Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka eivät halua palata etätöistä?
En varmaan ole yksin, kun tutkimusten mukaan yli 80% työntekijöistä länsimaissa, jotka ovat nyt tehneet koronan aikana etätöitä, ei halua palata toimistolle. Ja puolet harkitsisi irtisanoutumista jos pakotettaisiin takaisin toimistolle 5 päivää viikossa.
Mutta olisi kiva kuulla kohtalotovereista täällä Suomessa! Milloin ja missä määrin teidän työpaikoillanne palataan toimistolle, mitä olette siitä mieltä ja kuinka paljon teillä on neuvotteluvaraa työnantajienne kanssa?
Kommentit (2742)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin rakennesuunnittelijana vähänkään siinä projektipäällikkö/projekti-inssin tasolla etähommat on vähän niin ja näin. Toimistolta tarttee harvase päivä jotain RIL.n tai BY.n kirjoja mitä ei ole kuin se yksi ja luonnollisesti se pidetään siellä toimistolla, jotta jokainen voi niitä 150€(0% alv) kirjoja käydä lukasemassa tarvittaessa. Myös työmaillakin pitää käydä se 2-10 kertaa kuussa. Sen lisäksi koneeseen asennetaan kaikkee turhaa paskaa, jotta se olisi mahdollisimman paljon tukossa, niin tämä hemmetin pulse secure vpn on joka viikko vähintään kerran jumissa tai sitten katkeaa ja samalla katkeaa kaikki verkkolisenssit ja softat menee kiinni. Näin ollen meillä onkin kaikki projektipäälliköt ja projekti-inssit tulleet takaisin. Alemman tason rakennesuunnittelijat, elementtisuunnittelijat, piirtäjät sekä turhat "kehitysihmiset"(mikään ei kyllä kehity...) on etänä. Myöskin kun on tuota softaa vaikka kuinka hitosti mitä ei koulussa opeteta, niin sen opettaminen jonkun teamsin kanssa on aivan järkyttävää paskaa ja siihen menee sitten puolet päivästä. Toimistolla aikanaan kun ite opettelin, niin siitä tultiin viereen näyttämään et tuosta ja tuosta ja jos kysymystä tuli, niin vastauksen sai moneltakin ja nopeasti. Nyt aloittelijat ei edes tiedä ketkä niitä tiettyjä softia käyttää sekä eivät edes tunne porukkaa vaikka kohta on 2v täynnä, niin kysyvät aina samalta vaikka vastauksen olisi voinut saada joltain muultakin.
Mitä se jos jotain pelkkää exceliä tai wordiä hakkaa päivät pitkät(sul on tylsä työ), niin se nyt on sama tekeekö sitä toimiston vessassa vai Savukoskelta autiotuvasta.
Minä menen toimistolle yllämainituista syistä ja työmatka polkupyörällä 15min, joten en siinä häviä mitään ja työmailla käyn firman autoilla. Etänä olen jos luvattu huonoa säätä, niin en mene kastelemaan itseäni.Ei aavistustakaan mikä on RIL tai BY, eikä kiinnosta, mutta tuohan on ihan legendaarista, että teillä on vielä kirjoja! Jotenkin jännää, että jossain eletään vielä sellaisessa menneessä ajassa, josta me muut olemme kuulleet vain tarinoita. Vähän kuin jokin elävä museo. Paitsi että museotkin ovat digitoineet arkistonsa. Joten vähän kuin jokin Pompeiji.
Rakennusalan säännökset on jo pitkään olleet sähköisenä lisenssimaksulla. Mutta varmaan vanhemmat insinöörit tykkäävät edelleen käyttää kirjoja, varsinkin jos tuttu mukava toimisto on kahden kilsan päässä. Se heille suotakoon, jos se heidän työnantajalle sopii. Ei kaikkien ole silti pakko.
150€ jostain kirjasta ei ole firmalle yhtään mitään vaikka niitä ostaisi 10 kpl. Tuo 150€ on 1-2h laskutus, sen viettää vaikka paskaa puhuen ja tupakkia poltellen. Ärsyttävät nämä idiootit jotka tekevät "omalla rahalla" töitä tai jolla ei ole realistista käsitystä rahasta. Heti jos ajatellaan omalla kukkarolla niin pieleen menee. Meidän toimari narisee 2€/min ulkomaanpuheluista, mutta jos jokin maksaa 1000 000€ tai 1100 000€ niin sehän on melkein saman verran. Samoin usein lähdetään paniikissa tekemään usean kymppitonnin ratkaisuja, vaikka höntyilemättä ja miettimällä hetken selviäisi muutamalla satasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun kannalta olisi merkittävä parannus kaikin puolin jos työt jäisi nyt pysyvästi oikeasti etäpainotteiseksi.
