Muita jotka eivät halua palata etätöistä?
En varmaan ole yksin, kun tutkimusten mukaan yli 80% työntekijöistä länsimaissa, jotka ovat nyt tehneet koronan aikana etätöitä, ei halua palata toimistolle. Ja puolet harkitsisi irtisanoutumista jos pakotettaisiin takaisin toimistolle 5 päivää viikossa.
Mutta olisi kiva kuulla kohtalotovereista täällä Suomessa! Milloin ja missä määrin teidän työpaikoillanne palataan toimistolle, mitä olette siitä mieltä ja kuinka paljon teillä on neuvotteluvaraa työnantajienne kanssa?
Kommentit (2742)
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Minä olen osallistunut rutiinipalavereihin etänä myös kännykällä, joka on ollut taskussa ja minulla on ollut kuulokkeet korvilla, kun olen samalla pyöräillyt tai marjastanut; kaupassakin olen käynyt sillä tavalla. Joskus riittää asioiden hoitamiseen ihan pelkkä kuulo- ja puheyhteys. Sairaita ne työympäristöt, joissa pitää koko ajan näkyä ruudussa ja kytätä toisten tekemisiä. Multitaskaaminen on tämän ajan juttu, ja jos siihen ei kykene, niin suu kiinni ja antaa toisten elää vapaasti.
Työpaikalle vaan nuohoomaan koronan kanssa niin kuin muutkin lähityössä ovat koko pandemian ajan tehneet!
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalle vaan nuohoomaan koronan kanssa niin kuin muutkin lähityössä ovat koko pandemian ajan tehneet!
Se on ammatinvalintakysymys, onko pitänyt tehdä koko ajan lähitöitä ja onko työpaikka pysynyt vai ei - siitä on turha syyllistää niitä, jotka ovat voineet tehdä etätöitä. Ilman etätöitä sairastuneita ja kuolleita olisi nyt paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Minä olen osallistunut rutiinipalavereihin etänä myös kännykällä, joka on ollut taskussa ja minulla on ollut kuulokkeet korvilla, kun olen samalla pyöräillyt tai marjastanut; kaupassakin olen käynyt sillä tavalla. Joskus riittää asioiden hoitamiseen ihan pelkkä kuulo- ja puheyhteys. Sairaita ne työympäristöt, joissa pitää koko ajan näkyä ruudussa ja kytätä toisten tekemisiä. Multitaskaaminen on tämän ajan juttu, ja jos siihen ei kykene, niin suu kiinni ja antaa toisten elää vapaasti.
No niinpä! Paljon parempi terveydellekin esimerkiksi käydä kävelyllä samalla kun osallistuu keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri vaiettu ongelma työpaikoilla on, kun kahvitauot aamulla ja illalla venytetään lähes aina puolen tunnin mittaisiksi. Siitä voi laskea, paljonko työnantaja menettää työajassa ja mitä se maksaa.
Kellokallet kilistämään taukojen aluksi ja lopuksi.Olen etätyössä tyytyväinen myös siksi, että ei tarvitse sosiaalisuuden vuoksi olla kuuntelemassa juoruja ja kaikkien yksityisasioita aamuin illoin.
Millaisissa työpaikoissa on kahvitaukoja? Meillä jokainen hakee juomansa omatoimisesti masiinoista ja hoitaa kahvin juonnin pöydän ääressä.
Aika hemmetin monessa. Porukka hakee sen juomansa masiinasta ja jää hengailemaan siihen keittiötilaan lueskelemaan iltalehtiä, juttelemaan kaikenlaista "kivaa" muiden kanssa, yms.
Toimistolla voi helposti ja mukavasti viettää koko päivän tekemättä muuta kuin kivaa pientä juttelua lapsista, harrastuksista, remontista, lomamatkasuunnitelmista, juomalla kahvia, lueskelemalla iltalehtiä, käymällä piiitkillä lounailla, sitten käymällä välipalalla, uudestaan välipalalla, sitten juoruamalla ja puhumalla pahaa muista, välillä ehostaen itseään vessassa, sitten esitellen muille viimeisintä käsityötään ... Siellä voi viettää päivät oikein mukavasti ja viihtyisästi, ilman että työt koskaan häiritsevät. Mutta sehän ei haittaa vaikka mitään ei koskaan tule tehdyksi, kun silti *ollaan* siellä töissä niin ollaan niin kovin ahkeria ...
