Hoitajia Filippiineiltä helpottamaan työvoimapulaa
Mitä mieltä olette?
Huomattavasti pienemmällä palkalla, huonommalla ammattitaidolla ( kotimaassaan eivät tee esim perushoitoja, vaan omaiset tekevät pesut ym.) Yliopisto tason koulutus Filippiineillä ei vastaa edes peruskoulun tasoa Suomessa. Kielitaidottomia lähes kaikki, opiskelu tapahtuu kirjakielellä, mutta kohdemaan vanhukset puhuvat usein murteita, joita filippiiniläiset eivät ymmärrä. Eivätkä tule itse ymmärretyksi huonolla suomellaan.
Olen työskennellyt usea kanssa, erittäin uskaliasta antaa heidän hoitaa ketään, virhetilanteita useasti. Ikinä en toivoisi heidän hoitavan itseäni.
Niinkauan kuin halpatyövoimaa tuotetaan Suomeen, ei oman maan kansalaisten työn arvo ja palkkaus nouse ansaitsemalleen taholle.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan en ole kuullut puhuttavan negatiivista sanaa hoitohenkilökunnalta somali/afgaani/irakilaismieshoitajista. Mut nyt kun on filippiiniläisiä naisia vähän enemmän niin alkaa kuulua valitusta. Pistää miettimään.. Mahtaakohan naiset nyt ihan rehellisesti ja objektiivisesti arvioida tilannetta?
Et taida olla hoitoalalla töissä. Nimenomaan kurdimiehistä on tullut jatkuvasti valituksia. Työmoraali hukassa ja suhtautuminen naisten töihin ylimielisiä. Työnteko laiskaa. Suosittelen työtä hoitoalalla, niin näet sen todellisuuden siellä.
En ole, mutta esim. tällä palstalla valitetaan kaikesta mahdollisesta ja noihin kurdivalituksiin en ole ennen törmännyt. Röntgenhoitajan uraa ole miettinyt, mut joutuis korottamaan arvosanoja..
Minä uskon kollegoiden omiin kokemuksiin. Kollegoissani on kaksi kurdimiestä, joilla kotimaassaan ollut mekaniikka-alan yritys. Ihan avoimesti kertoneet, että heidän kulttuurissaan hoitotyö on yksinomaan naisten työtä, eikä alaa olisi valinneet, jos olisi voineet enemmän vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiinsa. Molemmat edelleen haaveilevat työstä tekniikan parissa. Välillä asenteet tulevat läpi hoitotyössä, paljon jättävät ns. ikäviä työtehtäviä tekemättä ja karkaavat muihin hommiin, jos potilas esim. kesken ruokailun syöttämistilanteessa ulostaa vaippaansa.
Mukavia ihmisiä ovat molemmat ja ongelmat työmotivaatiossa ymmärrän taustojen vuoksi. Hoitotyön ei pitäisi olla pakkopullaa.
Olen minäkin kouluttautunut ihan muulle alalle ja tekisin mieluummin sitä, mutta hoitoala on ainoa työllistävä tällä hetkellä. Tosin teen sitä vain satunnaisesti. Ja työ yleensäkin on monelle pakkopullaa:D. Mutta hommat toki teen kunnialla.
Nehän pyörtyilee omassakin maassa kun ei kestä työpaineita.
Kokemusta myös ulkomaalaisista hoitajista. Eräs pesi kolme ihmistä siinä ajassa kuin minä yhden. Sen voi kuvitella mitä se työn jälki hänellä oli. Huutavat myöskin muistisairaille vanhuksille, jotka eivät ymmärrä heidän puhettaan. Kirjaamiset ja raportoinnit ala-arvoisia ja vaarantavat hoidon. Ihmisinä ihan mukavia, puheliaita ja näennäisesti ahkeria. Surullista ajatella, että nykyään ollaan sitä mieltä, että kuka tahansa voi hoitaa meidän vanhuksemme hyvin. Se on silkka vale ja lisäksi hoitajien ja vanhusten aliarvioimista.