Ai ihan maaseudun kannalta? Jotkut ihan tosissaan tuntuu luulevan, että suurin osa ihmisistä muuttaa maaseudulle.
Mä olen oppinut rakastaan mun työkavereita eri tavalla.
Ne neukkarin kalpeat ryppyotsat on historiaa.
Etäpalaverissa näkee rentoutuneita ja nuortuneita nassuja. Joku nököttää asuntoautossa, joku lapin kelomökillä, joku puutarhassa, joku kalastusvehkeiden kanssa kosken rannalla. Jonkun lapsi tulee pomppiin taustalle ja näyttää kieltään ja joku linssilude-katti tulee esittelemään pyllyään. ok. jostain huomaa, että "korkki on auennut".
kun on tottunut tässä vuoden olemaan "oma herransa", niin "sorvin ääreen" palaaminen tuntuu rangaistukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte työskentelemään tuolla läppäri pöydänkulmalla -tyylillä? Mulla meni kahdessa viikossa hartiat niin jumiin että oli pakko mennä hierojalle. Se siitä säästöstä. Ja kunnon kalusteet ostin heti sen jälkeen. Oletteko te kovin nuoria? Itse kohta 50 ja ei fysiikka riitä tuohon mitenkään!
Minulla on kyllä ihan sähkösäätöinen työpöytä. Miksi ei olisi?
Ihanaa ylimielisyyttä koko ketju täynnä. Tässä taas yllä esimerkki.
Oletko jotenkin heikkolahjainen, vai miksi et pysty keksimään yhtään esimerkkiä siihen, ettei kaikilla ole kotonaan sähkösäätöistä työpöytää?
Varsinkin kun häneltä ei edes kysytty mitään, vaan tiedusteltiin miten jonkun pöydän kulmalla työskentely sujuu muilla. Jotenkin tähän ketjuun on pesiytynyt oikein kunnon nälvijöitä. Hyvin sopivat kyllä etätyöhön. Tulee mieleen tuttavani, joka ei yleensä pysty muodostamaan peräkkäin kahta kohteliasta lausetta vaan aina on joku koukku. Jännä juttu, että nyt etätyön aikaan hän on saanut ensimmäisen vakituisen työnsä. Aiemmin on joutunut lähtemään koeajalla koska samassa tilassa työskentely on turhan ärsyttävää muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AHDISTAA! Ja en ole siinä asemassa, että voisin edes neuvotella aiheesta.
Siis jälleen se ruljanssi: illalla silität työvaatteet, menet aikaisin nukkumaan, kieriteltyäsi pari tuntia, otat nukahtamislääkkeen, heräät kukonlaulun aikaan, teet lapsille aamiaisen valmiiksi, meikkaat ja lähdet tunniksi aamuruuhkaan.
Toimistossa hirveä häslinki. Tuntuu että happikin muuttuu puuroksi. Avokonttorin painajainen, joku kiljuu seläntakana juuri kun sulla on tärkeä, keskittymistä vaativa juttu meneillään. Sorrut vetämään taas suklaata ja muuta epäterveellistä ahdistukseen.
Illalla kotiin marketin ostoshelvetin kautta.Etätyöt: nukahtamislääkeet jääneet pois. Pitkät aamu-unet. Olen ollut mökillä ja tehnyt duunia kesäöinä kun päivät ovat olleet "löhöilykuumia". Töihin on tullut uutta potkua, kun saa tehdä töitä, ei kellon, vaan oman "sisäisen kellon" mukaan. Olen ollut kuin "lomalla", paitsi että se pakollinen matkailu ja elämyspuistoralli on jäänyt pois.
Olen levännyt enemmän kuin ikinä aikuiselämässä. Olen hoikistunut reippaasti, vaikka luulin, että jos en pääse punttisalille tai joogaan, niin leviän kuin pullataikina.