Mitähän tuommoinen hengaaja tekee sitten etätöissä? Tuskin sillä hirveästi motivaatiota ja tehtäviä on sielläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri vaiettu ongelma työpaikoilla on, kun kahvitauot aamulla ja illalla venytetään lähes aina puolen tunnin mittaisiksi. Siitä voi laskea, paljonko työnantaja menettää työajassa ja mitä se maksaa.
Kellokallet kilistämään taukojen aluksi ja lopuksi.Olen etätyössä tyytyväinen myös siksi, että ei tarvitse sosiaalisuuden vuoksi olla kuuntelemassa juoruja ja kaikkien yksityisasioita aamuin illoin.
Millaisissa työpaikoissa on kahvitaukoja? Meillä jokainen hakee juomansa omatoimisesti masiinoista ja hoitaa kahvin juonnin pöydän ääressä.
Aika hemmetin monessa. Porukka hakee sen juomansa masiinasta ja jää hengailemaan siihen keittiötilaan lueskelemaan iltalehtiä, juttelemaan kaikenlaista "kivaa" muiden kanssa, yms.
Toimistolla voi helposti ja mukavasti viettää koko päivän tekemättä muuta kuin kivaa pientä juttelua lapsista, harrastuksista, remontista, lomamatkasuunnitelmista, juomalla kahvia, lueskelemalla iltalehtiä, käymällä piiitkillä lounailla, sitten käymällä välipalalla, uudestaan välipalalla, sitten juoruamalla ja puhumalla pahaa muista, välillä ehostaen itseään vessassa, sitten esitellen muille viimeisintä käsityötään ... Siellä voi viettää päivät oikein mukavasti ja viihtyisästi, ilman että työt koskaan häiritsevät. Mutta sehän ei haittaa vaikka mitään ei koskaan tule tehdyksi, kun silti *ollaan* siellä töissä niin ollaan niin kovin ahkeria ...
Mitähän tuommoinen hengaaja tekee sitten etätöissä? Tuskin sillä hirveästi motivaatiota ja tehtäviä on sielläkään.
No tuskin yhtään sen enempää kuin toimistolla. Mutta siinähän se ongelma on. Etätöissä se tekemättömyys tulee ilmiselväksi ja sen lisäksi onhan se tosi tylsää tuollaiselle ihmiselle olla yksin kotona, kun on tottunut niihin kivoihin porukoihin toimistolla. Ja toimistolla tuon voi pukea töidenteon kaapuun, kun sentään ollaan toimistolla. Niin silloin se kaikki on vain yhteisöllisyyden rakentamista ja tiedonjakoa, eli työntekemisen tärkeintä ydintä ...
Vierailija kirjoitti:
Täällähän on The Office koolla.
Eikä ole. Officella oltiin officella ja myytiin paperia. Me ollaan etänä, eikä haluta sinne enää.
Se on kyllä hyvä sarja, jossa on niitä totuuksiakin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällähän on The Office koolla.
Eikä ole. Officella oltiin officella ja myytiin paperia. Me ollaan etänä, eikä haluta sinne enää.
Se on kyllä hyvä sarja, jossa on niitä totuuksiakin..
Ainakin siinä alkuperäisessä brittiversiossa oli paljon totuutta, siksihän se niin hauska olikin. Sehän oli nimenomaan satiiria, eli irvaili tosielämän hulluuksille ja typeryyksille.
Mikä auttaa sekin ymmärtämään, miksi niin monet ihmiset eivät todellakaan halua takaisin sellaiseen typeryyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri vaiettu ongelma työpaikoilla on, kun kahvitauot aamulla ja illalla venytetään lähes aina puolen tunnin mittaisiksi. Siitä voi laskea, paljonko työnantaja menettää työajassa ja mitä se maksaa.
Kellokallet kilistämään taukojen aluksi ja lopuksi.Olen etätyössä tyytyväinen myös siksi, että ei tarvitse sosiaalisuuden vuoksi olla kuuntelemassa juoruja ja kaikkien yksityisasioita aamuin illoin.
Millaisissa työpaikoissa on kahvitaukoja? Meillä jokainen hakee juomansa omatoimisesti masiinoista ja hoitaa kahvin juonnin pöydän ääressä.
