Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten hevosena pystyn osallistumaan?
05.09.2021 |
On näitten kavioitten kanssa jo muutenkin vaikeaa ja sitten vielä sensuroidaan aloitukseni. Ei iha-haan kivaa!
Kommentit (5084)
Vierailija kirjoitti:
Kerroit, että hevosia ei ohikulkija saa lähestyä.
Onko teitä joku tuntematon joskus lähestynyt, jutellut, silittänyt. Siis ilman lupaa.
Onko tallinne lähellä suurta kaupunkia vai syvällä, maaseudulla? Onko ulkona pimeää öisin, vai onko ulkona valo. Siis silloin, kun on jo öisin pimeää. (kerroit, että tallissa on aina valo)
Onko satulat hevosen mittojen mukaan vai kaikille sopivia?
On minulle monesti tultu antamaan silityksiä tai tarjoamaan heinätuppoa. Vaikkei se usein olekaan suotavaa en ole halunnut olla mikään varoittava esimerkki vaan olen suhtautunut lähestyjiin lauhkeasti. Mutta toisten puolesta en tietenkään voi mennä takuuseen. Siksi teidän kannattaa ensin selvittää, millaisia yksilöitä hevoset ovat ja saako niitä koskettaa.
Olemme keskellä maaseutua minusta. Yksikään maastoretkeni ei ole ulottunut kaupunkiin asti enkä ole havainnut mitään ääniä tai valojakaan, jotka kertoisivat kaupungin olevan lähellä.
Satuloita on erikokoisia selkämme leveyden, pituuden ja muodon sekä ratsastajan koon ja muodon mukaan. Vaihtoehtoja on niin paljon, että jokaiselle meistä löytyy hyvältä tuntuva malli. Minulle hyvä satula on sellainen, joka istuu selkääni koko pituudelta, antaa lavoilleni tilaa liikkua ja joka tasaa ratsastajan painon selkälihaksilleni. Islantilaiselle on muuten oma satula joka on tehty heidän selkäänsä juuri sopivaksi. Joku sen joskus vahingossa istutti minunkin selkääni! Meidän ryhtimme ja selkämme muoto voi muuttua elämän aikana paljonkin, joten välillä aiemmin hyvin sopinut satula saattaa ruveta painamaan ja joudutaan vaihtamaan erilaiseen malliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milliasesta säästä pidät eniten.
Onko tänään paras mahdollinen sää vai pidätkö talvesta vai helteestä?
Täällä suomessa on ihanan vaihteleva sää! En osaa edes sanoa millaisesta pidän eniten. Ehkä keväisestä suojasäästä, kun pitkien pakkasten jälkeen lämmin humiseva tuuli pudottaa lumet puista. Talvista viimaa tai räntäsadetta en oikein arvosta, mutta kesällä tuuli tai kevyt sadekin voi olla miellyttävän virkistävä.
Ja tällainen auringonpaisteinen syyssää sitten. Pidän kyllä siitäkin!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin lämmintä seurattavaa.
Ihan tässä herkistyy ja alan tykätä hevosista yhä enemmän.
En keksi kysymystä. Luen mielelläni kaikkea, mitä täällä vastailet ja muuten kerrot.
Paljon uutta minulle.
Kiitos! Olet tosi kohtelias ja ystävällinen. Kiva jos olen onnistunut viestimään jotakin kiinnostavaa koskien omaa elämääni.
Sellaista joskus mietin kun täällä kirjoittelen, että toivottavasti ette minun mieltymysteni tai rajoitteideni perusteella ajattele kaikkien hevosten olevan samanlaisia. Me olemme kaikki yksilöitä ja vaikka meitä totta kai yhdistääkin moni seikka me kuitenkin ajattelemme, reagoimme ja toimimme kukin ihan omalla tavallamme.
Ja silloinkin kun vastaan vain omasta puolestani, esimerkiksi että kuinka käyttäydyn jossain tietyssä tilanteessa, joudun miettimään mitä ehkä kaikkein todennäköisimmin tekisin. Kunkinhetkinen mielentilani vaikuttaa aivan varmasti siihen miten toimin vaikkapa yllättävässä tilanteessa.
Jos olen hermostunut ja jännittynyt, voin päätyä tekemään ihan eri tavalla kuin jos olisin rauhassa ja rentona omistajani seurassa. Tai jos olen nälkäinen, en varmasti ole niin helppo ja seurallinen kuin vatsa täynnä. Mutta tämän varmasti tiesittekin, halusin vain sen kertoa, ettei joku ihmettele tai jopa joudu vaikeuksiin sen takia, että ajattelee kaikkien hevosten olevan tismalleen samanlaisia kuin minä!
Nyt luulen omistajani pian astuvan tallinovesta sisään.
Onko sinulla koskaan ollut lettejä harjassasi?
Sulla oli taas paljon kiinnostava kerrottavaa.