Totuus on, että netistä olen löytänyt upeita jumppia ja treenivinkkejä. olen myös huomannut, kuinka paljon syön epäterveellisesti vain stressin takia. Nyt kun ei ole stressiä, olen luopunut sokerista ja pysyn helposti ihanneruokavaliossa.
Olen tajunnut kuinka kireä ja stressaantunut äiti olen ollut. Itkettää, kun 8v. tytär sanoi, että nämä koronavuodet ovat olleet hänen elämänsä parhaita, kun äiti on ollut koko ajan kotona ja ollaan yhdessä puuhattu kaikkea.Kuulostaa vähän, että pitäisikö sinun alkaa katsella työpaikkaa, jossa saa tehdä etää. Sinulla on vielä kymmenen vuotta aikaa lapsesi kanssa.
Masentava ja yksinäisyyttä lisäävä tämä suomalainen malli, jonka mukaan täysi-ikäistyvän nuoren pitäisi heti muuttaa omaan kotiin. Jotkut kehtaavat lisäksi riemuita siitä, että 16- tai 17-vuotias lapsensa on muuttanut ja asuu omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AHDISTAA! Ja en ole siinä asemassa, että voisin edes neuvotella aiheesta.
Siis jälleen se ruljanssi: illalla silität työvaatteet, menet aikaisin nukkumaan, kieriteltyäsi pari tuntia, otat nukahtamislääkkeen, heräät kukonlaulun aikaan, teet lapsille aamiaisen valmiiksi, meikkaat ja lähdet tunniksi aamuruuhkaan.
Toimistossa hirveä häslinki. Tuntuu että happikin muuttuu puuroksi. Avokonttorin painajainen, joku kiljuu seläntakana juuri kun sulla on tärkeä, keskittymistä vaativa juttu meneillään. Sorrut vetämään taas suklaata ja muuta epäterveellistä ahdistukseen.
Illalla kotiin marketin ostoshelvetin kautta.Etätyöt: nukahtamislääkeet jääneet pois. Pitkät aamu-unet. Olen ollut mökillä ja tehnyt duunia kesäöinä kun päivät ovat olleet "löhöilykuumia". Töihin on tullut uutta potkua, kun saa tehdä töitä, ei kellon, vaan oman "sisäisen kellon" mukaan. Olen ollut kuin "lomalla", paitsi että se pakollinen matkailu ja elämyspuistoralli on jäänyt pois.
Olen levännyt enemmän kuin ikinä aikuiselämässä. Olen hoikistunut reippaasti, vaikka luulin, että jos en pääse punttisalille tai joogaan, niin leviän kuin pullataikina.
Totuus on, että netistä olen löytänyt upeita jumppia ja treenivinkkejä. olen myös huomannut, kuinka paljon syön epäterveellisesti vain stressin takia. Nyt kun ei ole stressiä, olen luopunut sokerista ja pysyn helposti ihanneruokavaliossa.
Olen tajunnut kuinka kireä ja stressaantunut äiti olen ollut. Itkettää, kun 8v. tytär sanoi, että nämä koronavuodet ovat olleet hänen elämänsä parhaita, kun äiti on ollut koko ajan kotona ja ollaan yhdessä puuhattu kaikkea.Kuulostaa vähän, että pitäisikö sinun alkaa katsella työpaikkaa, jossa saa tehdä etää. Sinulla on vielä kymmenen vuotta aikaa lapsesi kanssa.
Masentava ja yksinäisyyttä lisäävä tämä suomalainen malli, jonka mukaan täysi-ikäistyvän nuoren pitäisi heti muuttaa omaan kotiin. Jotkut kehtaavat lisäksi riemuita siitä, että 16- tai 17-vuotias lapsensa on muuttanut ja asuu omillaan.
Niinpä. Lukiolaisetkin asuvat pääsääntöisesti kotona tuonne 19-20-vuotiaaksi, jos vaikka menevät armeijaan lukion jälkeen. Osa menee opiskelemaan kotiseudullaan, eikä heti muuta pois kotia. Osa menee kauemmas ja joutuu siksi muuttamaan opiskelija-asuntoon. Nämäkin saattavat tulla kotiin useimpina viikonloppuina, kaikilla lomilla ja kesätöiden ajaksi.