Aika hemmetin monessa. Porukka hakee sen juomansa masiinasta ja jää hengailemaan siihen keittiötilaan lueskelemaan iltalehtiä, juttelemaan kaikenlaista "kivaa" muiden kanssa, yms.
Toimistolla voi helposti ja mukavasti viettää koko päivän tekemättä muuta kuin kivaa pientä juttelua lapsista, harrastuksista, remontista, lomamatkasuunnitelmista, juomalla kahvia, lueskelemalla iltalehtiä, käymällä piiitkillä lounailla, sitten käymällä välipalalla, uudestaan välipalalla, sitten juoruamalla ja puhumalla pahaa muista, välillä ehostaen itseään vessassa, sitten esitellen muille viimeisintä käsityötään ... Siellä voi viettää päivät oikein mukavasti ja viihtyisästi, ilman että työt koskaan häiritsevät. Mutta sehän ei haittaa vaikka mitään ei koskaan tule tehdyksi, kun silti *ollaan* siellä töissä niin ollaan niin kovin ahkeria ...
Mitähän tuommoinen hengaaja tekee sitten etätöissä? Tuskin sillä hirveästi motivaatiota ja tehtäviä on sielläkään.
No tuskin yhtään sen enempää kuin toimistolla. Mutta siinähän se ongelma on. Etätöissä se tekemättömyys tulee ilmiselväksi ja sen lisäksi onhan se tosi tylsää tuollaiselle ihmiselle olla yksin kotona, kun on tottunut niihin kivoihin porukoihin toimistolla. Ja toimistolla tuon voi pukea töidenteon kaapuun, kun sentään ollaan toimistolla. Niin silloin se kaikki on vain yhteisöllisyyden rakentamista ja tiedonjakoa, eli työntekemisen tärkeintä ydintä ...
Jep, vähintään se on verkostoitumista ... Jutellaan sitten remontit, lasten kuulumiset, avio-ongelmat, julkkisjuorut, yms. läpi. Mukavaa ja rentoa. Ja palkka juoksee kun sen voi ilmoittaa työnantajalle olevan supertärkeää korkean tason verkostoitumista. Ja yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä, työyhteisön rakentamista, työilmapiirin parantamista, yms. yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Minä olen osallistunut rutiinipalavereihin etänä myös kännykällä, joka on ollut taskussa ja minulla on ollut kuulokkeet korvilla, kun olen samalla pyöräillyt tai marjastanut; kaupassakin olen käynyt sillä tavalla. Joskus riittää asioiden hoitamiseen ihan pelkkä kuulo- ja puheyhteys. Sairaita ne työympäristöt, joissa pitää koko ajan näkyä ruudussa ja kytätä toisten tekemisiä. Multitaskaaminen on tämän ajan juttu, ja jos siihen ei kykene, niin suu kiinni ja antaa toisten elää vapaasti.
Ja ihmetellään, miksi työnantajat haluavat työntekijät takaisin toimistolle.
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Ei todellakaan ole tuollaista. Minusta on kiva laittaa video päälle jos on uusia ihmisiä palaverissa, mutta muuten pidän sitä enimmäkseen kiinni. Se on hyväksyttävää. Jotkut laittavat päälle koko ajaksi, jotkut eivät. Samalla voi kävellä ja tehdä mitä vaan.
Ehkä tuollaisessa kyyläpaikassa voisi kokeilla sitä jonkun koululaisen jippoa, hän otti kuvan itsestään ja laittoi kuvan näkyviin padille ja zoomasi sitten kameran siihen. Kuva vaan sopivasti vähän kauempaa tai voihan siihen vaikka kuvata videota pyörimään. Puhuessa pitää muistaa avata mikki ja sulkea video, sitten "oho nyt meni kuva jonnekin". Tai laita maski päähän ja sano että monisairas isomummo on kylässä niin suun liike ei näy.
Kameraan voisi laittaa myös peruukin ja irtopään ikkunaa vasten niin näkyy vain musta siluetti.