Mukavaa, kun tapaat taas omistajaasi. Sitten kuulemme, miten teillä tänään sujui. Toivottavasti hän on jo pirteämmällä tuulella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aatteles, olen päässäni muovannut kuvan tallistasi, vaikket ole sitä mitenkään kuvaillut.
Mun mielikuvassa sisään astuttaessa oikealla on tarvikkeita ja teidän pesupaikka ym tilaa sitten seuraavana oikealla on sun pilttuusi. Suomenhevoset on perällä vasemmalla. Muita en ole kuvitellut. Siis friisiläisen, Norjan vuonohevonen ja islanninponi.
Kuvittelen tallin 4 metriä korkeaksi ja harjakatrpiseksi. Korkealla on ikkunat.
Heippa heppa!
Oletko koskaan nähnyt Spirit Villi ja vapaa -elokuvaa? Entäs oletko koskaan ollut ihastunut villihevoseen?
Hirnahtavan hyvää loppupäivää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut ketjustasi parhaat palat teinityttärelleni. (Ohis)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, monet ihmiset puhuvat jumalasta. Ajattelevat asioiden tulevan hänen johdatuksestaan, jos ihminen on pyytänyt.
En kyllä yhtään tiedä, mikä on hevosten ja Jumalan yhteys.
Mutta joka tapauksessa ihanaa, että löysitte toisenne ja hän sai sinusta kelpo hevosen, vaikka alku sinulla olikin hankala siellä Saksassa.
Tunnen sen luissa ja ytimissä, kun niin koskettavasti kerroit ensi kohtaamisestanne. Hän katsoi sinua syvälle silmiin. Jutteli ja sitten aloit lähestyä.
Kiitos sinulle vastauksestasi. Toivon kyllä että sillä jumalalla riittää aikaa ja halua järjestellä myös meidän hevosten kohtaloita. Me tarvitsemme apua teitä enemmän kun emme voi itse paljonkaan päättää mitä elämässämme tapahtuu. Ainoa tapa tuntuu olevan se, millä tavalla toimimme suhteessa teihin ja omiin velvollisuuksiimme, mutta kyllähän silläkin varmasti on merkitystä. Äksy ja pahatapainen ei varmasti saa samanlaista kohtaloa kuin lempeä ja ystävällinen!
Kyllä se niin on. Sinä lempeä ja ystävällinen saat paremman kohtalon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella ihmisellä on kurjempaa elämä kuin sinulla rakastetulla ja hyvin hoidetulla hevosella.
Kouluharjoitteet jatkuivat tänään. Teimme omistajan kanssa aika pitkän rupeaman maneesissa. Eniten harjoiteltiin taivutuksia ja väistöjä ja laukanvaihtoja eri vaihtoväleillä. Liikkeitten välillä kuljin ravia pari kierrosta ja sitten aina jatkettiin. Ilman herra kovakouraa minulla oli taas jopa hauskaa, vaikkakin melko hikistä.
Sen jälkeen lähdettiin suoraan ulkoilemaan, mutta tänään se suunnitelma ei sitten kovin pitkälle toteutunutkaan. Olimme ehtineet kulkea vain pari peltosuoraa kun huomasimme molemmat jotakin liikettä pusikkoisessa ojassa aivan tien vieressä. Ojasta kuului myös heikkoa vinkuvaa ääntä. Omistajani pudottautui alas ja meni katsomaan. Hän nousi ojasta mukanaan märkä vinkuva koira jonka tassu oli jotenkin vääntyneessä asennossa.
Koira sylissä ratsastaminen ei ollut mahdollista joten kävelimme takaisin tallille, missä omistajani vei koiran autoon ja oli viemässä minua pilttuuseen kun melkein törmäsimme lauriin. Omistajani aikoi viedä koiran lääkäriin ja pyysi lauria pitämään huolta minusta. Pian he päätyivät ratkaisuun, että lauri lähtisi kanssani maastoon koska retkemme oli päättynyt ennen kuin oli ehtinyt kunnolla alkaakaan. Lauri ei kuitenkaan ole tottunut käyttämään kaksia ohjia ja lähti hakemaan tavallisia suitsiani. Siitä sitten seurasi että käydessään tallissa hän oli ottanut pilttuustani mukaan myös tämän tabletin ja kynän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa koiralle käynyt kurjasti. Onneksi tulitte paikalle.
Mitä tarkoittaa kahdet ohjat? Miksi tarvitaan kaksia?
Miten pystyt kirjoittamaan kävellessäsi. Kyllä se laurikin on mukava, kun ottaa harrastuksesi huomioon.
Enpä tiedä mitä retkestämme kertoisin. Meillä oli puoleenväliin asti aivan tavallinen mukava alkuilta. Lauri on osaava ratsastaja ja minä puolestani koetin lupaukseni mukaisesti olla hyvä ja osaava ratsu. Kaikki menikin varsin mukavasti ja normaaliin tapaan siihen asti kunnes hän halusi erään vanhan postilaatikon kohdalla pysäyttää minut.
