Rumuus pilaa elämäni
Tuntuu siltä ettei rumia naisia pidetä minkään arvoisina. Ihmiset kohtelevat kauniita paremmin ja suhtautuvat heihin positiivisesti. Ja ihan perus empatiakin on sellainen asia jota miellyttävännäköiset saavat osakseen helpommin.
Miksi nykyään ei myönnetä että ulkonäkö on ns. kaikki kaikessa, eli vaikka pelkästään sillä ei voi saavuttaa kaikkia asioita (vaikka monia voi) niin se silti avaa monia ovia ja vastaavasti rumuus sulkee niitä. Ei ruma välttämättä pääse edes työhaastatteluun, jos hakemuksessa on pyydetty laittamaan kuva.
Tuntuu kamalalta olla ihmisten silmissä pelkkää roskaa.
Kommentit (93)
En ole huomannut. Mulle on aina sanottu, että olen ruma. Työpaikan saan jos vain pääsen haastatteluun, mulle ollaan aina tosi kivoja ja ystävällisiä ja saan ihan hyvää palveluakin missä sitten olenkin.
Ap, olet oikeassa. Ne, jotka muuta väittävät, eivät tiedä miltä tuntuu olla ruma.
Omalle ulkonäölle voi kuitenkin tehdä asioita ja lopeta turha ruikuttaminen!!!
Veikkaan että et ole ruma, vain pelkästään itsesi porsaaksi syönyt. Tuollaista valittamista sieltä yleensä kuuluu.
Glenn Close esimerkiksi on varsin kirveellä veistetyn näköinen nainen, mutta erittäin menestynyt ja arvostettu näyttelijä siitä huolimatta. Donatella Versace ei myöskään koreile kauneudella, mutta on muotimaailman kermaa.
Olisiko sinulla itselläsi parantamisen varaa asenteessa..? Ns. rumakin voi olla hyvin karismaattinen ja miellyttävä ja lahjakas persoona.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla itselläsi parantamisen varaa asenteessa..? Ns. rumakin voi olla hyvin karismaattinen ja miellyttävä ja lahjakas persoona.
Olen eri, mutta täytyy kommentoida. Minä olen ollut lapsena kiltti tossukka, käytöstavat kunnossa. Karismaa, lahjakkuutta ja ehkä miellyttävyyttäkään minusta ei sensijaan löydy. Olen sosiaalisesti kömpelö, nytkin olen ajautunut vaikeuksiin ihan sillä että kaikesta yrityksestä huolimatta ajaufun ihmisten kanssa konflikteihin enkä edes tiedä mitä voisin muuttaa itsessäni koska todella teen kaikkeni että olisin hyvä ihminen, mutta lopputulos on vain sitä että olen totaalisen paska ja aiheutan vaan riitoja. Kuulostaako absurdilta? No, kuvitelkaa elävänne näin.
Ja juu, olen vastenmielisen näköinenkin, ja toisin kuin joku täällä aiemmin tässä ketjussa kommentoi, omaa rakennetta ei voi muuttaa (ainakaan ilman kirurgiaa).
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että et ole ruma, vain pelkästään itsesi porsaaksi syönyt. Tuollaista valittamista sieltä yleensä kuuluu.
Olen täysin normaalipainoinen. Kasvot on se ongelma.
-ap
Kyllä rumuus on naiselle kova kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Glenn Close esimerkiksi on varsin kirveellä veistetyn näköinen nainen, mutta erittäin menestynyt ja arvostettu näyttelijä siitä huolimatta. Donatella Versace ei myöskään koreile kauneudella, mutta on muotimaailman kermaa.
Olisiko sinulla itselläsi parantamisen varaa asenteessa..? Ns. rumakin voi olla hyvin karismaattinen ja miellyttävä ja lahjakas persoona.
Glenn Close voi olla kirveellä veistetty, mutta sentään sillä teräpuolella. Itse näytän siltä, eträ hamarapuolella on jotain yritetty saada aikaan, huomattu homman mahdottomuus, ja jätettty sikseen. Donatella puolestaan oli ihan nätti ennen kuin kävi plastiikkakirurgilla.
Oman tyylin löytäminen on merkityksellisempää kuin perityt piirteet.
Persoonallisuus syntyy muista aineksista kuin standardien mukaisesta kauneudesta. Jos itsellesi on vaikea löytää suuntaa ja ulkonäkö on mielestäsi merkityksellistä, nykyään löytyy stylistejä, jotka voivat auttaa sen luomisessa. En pitäisi tällaista make-overia ollenkaan pinnallisena, jos se auttaa oman tyylin löytämisessä ja vahvuuksien korostamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla itselläsi parantamisen varaa asenteessa..? Ns. rumakin voi olla hyvin karismaattinen ja miellyttävä ja lahjakas persoona.
Olen eri, mutta täytyy kommentoida. Minä olen ollut lapsena kiltti tossukka, käytöstavat kunnossa. Karismaa, lahjakkuutta ja ehkä miellyttävyyttäkään minusta ei sensijaan löydy. Olen sosiaalisesti kömpelö, nytkin olen ajautunut vaikeuksiin ihan sillä että kaikesta yrityksestä huolimatta ajaufun ihmisten kanssa konflikteihin enkä edes tiedä mitä voisin muuttaa itsessäni koska todella teen kaikkeni että olisin hyvä ihminen, mutta lopputulos on vain sitä että olen totaalisen paska ja aiheutan vaan riitoja. Kuulostaako absurdilta? No, kuvitelkaa elävänne näin.
Ja juu, olen vastenmielisen näköinenkin, ja toisin kuin joku täällä aiemmin tässä ketjussa kommentoi, omaa rakennetta ei voi muuttaa (ainakaan ilman kirurgiaa).