Ei vaan oikeasti esimiehelle pitäisi puhua tuollaisesta käyttäytymisestä, että ei ole normaalia kiinnittää sellaiseen huomiota etäpalaverissa. Voihan joku vaikka venytellä siinä ja sulkea kameran tai nousta välillä jalottelemaan pyjamanhousut jalassa. Sitä ei tarvitse muiden nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Minä olen osallistunut rutiinipalavereihin etänä myös kännykällä, joka on ollut taskussa ja minulla on ollut kuulokkeet korvilla, kun olen samalla pyöräillyt tai marjastanut; kaupassakin olen käynyt sillä tavalla. Joskus riittää asioiden hoitamiseen ihan pelkkä kuulo- ja puheyhteys. Sairaita ne työympäristöt, joissa pitää koko ajan näkyä ruudussa ja kytätä toisten tekemisiä. Multitaskaaminen on tämän ajan juttu, ja jos siihen ei kykene, niin suu kiinni ja antaa toisten elää vapaasti.
Ja ihmetellään, miksi työnantajat haluavat työntekijät takaisin toimistolle.
Eiköhän olennaisinta ole se, että työt tekevät tehdyiksi eikä se, että istutaan toimistolla.
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Jos esimiehet tekevät kaiken idioottimaisen mitä ehdotetaan niin tee vastaehdotus, että kalenterit jaetaan avoimiksi muille ja yksityisasiat merkitään yksityiseksi (muut eivät näe). Se on moderni tapa hoitaa homma, kuka hullu alkaisi ylläpitämään ylimääräistä kalenteria?
Ja sitten jos jollain on aikaa valvoa ja seurata muiden kalentereita niin esimiehen pitäisi herätä ja huomata, että henkilöllä ei ilmeisesti ole töitä tehtävänä.
Yksi mikä voisi etätöiden lisäksi muuttua (vihdoinkin!) olisi se, että AJAN sijasta mitattaisiin sitä mitä saa aikaan, eli tabvallaan "urakkamalli".
Ja tuossa tietenkin niin, että se työmäärä/päivää (tai vko/kk) kohden olisi _saavutettavissa_ eli ei mitään "Hese-tyyliä" vaan inhimillinen työtahti taukoineen jne.
Monilla työpaikoilla on se "ongelmana" juuri nuo hihasta repijät/kahvikoneeseen nojailijat ymv. joiden työpanos (=se työmäärä mitä tekevät päivän aikana) on kaiken muun oheissäädön takia pienempi vs. ne jotka keskittyvät olennaiseen, eli töiden tekemiseen.
Monissa (ei toki kaikissa!) työpaikoissa voitaisiin "jakaa" työt tasan (sanotaan nyt vaikka" 10 asiakasta" tai "10 toimeksiantoa" tmv. per naama) ja kun työt on tehnyt, niin saa lopettaa hommat.
Nythän firmat maksavat monille noista "pitkistä lounaista" ja muista vetkutteluista sen TYÖN sijasta. Vastaavasti taas joku ahkera työntekijä sitten tekee yli oman osansa.
Jos jokaisella olisi se "oma tonttinsa" mikä PITÄÄ hoitaa, mutta omaan tahtiin, niin tuo olisi reilua kaikille, hitaammasta tahdista pitävä voi ottaa oman aikansa (kahvitella "omaan piikkiin" vaikka 3h joka päivä), Ja se joka haluaa hoitaa hommat nopeasti (voisi ehkä jättää tauotkin pitämättä) tekisi työnsä ahkerasti, ja pääsisi lähtemään aikaisin töistä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Minä olen osallistunut rutiinipalavereihin etänä myös kännykällä, joka on ollut taskussa ja minulla on ollut kuulokkeet korvilla, kun olen samalla pyöräillyt tai marjastanut; kaupassakin olen käynyt sillä tavalla. Joskus riittää asioiden hoitamiseen ihan pelkkä kuulo- ja puheyhteys. Sairaita ne työympäristöt, joissa pitää koko ajan näkyä ruudussa ja kytätä toisten tekemisiä. Multitaskaaminen on tämän ajan juttu, ja jos siihen ei kykene, niin suu kiinni ja antaa toisten elää vapaasti.
Ja ihmetellään, miksi työnantajat haluavat työntekijät takaisin toimistolle.
