en oikein tiedä missä vaiheessa se on tapahtunut. Itse lapsi sen muuttaa jos haluaa. Jos lapselle ja isälle on ok kutsua isiksi vaikka lapsi olisi 50-vuotias, niin mitä se muille kuuluu?
[/quote]
No nyt on luettu ketju oikein huolella läpi. Aloitusviestistä alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:31"]
Miksi ei voi alusta alkaen kutsua isäksi, jos niin haluaa myöhemmin kutsuttavan? Minun isälleni kelpasi vain isä, joten isä on aina ollut isä. Meillä nyt aikuiset pojat ovat itse vaihtaneet, en oikein tiedä missä vaiheessa se on tapahtunut. Itse lapsi sen muuttaa jos haluaa. Jos lapselle ja isälle on ok kutsua isiksi vaikka lapsi olisi 50-vuotias, niin mitä se muille kuuluu?
[/quote]
No nyt on luettu ketju oikein huolella läpi. Aloitusviestistä alkaen.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:11"]
Kutsut isääni vielä 27-vuotiaana iskäksi.
Ap se ei kuulu sulle miten lapsesi kutsuu isäänsä. Älä puutu siihen. Ihme kontrollifriikki.
[/quote]
ap on 28 ja kutsuu omaa isäänsä iskäksi tai faijaksi aika 50-50. Kyse olikin isistä. Ja tämä ei oo mun oma mielipide, mies ei itsekään puhu itsestään isinä vaan isänä.
[/quote]
"Kutsun 27-vuotiaana isääni vielä iskäksi". Lipsahti typo.
Joka tapauksessa jälkimmäinen lause oli tärkeämpi; se ei kuulu sulle miten lapsesi kutsuu isäänsä.
[/quote]
Jep, ymmärsin typosi ja vastasin viestiisi huomioimatta väärää kirjainta, eli vastasin kuin viesti olisi ollut alunperinkin muodossa kutsun. Typoja nyt sattuu kaikille. :) -ap
[/quote]
Tärkeimpään: Miksi lapsi ei saa kutsua isäänsä kuten tahtoo?
Munkin korvaan kuulostaa vähän epämääräiseltä, jos isot lapset puhuvat isistä - ja vielä epämääräisemmältä, jos myös perheen äiti puhuttelee miestään isinä. Itse aloin yläasteikäisenä puhutella molempia vanhempia etunimiltä, koska en kokenut kumpaakaan itselleni niin läheiseksi, että olisivat "ansainneet" olla äiti ja isä. Varsinkaan se jälkimmäinen, jota en nykyisin puhuttele edes etunimeltä, vaan kaikenlaisilla pilkkasanoilla. Äitiäni taas olen ruvennut kutsumaan äiteeksi, ihan pelkästään siitä syystä, etten jaksa olla aina selittämässä ja muistuttamassa puolitutuille, kuka henkilö X on.
Itselläni on muuten myös tilanne, että omalla lapsellani on kaksi äitiä. Ex-kumppaniani kutsutaan yhä äidiksi, kun taas minä olen aina ollut äiskä, ja rasittaa, kuinka kukaan tuttukaan ihminen ei viitsi muistaa sitä. Jopa muutama läheisempi ystäväni puhuttelee minua tyttärelle äidiksi. Muutaman kerran olen jo joutunut tytärtäkin korjaamaan kutsumasanastani. Jonkun mielestä ehkä turhaa nillitystä, mutta en tahdo myöskään aiheuttaa exälleni tunnetta, että olisin kokonaan jyräämässä hänen vähäisen roolinsa lapsen elämässä. Hän ei siis tapaa tytärtä usein, sillä asumme kaukana eikä kummallakaan ole autoa jolla kätevästi hurauttaa päivävierailulle. Silti hän on aina tyttäreni toinen äiti ja "äiti" riippumatta siitä, löydänkö joskus uuden puolison ja saanko lisää lapsia. Aion olla äiskä kaikille omilleni.
No, miksi ap kutsuu omaa isäänsä (vai onko sellaista koskaan ollutkaan)? Ehkä voit vastata itse omaan ksymkseesi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:46"]No, miksi ap kutsuu omaa isäänsä (vai onko sellaista koskaan ollutkaan)? Ehkä voit vastata itse omaan ksymkseesi. :)
[/quote]
Oho, onkin jo vastannut!
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:34"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:31"]
Miksi ei voi alusta alkaen kutsua isäksi, jos niin haluaa myöhemmin kutsuttavan? Minun isälleni kelpasi vain isä, joten isä on aina ollut isä. Meillä nyt aikuiset pojat ovat itse vaihtaneet, en oikein tiedä missä vaiheessa se on tapahtunut. Itse lapsi sen muuttaa jos haluaa. Jos lapselle ja isälle on ok kutsua isiksi vaikka lapsi olisi 50-vuotias, niin mitä se muille kuuluu?
[/quote]
No nyt on luettu ketju oikein huolella läpi. Aloitusviestistä alkaen.
[/quote]
En mä jaksanut lukea kuin otsikon. Se on ajan tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:42"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:11"]
Kutsut isääni vielä 27-vuotiaana iskäksi.
Ap se ei kuulu sulle miten lapsesi kutsuu isäänsä. Älä puutu siihen. Ihme kontrollifriikki.
[/quote]
ap on 28 ja kutsuu omaa isäänsä iskäksi tai faijaksi aika 50-50. Kyse olikin isistä. Ja tämä ei oo mun oma mielipide, mies ei itsekään puhu itsestään isinä vaan isänä.
[/quote]
"Kutsun 27-vuotiaana isääni vielä iskäksi". Lipsahti typo.
Joka tapauksessa jälkimmäinen lause oli tärkeämpi; se ei kuulu sulle miten lapsesi kutsuu isäänsä.