Hyvin pitkään yli 20-vuotiaaksi asuvat siis kotona. Ja ovat iloisia, kun äiti tekee hyvää ruokaa tai on paistanut pullaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte työskentelemään tuolla läppäri pöydänkulmalla -tyylillä? Mulla meni kahdessa viikossa hartiat niin jumiin että oli pakko mennä hierojalle. Se siitä säästöstä. Ja kunnon kalusteet ostin heti sen jälkeen. Oletteko te kovin nuoria? Itse kohta 50 ja ei fysiikka riitä tuohon mitenkään!
Minulla on kyllä ihan sähkösäätöinen työpöytä. Miksi ei olisi?
Ihanaa ylimielisyyttä koko ketju täynnä. Tässä taas yllä esimerkki.
Oletko jotenkin heikkolahjainen, vai miksi et pysty keksimään yhtään esimerkkiä siihen, ettei kaikilla ole kotonaan sähkösäätöistä työpöytää?
Minä en kyllä näe tuossa mitään erityistä ylimielisyyttä. Kysymys kuului, että miten jaksatte etätöitä "läppäri pöydänkulmalla" ja hän vastasi siihen, että hänellä on sähköpöytä. Ei kai joka vastauksessa tarvitse pohtia, onko kaikilla ja millainen jne?
Minullakin on sähköpöytä ja halvallakin voi muutamalla laatikolla tehdä tavallisesta pöydästä ihan läppärille tason, että voi nousta seisomaan tms.
Jos täällä useamman kerran todetaan, että yksi etätyön haittoja, haasteita ja ongelmia on "pöydän kulmalla" ja sohvalla ja komerossa työnteko niin tokihan siihen saa vastata ja kertoa, että se ei ole ongelma tai että siihen on ratkaisuja. Se ei ole ylimielisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun kannalta olisi merkittävä parannus kaikin puolin jos työt jäisi nyt pysyvästi oikeasti etäpainotteiseksi.
Ai ihan maaseudun kannalta? Jotkut ihan tosissaan tuntuu luulevan, että suurin osa ihmisistä muuttaa maaseudulle.
Maaseudulle, pieniin kaupunkeihin, suurempiin kaupunkeihin isojen kasvukaupunkien sijasta, jonnekin missä on kaunis luonto, mökkiin joka oli ennen vain kesämökki, kotiseudulle, sinne mihin lomalla aina haluaa mennä, tunturiin, metsänreunalle, vanhalle tilalle, vanhaan taloon, isoon mutta halpaan omakotitaloon..
On se houkutteleva ajatus. Varsinkin jos on pääkaupungista asunto, sillä sen hinnalla saa valtavasti lisää neliöitä muualta ja pääsee luonnon ääreen. Myös lasten kouluja voi miettiä, että olisiko jossain keskikokoisessa kotiseudun koulussa mukavampi olla - ja mukavampi koulumatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte työskentelemään tuolla läppäri pöydänkulmalla -tyylillä? Mulla meni kahdessa viikossa hartiat niin jumiin että oli pakko mennä hierojalle. Se siitä säästöstä. Ja kunnon kalusteet ostin heti sen jälkeen. Oletteko te kovin nuoria? Itse kohta 50 ja ei fysiikka riitä tuohon mitenkään!
Minulla on kyllä ihan sähkösäätöinen työpöytä. Miksi ei olisi?
Ihanaa ylimielisyyttä koko ketju täynnä. Tässä taas yllä esimerkki.
Oletko jotenkin heikkolahjainen, vai miksi et pysty keksimään yhtään esimerkkiä siihen, ettei kaikilla ole kotonaan sähkösäätöistä työpöytää?
Minusta tuo sinun kysymyksesi vastaajan "heikkolahjaisuudesta" on hyvä esimerkki ilkeilystä ja ylimielisyydestä. En kyllä ymmärrä miksi vastaajan olisi pitänyt alkaa pohtia kaikkien suomalaisten mahdollisuutta ja omitusosuutta sähköpöydistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte työskentelemään tuolla läppäri pöydänkulmalla -tyylillä? Mulla meni kahdessa viikossa hartiat niin jumiin että oli pakko mennä hierojalle. Se siitä säästöstä. Ja kunnon kalusteet ostin heti sen jälkeen. Oletteko te kovin nuoria? Itse kohta 50 ja ei fysiikka riitä tuohon mitenkään!