Hän kaivoi repustaan esiin tabletin ja oli tosiaan muistanut ottaa mukaan myös kynän. Hän avasi laitteen, asetti sen laatikon katolle ja kirjoitti minulle hakukenttään kysymyksen, haluaisinko vastata hänelle pariin juttuun. En pystynyt enää näyttelemään ymmärtämätöntä enkä kai oikein halunnutkaan. Minusta hän oli ansainnut saada vastauksia, niin paljon hän on jaksanut tehdä hyväkseni.
Hän antoi kynän minulle ja otin sen huulilleni. Vastasin ensimmäiseen kysymykseen kirjoittamalla kyllä. Sitten hän kysyi haluanko edelleen jatkaa kirjoittamista täällä palstalla. Vastasin siihenkin myöntävästi jos hän vain jaksaisi edelleen minua auttaa. Hän nyökkäsi. Seuraava kysymys koski sitä, olenko elämääni tallilla tyytyväinen. Vastasin ihan epäröimättä kyllä ja vielä jatkokysymykseenkin siitä olenko varma samalla tavalla.
Lauri näytti miettivän ja jatkoi sitten puhumalla. Hän kertoi, että minun kykyni ymmärtää ja tuottaa teidän kieltänne ovat eläimelle täysin ainutlaatuiset. Ja jos niin haluaisin, hän voisi järjestää niin, että minä voisin päästä esittelemään taitojani suurelle yleisölle. Sen seurauksena voisimme saada valtavaa julkisuutta ja myös ansaita riittävästi rahaa, jotta minun ei tarvitsisi koskaan enää tylsistyä tunneilla eikä edes kantaa ketään selässäni jos en itse välttämättä haluaisi. Tässä kohtaa aloin jo olla päästäni pyörällä, minulla kun kuitenkin kestää ymmärtää monivaiheisia asioita ja kauemmas kuin seuraavaan päivään yltäviä ajallisia ulottuvuuksia.
Sitten hän kirjoitti näyttöön vain sanat, haluaisitko sellaista? Pyöritin hetken kynää suussani ja ehkä minä ohikiitävän hetken mietinkin. Hänen silmiinsä en kyllä pystynyt katsomaan. Kirjoitin siihen hänen kysymyksensä perään seuraavan. Olen pahoillani mutta en minä taida haluta. Onko se sinulle ihan ok?
Hän katsoi minua jotenkin oudon jäykästi mutta ei kuitenkaan yhtään vihaisesti. Ja nyökkäsi sitten päätään, laittoi tietokoneen ja kynän reppuunsa ja nousi selkääni. Palasimme takaisin tallille löntystelyvauhtia molemminpuolisen hiljaisuuden vallitessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla koskaan ollut lettejä harjassasi?
On ollut sekä lettejä että niistä solmittuja sykeröitä. Ne ovat työläitä tehdä ja normaalia tuntityötä varten niitä ei juuri tehdä, mutta poikkeuksellisempia tilaisuuksia varten sitten. Kuten kisoja, kulkueita tai sitä valokuvausta.
Vierailija kirjoitti:
Heippa heppa!
Oletko koskaan nähnyt Spirit Villi ja vapaa -elokuvaa? Entäs oletko koskaan ollut ihastunut villihevoseen?Hirnahtavan hyvää loppupäivää!
En ole voinut katsoa elokuvia missään. Enkä valitettavasti ole tavannut yhtään villihevostakaan. Siihen uuteen friisiläistammaan olen tainnut vähän ihastua, mutta se ei taida liittyä enää tuohon kysymykseen.
Kivaa ja rauhallista loppuiltaa sinullekin!
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut ketjustasi parhaat palat teinityttärelleni. (Ohis)
Hörähdys, tästä olen kyllä hyvin otettu! En meinaa edes uskoa sellaista todeksi. Lämmin, pitkä ja kiitollinen puhallus sinne teidän suuntaanne.
Teit oikean päätöksen ja olet ihana ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut ketjustasi parhaat palat teinityttärelleni. (Ohis)
Hörähdys, tästä olen kyllä hyvin otettu! En meinaa edes uskoa sellaista todeksi. Lämmin, pitkä ja kiitollinen puhallus sinne teidän suuntaanne.
Kyllä on totta. Itse asiassa joka päivä.
Näitä on niin mukava lukea. Tämä on kuin jännittävä jatkokertomus.
Paljon uutta olen oppinut. Lisäksi koen sinut kuin ystävän. Jaat kaikki tunteesi, ihanaa.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos sinulle vastauksestasi. Toivon kyllä että sillä jumalalla riittää aikaa ja halua järjestellä myös meidän hevosten kohtaloita. Me tarvitsemme apua teitä enemmän kun emme voi itse paljonkaan päättää mitä elämässämme tapahtuu. Ainoa tapa tuntuu olevan se, millä tavalla toimimme suhteessa teihin ja omiin velvollisuuksiimme, mutta kyllähän silläkin varmasti on merkitystä. Äksy ja pahatapainen ei varmasti saa samanlaista kohtaloa kuin lempeä ja ystävällinen!