Kuulostaa siltä että sinulla on joku spessujuttu tyyliin asperger tai vastaava. Oletko käynyt missään tutkimuksissa? En siis kysy tätä kettuillakseni vaan siksi, että voisit viimein saada sopivat hoitokeinot ja konstit haltuusi.
Tuo on puhdasta luulottelua että kaunis nainen saisi pelkkää ylistystä ja empatiaa aina ja kaikkialla. Eräs tuttavani on hyvin näyttävä nainen, ja olen useasti todistanut yöelämässä (ennen korona-aikaa) kuinka toiset naiset kohtelevat häntä välillä aika ilkeästi. Tulee siis suoraa kommenttia päin naamaa ja häijyjä katseita.
Ei se ole helppoa heilläkään.
Ok. Itse koen, että rumuus ei ole itselleni ikinä ollut este elämässä.
Se vaikuttaa lähinnä seurustelu kumppaneihin ja seksikumppaneihin. Kukaan hyvännäköinen ei kiinnostu minusta. Mutta paskat siitä.
Olen menestynyt vaikka olen ruma. Ulkonäköasioita pohtii pääsääntöisesti teinit.
Rumuudelle et voi mitään. Elämäsi menee pilalle, sen takia että annat sen haitata itseäsi.
Ole se esimerkki ja esikuva joka näyttää, että olet yhtä hyvä kuin muut, joka on myös kaunis, omalla tavallaan. Tunne se kauneus sisälläsi.
Olet evoluution pitkälle kehittynyt versio, elimistösi toimii niinkuin pitääkin, aivosi pelaavat, olet ihminen , elät nyt ja tässä, lähes paratiisissa, vain muut ihmiset häiritsemässä paratiisin rauhaa, elä oman näköistäsi elämää, anna muiden pitää mielipiteensä, anna muille myös mahdollisuus pitää sinua kauniina, säteilevänä, ihailtavana. Olet upea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla itselläsi parantamisen varaa asenteessa..? Ns. rumakin voi olla hyvin karismaattinen ja miellyttävä ja lahjakas persoona.
Olen eri, mutta täytyy kommentoida. Minä olen ollut lapsena kiltti tossukka, käytöstavat kunnossa. Karismaa, lahjakkuutta ja ehkä miellyttävyyttäkään minusta ei sensijaan löydy. Olen sosiaalisesti kömpelö, nytkin olen ajautunut vaikeuksiin ihan sillä että kaikesta yrityksestä huolimatta ajaufun ihmisten kanssa konflikteihin enkä edes tiedä mitä voisin muuttaa itsessäni koska todella teen kaikkeni että olisin hyvä ihminen, mutta lopputulos on vain sitä että olen totaalisen paska ja aiheutan vaan riitoja. Kuulostaako absurdilta? No, kuvitelkaa elävänne näin.
Ja juu, olen vastenmielisen näköinenkin, ja toisin kuin joku täällä aiemmin tässä ketjussa kommentoi, omaa rakennetta ei voi muuttaa (ainakaan ilman kirurgiaa).
Kuulostaa siltä että sinulla on joku spessujuttu tyyliin asperger tai vastaava. Oletko käynyt missään tutkimuksissa? En siis kysy tätä kettuillakseni vaan siksi, että voisit viimein saada sopivat hoitokeinot ja konstit haltuusi.
Ei ole tutkittu. Toisaalta toivoisin, että jotain tälläistä selviäisi, koska inhoan elää tälläistä elämää mitä en osaa elää. Toisaalta taas pelottaa jos jotain löytyisi. Saa nähdä, uskallanko laittaa tikkua ristiin.
En ole ikinä nähnyt rumaa ihmistä.
... Okei tiedän yhden ruman ihmisen, mutta sekin johtuu vain rumasta luonteesta ja käyttäytymisestä. Ulkoisesti hyvinkin kaunis. Mutta sen pelkkää kuorta. Sisältä mätä.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itse koen, että rumuus ei ole itselleni ikinä ollut este elämässä.
Se vaikuttaa lähinnä seurustelu kumppaneihin ja seksikumppaneihin. Kukaan hyvännäköinen ei kiinnostu minusta. Mutta paskat siitä.
Olen menestynyt vaikka olen ruma. Ulkonäköasioita pohtii pääsääntöisesti teinit.
Olet väärässä ja tykkäät näköjään vähättelystä. Ylemmyydentuntoinen nälvijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itse koen, että rumuus ei ole itselleni ikinä ollut este elämässä.
Se vaikuttaa lähinnä seurustelu kumppaneihin ja seksikumppaneihin. Kukaan hyvännäköinen ei kiinnostu minusta. Mutta paskat siitä.
Olen menestynyt vaikka olen ruma. Ulkonäköasioita pohtii pääsääntöisesti teinit.
Olet väärässä ja tykkäät näköjään vähättelystä. Ylemmyydentuntoinen nälvijä.
Tuota, kommentin kirjoittajahan sanoo olevansa itse ruma muttei se ole ikinä haitannut elämää ja työuralla etenemistä. Ja oikeassahan hän on siinä, että korostetut ulkonäköpohdinnat ovat enemmänkin itseään ja paikkaansa etsivän nuorison juttu kuin aikuisten.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä nähnyt rumaa ihmistä.
... Okei tiedän yhden ruman ihmisen, mutta sekin johtuu vain rumasta luonteesta ja käyttäytymisestä. Ulkoisesti hyvinkin kaunis. Mutta sen pelkkää kuorta. Sisältä mätä.
Minä en ole ikinä nähnyt synnytyksiä, kuuraketteja tai valaita, se ei tarkoita etteikö niitä olisi.
T. Ruma
En ole ikinä nähnyt rumaa naista.