Minulla on kyllä ihan sähkösäätöinen työpöytä. Miksi ei olisi?
Lähinnä tietysti kysyin niiltä, jotka tekevät töitä tuolla läppäri pöydänkulmalla -tavalla. Se kuitenkin toistuu aika usein näissä kertomuksissa, että se työpiste ei paljon tilaa vie . Ilmeisesti noin ei kuitenkaan oikeasti ole?
Ei työpiste vie tilaa kun se työpiste olisi normaalisti muutenkin kotona. Itselläni on ollut tietokonepöytä jo kasarilta lähtien. Ok, kasarilla vaan pelattiin, mutta ysärillä jo muutakin. Minulla oli myös sähköpöytä jo ennen kuin ne hankittiin toimistolle. Tykkään vaihtaa asentoa ja paikkaa, ja tiedän monia jotka menevät mielellään "ruokapöydän kulmalle" tai sohvalle välillä. Kotona se onnistuu, mutta avokonttorissa lattialla makoilu tyynnyn kanssa voisi herättää huomiota.
Ennen korostettiin ergonomiassakin tiettyjä kulmia ja asentoja, ikäänkuin ihminen olisi jäykäksi valettu patsas. Nykyisin on alettu puhua siitä, että asentoa on hyvä vaihtaa. Ja sitä minä olen tehnyt aina.
Juu siis sinulla on kunnollinen pöytä, eli en tarkoittanut tätä. Tarkoitan niitä pikkutasoja ja kulmia, ja esim pöytää makkarin kaapissa tms. Mulla on nyt näytöt järkevällä etäisyydellä ja tuki käsillä, joten se vie väkisinkin tilaa myös syvyyssuunnassa. Tuossa ylempänä esiteltiin juuri tuommoista pikkutasoa, jolla en tekisi mitään työssä.
No sitten et ole nähnyt sellaista avokonttoria, joka meillä on töissä. Kellään ei siis ole omia työpisteitä, vaan piste valitaan töihin tultua. Sellaiselle joka oikeasti tekee vaikka teknistä piirtämistä töissä, pitäisi olla omalle ergonomialle säädetty iso pöytä, johon saa kunnon kyynärtuet ja muuta. Kotona ainakin saa säätää työpisteensä omalle työtavalleen, ja jättää sen sellaiseksi yön yli.
Tullut tässä vahingossa huomattua sellainenkin, että mitä vähemmän mulla on näyttöjä, sitä maltillisempi on hiiren liike ja sitä vähemmän on niskajumeja tai hiirikäden ongelmia ja tarvetta myöskään mihinkään apuvälineisiin kuten kyynär- tai rannetukeen.
Päivän aikana tulee kotona myös vaihdettua työpistettä ja asentoa monta kertaa luontaisesti. Sitä ei tapahtuisi toimistolla jossa se on sitten 8 h työpisteen äärellä istuen ja lopputuloksena erilaiset selkäjumit vaikka työpisteellä joka ainut sähkösäätö.
Eri asia jos olisin esimerkiksi graafikko tai tekninen piirtäjä. Mutta epäilen samalla, että täällä kaikilla muillakaan on ihan niin suurta tarvetta moneen näyttöön samanaikaisesti, ja kyseessä on lähinnä tottumiskysymys.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen oppinut rakastaan mun työkavereita eri tavalla.
Ne neukkarin kalpeat ryppyotsat on historiaa.
Etäpalaverissa näkee rentoutuneita ja nuortuneita nassuja. Joku nököttää asuntoautossa, joku lapin kelomökillä, joku puutarhassa, joku kalastusvehkeiden kanssa kosken rannalla. Jonkun lapsi tulee pomppiin taustalle ja näyttää kieltään ja joku linssilude-katti tulee esittelemään pyllyään. ok. jostain huomaa, että "korkki on auennut".
kun on tottunut tässä vuoden olemaan "oma herransa", niin "sorvin ääreen" palaaminen tuntuu rangaistukselta.
Tämä. Miten niin ei työkavereihin tutustu etänä? Päinvastoin, niistä työkavereistahan on tullut esiin paljon inhimillisiä piirteitä ihan vahingossa ja luontaisesti verrattuna aiempaan kaikki toimistolla jäykkänä, jopa kovat kaulassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte työskentelemään tuolla läppäri pöydänkulmalla -tyylillä? Mulla meni kahdessa viikossa hartiat niin jumiin että oli pakko mennä hierojalle. Se siitä säästöstä. Ja kunnon kalusteet ostin heti sen jälkeen. Oletteko te kovin nuoria? Itse kohta 50 ja ei fysiikka riitä tuohon mitenkään!
