Olen niin onnellinen. Mies kysyi juuri muutettaisiinko yhteen

Menittehän jo kihloihin?

Eli mies ei jaksanut paria kuukautta enempää tehdä itse kotitöitä

Vierailija kirjoitti:

Menittehän jo kihloihin?

Hehheh.. ei olla menty. Mies oli edellisen kanssa mennyt 4kk päästä, haluaa nyt kuulemma miettiä pidempään.

Sulava silakka sun ukko. Kyllä sille olisi tehnyt hyvää yksin asua hetki. Tekee takuuvarmasti sulle saman tempun mitä teitte hänen avovaimolle. Toistuva kuvio.

Oletpas saaliin napannut

Vierailija kirjoitti:

Eli mies ei jaksanut paria kuukautta enempää tehdä itse kotitöitä

Tuskinpa on siellä kaverinsa luona kauheasti vaivautunut tämän kahden kuukauden aikanakaan.

Eli kaverikin on potkaissut miehen pellolle loisimasta, samoin kuin aiemmin jo ainakin yksi aviopuoliso ja toinen avopuoliso. Nyt mies on muuttamassa lokiksi ap:n elätettäväksi ja huollettavaksi. Pidä ap kiinni tästä helmestä! 💓

Helposti AP kuluu parhaat vuotesi miehen kanssa jos olet 30. Mieti myös siltä kantilta.

Oletko AP epätoivoinen??!

Kitkerää ja kateellista porukkaa tällä palstalla :/

Vierailija kirjoitti:

Kitkerää ja kateellista porukkaa tällä palstalla :/

Jaa kui?

Vierailija kirjoitti:

Mikä nykyihmisiä vaivaa.

Miten nykyihmiset eroavat entisajan ihmisistä?

Minäkin muutin poikaystäväni kanssa yhteen 16 vuotiaana suoraan äidin ja isän luota. Naimisissa ollaan oltu 40 vuotta, enkä ole koskaan asunut yksin, eikä miehenikään. Kenelle sopii mikäkin elämän missä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole trolli niin haluan antaa ihan omasta takaa sinulle harkitsemisen varaa. 

Tiedän, millaista se on kun rakastuu palavasti ja miehen kanssa olo on huumavaa. Saat osaksesi jakamatonta huomiota ja olet mitä ihanin nainen. Käytte treffeillä, matkustelette, ihanaa seksiä jne.

Tämä olis hauskaa ja kiehtovaa MUTTA siellä voi olla toinen puoli, se pimeä painajaismainen puoli. 

Jos vaistosi varottaa hetkeäkään, jos olet tullut loukatuksi kertaakaan tai jokin on sinua askarruttanut suhteessanne ÄLÄ MUUTA YHTEEN vielä ainakaan. Yritä tarkkailla tilannetta realistisesti ja täysin rehellisesti itsellesi. 

Minä olin joskus vastaavassa tilanteessa, tulin siitä kertomaan tänne ja sain oikein hyviä vastauksia (samankaltaisia mitä täällä nytkin) ja minä en kuunnellut. En suostunut näkemään totuutta siinä pyörityksessä. 

Eli tilanne: Mies oli juuri eronnut, minua vanhempi hurmaava yksilö. Komea kuin mikä ja supliikki mies. Ero johtui tietenkin sanojensa mukaan hullusta exästään (hälytyskellot saa nyt soida jos olet kuullut tätä miehen suusta) ja hän vei minua ihan minne vain. Hän oli niin rakastunut ja sain osakseni valtavasti kehuja. Jopa pelottavan paljon ja intuitioni varoitteli useasti. En kuunnellut. 

