Palaako mies vielä?
Kaipailisin apua tapaamni miehen kanssa...
Aloimme seurustella hyvin pian miehen eron jälkeen. Hän oli 35v ja minä samoin. Edellinen suhteensa kesti 13v, ja olin siis hänelle nro 2. Suhde sujui mainiosti noin vuoden, kunnes hän alkoi miettiä haluaako sittenkään sitoutua 2.seurustelusuhteessa. Mitä jos tuolla onkin joku parempi, hän vatvoi viikkokausia, ja luetteli minulle vikojani, jotka estivät häntä nyt sitoutumasta (tätä hän pyysi anteeksi myöhemmin). Mies alkoi siis katsella vieraisiin pöytiin ja tuskastella, kun oli "sidottu".
Ennen tätä vaihetta suhde oli mainiolla tolalla: ehdimme suunnitella jo tulevaisuuttamme ja meillä synkkasi todella hyvin. Kaveritkin huomasivat, että kemiat natsaavat ja sovimme yhteen. Huumorit osuivat, ja seksi oli aivan mahtavaa. Tämä ei siis kuitenkaan riittänyt miehelle, ja erosimme.
Mies ei ole mikään varsinainen "catch": vakavasti ylipainoinen, tavallisen näköinen, omaa useampia todella aikaa vieviä harrastuksia, on kovapäinen ja välillä todella ajattelematon "möläyttelijä", mutta yhtä kaikki minulle mieleinen. En sano näin häntä dissatakseni vaan siksi, etten oikeasti usko hänen löytävän toista yhtä sopivaa ja hyvää. Mies kuitenkin kaipaa kokemuksia, seksiä useampien kanssa ja villiä nuoruutta, joka jäi väliin kun 1.suhde alkoi niin nuorena.
Mitä olette mieltä tilanteesta? Kannattaako minun pitää yllä toivoa yhteen paluusta, kunhan mies saa kokeilunhalun pois systeemistään (toki voi löytää uuden, mutta sitä en voi estääkään...)? Pitäisikö jättää mies kokonaan rauhaan, vai olla puolihuolimattomasti yhteyksissä ja osoittaa, että olen yhä kiinnostunut ja samalla muistuttaa, miten mahtava tyyppi olen?
Arvostaisin kovasti muita näkökulmia tilanteeseeni!
Kommentit (27)
Vähän sama tilanne täällä.. Juuri erottiin ja hirveä tuska päällä.
Hyvä neuvo edellisellä. Komppaan!
Ole avoimin mielin ja tapaile sinäkin muita jos siltä tuntuu. Älä ainakaan marttyyrimaisesti odota miestä takaisin ja katkeroidu jos ei tule tarpeeksi nopeasti. Jos olette toisillenne ne oikeat, mies ja sinäkin kyllä huomaatte sen ennen pitkää. Pidä siis sellainen yhteys, että tunteista on tarvittaessa helppo puhua.
Kiitos, jotain tämänkaltaista ajattelin itsekin. Olemme kumpikin aikamoisia persoonia, ja kemiat eivät natsaa kovin monen kanssa. Siksi(kin) olen ollut niin haltioissani, kun löysime toisimme.
Olen hieman pitänytkin yhteyttä. Kävimme lounaalla, ja oli todella mukavaa. Kemiat toimivat entiseen malliin, ja mies hehkutti sekä paikan päällä että jälkikäteen miten mukavaa oli nähdä minua. Mitäänhän en häviä, jos olen hieman helpommin tavoitettavissa siltä varalta, että hän tuleekin toisiin aatoksiin. Nykyajan deittailumaailma on kovin kylmä ja yksinäinen loppuvuosi on miehellä edessä ilman minua...
Kiitos mies kannustuksesta ja näkökulmastasi! :-)