[/quote]
Jep, ymmärsin typosi ja vastasin viestiisi huomioimatta väärää kirjainta, eli vastasin kuin viesti olisi ollut alunperinkin muodossa kutsun. Typoja nyt sattuu kaikille. :) -ap
[/quote]
Tärkeimpään: Miksi lapsi ei saa kutsua isäänsä kuten tahtoo?
[/quote]
No ei se vielä mitään tahdo.
Itse sanon useimmin iskä, joskus isi, en koskaan isä. Isästä tulee aina mieleen lapsuudenkaverin kauhean autoritäärinen ja komenteleva lääkäri-isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen 25-vuotias ja isi se mulle yhä on.
Vedän tästä johtopäätöksen, että suurimmassa osassa perheitä vaihdos tapahtuu itsestään ilman sen suurempia ponnisteluja, koska tänne ei juurikaan irronnut tarinoita päämäärätietoisesta uudelleenopettamisesta. Hyvä niin. Kiitos ja hei. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:53"]Ja miten "koulutitte" lapsen uuteen kutsumamuotoon?
En pidä ajatuksesta, että esim. kouluikäinen vielä puhuisi isistä. Emme alunperinkään käytä itse isiä (lapsi ei vielä puhu), mutta koko muu maailma lässyttää sille isistä. En minä nyt jaksa mikään natsimutsi olla ja korjata muiden puheita lapselleni. Mukavaa kun isovanhemmat ja kaverit tykkäävät huomioida lapsemme ja puhella hänelle. Eli kotona ei isistä puhuta, mutta toki tuo muoto voi lapselle tarttua kun muita matkii. Eikä se nyt haittaa, jos pikkulapsi puhuttelee isinä, emmekä häntä aio käyd asiasta korjailemaan. Mutta kyllä viimeistään siinä 5-6-vuotiaana olisi hyvä karsia isittely.
Eli kysymys: tapahtuuko se lapsen kasvaessa jotenkin itsestään (miten ihmeessä?) vai aktiivisella korjaamisella. Vai vaan sillä, että maailma ympärillä alkaa puhua iskästä / isästä ja vähitellen se iskostuu lapsen päähän.
Minkä ikäisenä tämä muutos on teillä tapahtunut / tehty?
[/quote]
:D Mitä mä just luin :D
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 17:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 15:53"]Ja miten "koulutitte" lapsen uuteen kutsumamuotoon? En pidä ajatuksesta, että esim. kouluikäinen vielä puhuisi isistä. Emme alunperinkään käytä itse isiä (lapsi ei vielä puhu), mutta koko muu maailma lässyttää sille isistä. En minä nyt jaksa mikään natsimutsi olla ja korjata muiden puheita lapselleni. Mukavaa kun isovanhemmat ja kaverit tykkäävät huomioida lapsemme ja puhella hänelle. Eli kotona ei isistä puhuta, mutta toki tuo muoto voi lapselle tarttua kun muita matkii. Eikä se nyt haittaa, jos pikkulapsi puhuttelee isinä, emmekä häntä aio käyd asiasta korjailemaan. Mutta kyllä viimeistään siinä 5-6-vuotiaana olisi hyvä karsia isittely. Eli kysymys: tapahtuuko se lapsen kasvaessa jotenkin itsestään (miten ihmeessä?) vai aktiivisella korjaamisella. Vai vaan sillä, että maailma ympärillä alkaa puhua iskästä / isästä ja vähitellen se iskostuu lapsen päähän. Minkä ikäisenä tämä muutos on teillä tapahtunut / tehty? [/quote] :D Mitä mä just luin :D
[/quote]
Ihan normaalista lapsen kasvaessa tapahtuvasta muutoksesta käytöksessä. Kuinka niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että se isi jää taakse siinä samalla kuin muutkin "vauvasanat", eli juurikin nämä jo mainitut poppaa, hauvelit, kittimillit, hepat, masut, nenut, hampit sun muut. Huomaamatta, kun maailma alkaa kohdella lasta ihmisenä (sori ilmaus, en tarkoita näin karkeasti tätä, en nyt vaan jaksa miettiä muuta sanaa tai tapaa ilmaista), ei vauvana tai taaperona. Eli joo, huomaamatta isistä muotoutuu mukavammin iskä / isä.
Onpa ongelmat...
Isi kuoli ollessani kolme...ei häntä ole enää...
Aletaanko teillä puhua pilluista tai mulkuista lapsen ollessa viisi vuotta kun pimppi ja pippeli on niin lapsellisia?
Mää kyllä kutsun isääni isiksi ainakin kotona ja perheenjäsenille puhuessa. Perheen ulkopuolisille puhun hänestä iskänä.
N20
Olen 23 ja puhun isistä,isästä tai iskästä.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 16:11"]
Kutsut isääni vielä 27-vuotiaana iskäksi.
Ap se ei kuulu sulle miten lapsesi kutsuu isäänsä. Älä puutu siihen. Ihme kontrollifriikki.
[/quote]
ap on 28 ja kutsuu omaa isäänsä iskäksi tai faijaksi aika 50-50. Kyse olikin isistä. Ja tämä ei oo mun oma mielipide, mies ei itsekään puhu itsestään isinä vaan isänä.
[/quote]
"Kutsun 27-vuotiaana isääni vielä iskäksi". Lipsahti typo.
Joka tapauksessa jälkimmäinen lause oli tärkeämpi; se ei kuulu sulle miten lapsesi kutsuu isäänsä.
[/quote]
Jep, ymmärsin typosi ja vastasin viestiisi huomioimatta väärää kirjainta, eli vastasin kuin viesti olisi ollut alunperinkin muodossa kutsun. Typoja nyt sattuu kaikille. :) -ap