Meni reilu puolivuotta ja muutimme yhteen. Jouduin kotiorjaksi ja mies käytti minuun todella häikäilemätöntä manipulointia. Henkinen väkivalta yltyi ja olin aivan rikki jo vuoden seurustelun jälkeen. Oli ihan helvetillistä aikaa. Kaiken olin jättänyt taakseni miehen takia ja olinkin loukussa, ihan painajaismaisessa tilanteessa. Miehen alkoholismi paljastui myös ja lopulta tuli myös fyysinen väkivalta. Olin turvakodissakin ja meni pitkään, että sain voimaa lähteä. Muutin sitten kauas pois ja salaa. 

Minä olin äärimmäisen typerä ja tuo kokemus on jättänyt jälkensä. Älä tee samaa virhettä. Teillä ei ole kiire mihinkään! Jos mies on tosissaan, hän kyllä sinua odottaa. Kuuntele itseäsi ja meitä kokeneita. Paljon hyvää! 

Kaikille ei käy välttämättä samanlainen tilanne kuin sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin kyllä aina näissä tapauksissa ihmisten tunne-elämää. MITEN yli 5v suhde lopetetaan ja siirrytään suoraan seuraavaan, ilman käsittelyä ja surua? MITEN? Tunne-elämässä oltava jotain vikaa jos pystyy tehdä tuollaista.

Minun exäni pystyi siirtymään 20 v seurustelun ja avioliiton päätteeksi suoraan asumaan toisen naisen kanssa. Tuskin kärsikään kovasti, taisi olla innoissaan.

Ja minun exäni löysi itselleen 31 v suhteen jälkeen saman tien heti eron jälkeen uuden passaajan ja seurusteli täyttä päätä tämän kanssa, vaikka vonkasi minua vielä takaisin.

Jotkut ei vaan osaa olla yksin (läheisriippuvaisuus)

Ihanaa! Seuraavaksi lapsia sitten?

Montako toivotte?

Pahuus seuraa teitä...

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ei vaan osaa olla yksin (läheisriippuvaisuus)

Mikä h*lvetin ongelma joillekkin on se että jotkut ei vaan halua olla yksin? Heti leimataan läheisriippuvaiseksi tai narsistiksi tai epävakaaksi persoonallisuushäiriöiseksi jne. Onko teillä kaikilla täällä jotenkin täydelliset parisuhteet? Ja täydelliset miehet? Ja itsekkin olette täydellisiä? Eiköhän jokainen meistä elä sitä omaa elämäänsä, ei kenenkään muun. Olen seurannut tätä sivustoa nyt vuoden verran, ja kyllä on oikeasti katkeraa ja kyynistä porukkaa. Onko se joltain teistä pois, jos ap muuttaa miehen kanssa yhteen? Ihan kuin se olisi jotenkin henkilökohtainen loukkaus useampaa täällä oliaa kohtaan. "Pidä kiinni siitä helmestä", joku täällä kirjoitti. Täällä jankutetaan samoja asioita. Ei hyvää päivää. Jos ap on teidän mielestä hölmö, niin voin kyllä sanoa sitä samaa teistä useammasta.

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Ehkä miehellä on niin huono taloudellinen tilanne, että haluaa säästää asumiskuluisa ja siksi haluaa jakaa ne sinun kanssasi.

Miksi pitää heti olettaa pahinta?

Tutustuttiin, ihastuttiin, rakastuttiin.

Mies jätti avopuolisonsa koska heillä meni huonosti. Uskon että näin on tarkoitettu.

Noin ei ole tarkoitettu ainakaan raamatullisten elämänohjeperiaatteiden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän sama. Salasuhde kesti vuoden ja sen jälkeen mies olisi heti muuttanut minun luo. Vaadin kuitenkin, että miehen pitää vuosi asua yksin. Eli meillä oli vuoden 2 asuntoa, mutta olimme kuitenkin koko ajan yhdessä jomman kumman luona. Sitten muutimme virallisesti yhteen. Yhdessä ollaan oltu nyt 27 vunotta. Kallis vuosi.

Meillä vähän kanssa samaa. Salasuhde kesti 2v ja virallisesti ollaan yhdessä oltu yli 15v.