Olen hoitaja vanhuspuolella. Iäkkäille on tärkeätä saada kommunikoida omalla äidinkielellään. Heille on tärkeätä kertoa lapsuudestaan, elämästään yleensäkin. Muistisairaat muistavat lapsuuden tapahtumat hyvinkin. He rauhoittuvat, kun omalla äidinkielellä kyetään kommunikoimaan ja ymmärtämään eri nyansseja. Se luo turvallisuutta. Olen työskennellyt filippiineiltä saapuneiden hoitajien kanssa. Heille raha ( ymmärrettävästi), on tärkein motivaatio. Ei heitä kiinnosta muu, kuin se, kuinka paljon he tienaavat. He hymyilevät, koska on pakko, kun ovat vieraassa maassa, riippuvaisia työsopimuksesta. Kaikilla tapaamillani filippiiniläisillä hoitajilla on lapsia, vanhemmat, muuta sukua kotimaassaan. He lähettävät kaiken liikenevän kotimaahansa, perheilleen. He eivät kuluta rahaa mihinkään ylimääräiseen, asuvat kimppakämpissä, tekevät pitkiä päiviä, saadakseen rahaa. Syövät halvasti, eivät käy kuin töissä. Kukaan tapaamistani hoitajista ei ole kiinnostunut jäämään Suomeen sopimuksen loputtua. Suomi on heille mahdollisuus saada rahaa, rakentaa talo perheelle, kouluttaa lapset yms.
Suomeksi Suomessa vanhukset pitää saada tulla ymmärretyksi.
Suomenkieliset hoitajat kirjoitti:
Suomeksi Suomessa vanhukset pitää saada tulla ymmärretyksi.
Kun sinäkin oppisit suomea :)
Vierailija kirjoitti:
Miten maa on rapautunut tähän kuntoon parissa kymmenessä vuodessa?
Vielä 80-luvulla hoitajia oli riittävästi ja he olivat suomalaisia.
Nyt pääministerin mukaan olemme varakas kansa, mutta tilanne on tämä? Mihin rahat menevät kun hoitotyöstä ei haluta maksaa palkkaa?
Varakas olemme ainoastaan ulkomaiden/ulkomaalaisten suuntaan. Kun kyse on Suomesta ja suomalaisista rahaa ei ole.
Verotus huipussaan, mutta missään se ei näy.
Tämä ei ole mikään ratkaisu ja jokainen joka kuvittelee, että kuka tahansa voi tehdä hoitotyötä, ei selvästi ole tehnyt koskaan hoitotyötä. Keksin heti kymmeniä tilanteita, joissa väärinymmärrys kielitaidon puutteen vuoksi luo vaaratilanteita. Tuntisin oloni todella turvattomaksi, jos lääkehoidostani tai edes perushoidosta vastaisi kielitaidoton hoitaja, kun olen avuttomimmillani osastolla. On myös selvää, että esimerkiksi kommunikointi läheisten kanssa jää täysin suomalaisten hoitajien vastuulle ja lisää niiden jo uupuneiden suomalaishoitajien työmäärää. Miksi ihmeessä niitä resursseja ei voi suunnata enemmän hoitotyöhön? Niin vanhusten kuin lasten hoitoon. Tämän maan arvopohja on täysin mätä.
Eipä ollut filippiinoista ratkaisua Suomen hoitajapulaan 😆
Mieluummin haluan että minua hoitaa kiva ahkera iloinen filippiiniläinen, kuin ap:n kaltainen norsunwatunnaamalla jokapäivä työyhteisön henkeä pilaavan suomi-jyrääjä.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajien MÄÄRÄÄ pitäisi LISÄTÄ.
Lopettakaa valittaminen ja tehkää työnne. En ole koskaa kuullut raskasta ja vaativaa työtä tekevän levysepän valittavan jatkuvasti työstään.
Työteho on laskenut ja somettaminen työajalla sekä tauot lisääntyneet ?
Vierailija kirjoitti:
Näin lähihoitajanaopiskelijana olen täysin varma, että tuontihoitajat eivät tule pärjäämään hoiva-alalla Suomessa. Voisin kirjoittaa sata asiaa, joihin tarvitaan nimenomaan suomenkieltä, selkosuomea, suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja vastuunkantoa.
Tuontihoitajat tulevat sotkemaan tämän alan ja aiheuttamaan entistä enemmän harmia ja vaivaa, niin suomalaisille hoitajille kuin omaisille, ja viranomaisille. Jälkimmäiset tulevat olemaan tilanteissa, joissa joudutaan peittelemään rajujakin hoitovirheitä.
En halua tätä. En aio työskennellä kuukautta kauempaa sellisten kanssa, jotka eivät pysty selkosuomella ohjaamaan iäkkäiden kuntoutusta tai kertomaan vanhukselle, mitä ruokaa on tarjolla lautasella. En tule tekemään heidän työtään.
Ei hoitovirheitä joudu peittelemään. Ne saa peitellä.
Hoitajien MÄÄRÄÄ pitäisi LISÄTÄ.