Meillä kyllä työterveys innokkaasti halusi meidän harrastavan kävelypalavereja, taukojumppia, työpaikan kuntosalilla käymistä esimerkiksi lounaalla yms. ihan toimistollakin. Kun halusivat ehkäistä istumisesta johtuvia työperäisiä sairauksia, kun ne tulevat niin kalliiksi työnantajille. Yrityksen vakuutusyhtiö oli noita kävelypalavereja ja taukojumppia ja kuntosalilla käymistä eniten ajamassa, kun säästivät sitä kautta silkkaa rahaa kun ne estivät yleisimpiä työperäisiä sairauksia. Joten työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yhteiskuntahan tuossa säästävät kun ihmisillä on arkiliikuntaa koska se vähentää sairauslomia, työkyvyttömyyttä ja terveydenhuoltokustannuksia.
Vain joku tuollainen kateellinen asioista mitään ymmärtämätön ääliö huutelee sitten noita typeriä provojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla mainitsikin, että etäpaltsuissa on pakko pitää koko ajan kamera päällä. Meillä sama, muut eivät luota, että seuraa paltsua jos ei tuijota koko ajan kameraan. Jos pitää esimerkiksi nousta ottamaan kahvia ja laittaa videon edes pariksi sekunniksi pois päältä, niin muut alkavat huudella, että oletko vielä siellä.
Onko muilla samaa etätöissä?
Ja tietenkään sieltä taustalta ei saa kuulua esimerkiksi ulkoilman ääniä, eli niin että olisi ollut vaikka puistossa kesällä. Vaikka ylin johto hehkuttaa, miten nyt on voinut osallistua erilaisiin tilaisuuksiin vaikka puistosta.
En vain tajua, miten ihmiset ovat niin seurankipeitä ja epävarmoja, että kokevat että pitää olla koko ajan kyttäämässä muita. Yksi ehdotti vähän aikaa sitten, että meidän pitäisi tehdä yhteinen kalenteri koko vuodeksi, johon olisi koko vuodeksi etukäteen laitettu jokaikinen pieninkin asia mitä teemme, jotta muut tietävät sitten tarkalleen jo vuoden etukäteen, mitä jokainen joka päivä tekee.
Ei todellakaan ole tuollaista. Minusta on kiva laittaa video päälle jos on uusia ihmisiä palaverissa, mutta muuten pidän sitä enimmäkseen kiinni. Se on hyväksyttävää. Jotkut laittavat päälle koko ajaksi, jotkut eivät. Samalla voi kävellä ja tehdä mitä vaan.
Ehkä tuollaisessa kyyläpaikassa voisi kokeilla sitä jonkun koululaisen jippoa, hän otti kuvan itsestään ja laittoi kuvan näkyviin padille ja zoomasi sitten kameran siihen. Kuva vaan sopivasti vähän kauempaa tai voihan siihen vaikka kuvata videota pyörimään. Puhuessa pitää muistaa avata mikki ja sulkea video, sitten "oho nyt meni kuva jonnekin". Tai laita maski päähän ja sano että monisairas isomummo on kylässä niin suun liike ei näy.
Kameraan voisi laittaa myös peruukin ja irtopään ikkunaa vasten niin näkyy vain musta siluetti.
Ei vaan oikeasti esimiehelle pitäisi puhua tuollaisesta käyttäytymisestä, että ei ole normaalia kiinnittää sellaiseen huomiota etäpalaverissa. Voihan joku vaikka venytellä siinä ja sulkea kameran tai nousta välillä jalottelemaan pyjamanhousut jalassa. Sitä ei tarvitse muiden nähdä.
Hauskoja vinkkejä :-)
Joo, jos meillä jatkuu hybridinä, niin pakkohan tuostakin on puhua. Koska ei se ole terveellistäkään olla liikkumatta tuntikausia palaveri toisensa jälkeen, kun ei siinä kameran edessä tosiaan ole sopivaa venytellä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi mikä voisi etätöiden lisäksi muuttua (vihdoinkin!) olisi se, että AJAN sijasta mitattaisiin sitä mitä saa aikaan, eli tabvallaan "urakkamalli".
Ja tuossa tietenkin niin, että se työmäärä/päivää (tai vko/kk) kohden olisi _saavutettavissa_ eli ei mitään "Hese-tyyliä" vaan inhimillinen työtahti taukoineen jne.
Monilla työpaikoilla on se "ongelmana" juuri nuo hihasta repijät/kahvikoneeseen nojailijat ymv. joiden työpanos (=se työmäärä mitä tekevät päivän aikana) on kaiken muun oheissäädön takia pienempi vs. ne jotka keskittyvät olennaiseen, eli töiden tekemiseen.
Monissa (ei toki kaikissa!) työpaikoissa voitaisiin "jakaa" työt tasan (sanotaan nyt vaikka" 10 asiakasta" tai "10 toimeksiantoa" tmv. per naama) ja kun työt on tehnyt, niin saa lopettaa hommat.
Nythän firmat maksavat monille noista "pitkistä lounaista" ja muista vetkutteluista sen TYÖN sijasta. Vastaavasti taas joku ahkera työntekijä sitten tekee yli oman osansa.
Jos jokaisella olisi se "oma tonttinsa" mikä PITÄÄ hoitaa, mutta omaan tahtiin, niin tuo olisi reilua kaikille, hitaammasta tahdista pitävä voi ottaa oman aikansa (kahvitella "omaan piikkiin" vaikka 3h joka päivä), Ja se joka haluaa hoitaa hommat nopeasti (voisi ehkä jättää tauotkin pitämättä) tekisi työnsä ahkerasti, ja pääsisi lähtemään aikaisin töistä pois.
Kannatan!
Ennen koronaa tein jo 3 päivää viikossa etänä ja nyt haluan jatkaa 100% etätöissä. Vielä ei ole varmaa onnistuuko tuo vai pakotetaanko kaikki toimistolle vähintään 1 pv/kk, niinkuin on ollut alustavaa keskustelua. Toki johonkin suunnittelupäivään tms. voin osallistua livenä, mutta normaalityöpäivänä en näe mitään lisäarvoa toimistolla istumisessa, varsinkin, kun työmatkoihin menisi pari tuntia päivässä. Lisäksi kaikki lähimmät työkaverit ovat muilla paikkakunnilla, joten käytännössä yhteyttä pidettäisiin kuitenkin teamsillä tms.
Ja johonkin aiempaan viestiin vastauksena, niin kyllä meillä maksetaan myös etätyössä ylityökorvauksia ja lisäksi lounasedun saa rahakorvauksena.
En silti vastusta, jos joku haluaa olla osittain tai kokonaan lähitöissä. Ei se multa ole pois, kunhan kaikille, joiden työtehtävät sen sallii, annetaan vapaus valita toisin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen koronaa tein jo 3 päivää viikossa etänä ja nyt haluan jatkaa 100% etätöissä. Vielä ei ole varmaa onnistuuko tuo vai pakotetaanko kaikki toimistolle vähintään 1 pv/kk, niinkuin on ollut alustavaa keskustelua. Toki johonkin suunnittelupäivään tms. voin osallistua livenä, mutta normaalityöpäivänä en näe mitään lisäarvoa toimistolla istumisessa, varsinkin, kun työmatkoihin menisi pari tuntia päivässä. Lisäksi kaikki lähimmät työkaverit ovat muilla paikkakunnilla, joten käytännössä yhteyttä pidettäisiin kuitenkin teamsillä tms.
Ja johonkin aiempaan viestiin vastauksena, niin kyllä meillä maksetaan myös etätyössä ylityökorvauksia ja lisäksi lounasedun saa rahakorvauksena.
En silti vastusta, jos joku haluaa olla osittain tai kokonaan lähitöissä. Ei se multa ole pois, kunhan kaikille, joiden työtehtävät sen sallii, annetaan vapaus valita toisin.
Tuossa lopussa oli se olennaisin: Ketään etätöissä jatkavaa ei vaikuta haittaavan se, että halukkaat menevät toimistolle, eli kaikin mokomin. Mutta toimistolle takaisin haluavat eivät voi sietää sitä, että eivät saisi pakotettua kaikkia muitakin sinne takaisin.
Ehkä se kertoo jotain siitä, millaiset ihmiset toimistolle takaisin haluavat: vallanhaluiset, jotka haluavat päästä sanelemaan muillekin ihmisille mitä näiden pitäisi tehdä, ja joilla on tarve kontrolloida ja alistaa muita.
Järkevintä olisi antaa jokaiselle vapaus valita, jos työtehtävät voi tehdä yhtä hyvin etänä tai toimistolla.
Mutta katsos, kun silloin kun se tapahtuu työpaikalla, niin se on yhteisöllisyyden rakentamista ja tiedonvaihtoa ... (tämä oli ironiaa)