Minulla on kyllä ihan sähkösäätöinen työpöytä. Miksi ei olisi?
Ihanaa ylimielisyyttä koko ketju täynnä. Tässä taas yllä esimerkki.
Oletko jotenkin heikkolahjainen, vai miksi et pysty keksimään yhtään esimerkkiä siihen, ettei kaikilla ole kotonaan sähkösäätöistä työpöytää?
Minä en kyllä näe tuossa mitään erityistä ylimielisyyttä. Kysymys kuului, että miten jaksatte etätöitä "läppäri pöydänkulmalla" ja hän vastasi siihen, että hänellä on sähköpöytä. Ei kai joka vastauksessa tarvitse pohtia, onko kaikilla ja millainen jne?
Minullakin on sähköpöytä ja halvallakin voi muutamalla laatikolla tehdä tavallisesta pöydästä ihan läppärille tason, että voi nousta seisomaan tms.
Jos täällä useamman kerran todetaan, että yksi etätyön haittoja, haasteita ja ongelmia on "pöydän kulmalla" ja sohvalla ja komerossa työnteko niin tokihan siihen saa vastata ja kertoa, että se ei ole ongelma tai että siihen on ratkaisuja. Se ei ole ylimielisyyttä.
Kysymyshän oli asetettu niille, joilla on vain pieni työtila (=läppäri pöydänkulmalla). Tulkitsin että tuolla sähköpöytäisellä on ihan kunnollinen pöytätila käytössään ja ergonomia kunnossa. Ymmärsin väärin, pahoittelut siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen oppinut rakastaan mun työkavereita eri tavalla.
Ne neukkarin kalpeat ryppyotsat on historiaa.
Etäpalaverissa näkee rentoutuneita ja nuortuneita nassuja. Joku nököttää asuntoautossa, joku lapin kelomökillä, joku puutarhassa, joku kalastusvehkeiden kanssa kosken rannalla. Jonkun lapsi tulee pomppiin taustalle ja näyttää kieltään ja joku linssilude-katti tulee esittelemään pyllyään. ok. jostain huomaa, että "korkki on auennut".
kun on tottunut tässä vuoden olemaan "oma herransa", niin "sorvin ääreen" palaaminen tuntuu rangaistukselta.Tämä. Miten niin ei työkavereihin tutustu etänä? Päinvastoin, niistä työkavereistahan on tullut esiin paljon inhimillisiä piirteitä ihan vahingossa ja luontaisesti verrattuna aiempaan kaikki toimistolla jäykkänä, jopa kovat kaulassa.
Kyllä, ja jotenkin kollegat ovat inhimillisempiä etäpalavereissa. Jollain on tukka vähän sekaisin, kaikilla mukavat vaatteet. Osa ei välitä yhtään, vaikka kamera olisi suurinpiirtein leuan alla ja kuvassa vain suu ja sieraimet ja niitä kaikki sitten tuijottaa hänen puhuessaan. Itse tulee armollisemmaksi omaa videokuvaa kohtaan, eikä ota niin paineita siitä, eikä enää tuijota vain omaa pikkukuvaansa vaan voi rauhassa keskustella asioista.
Toisinaan laitetaan video pois ja on ihmisiä, jotka haluaa olla ilman kuvaa. Sekin on ihan hyväksyttävää. Näkee miten ihmisten erilaisuus ilmenee etäpalaverissakin. Minusta se on mukavaa, ja se, että nykyisin aina katsotaan myös onko joku kommentoinut chattiin, joku joka ei halua puhua vaan heittää asiansa sinne.
Kun ihmisistä näkee vain yläosan, yleensä kasvot niin tuntuu et ollaan jotenkin tasa-arvoisempiakin. Olen aika visuaalinen ihminen ja paikan päällä saatan kiinnittää huomioni ihmisten vaatteisiin, kehoon, liikehdintään, tuoksuun (!), kampaukseen, laukkuun ja ties mihin epäolennaiseen. Siihen mitä tarroja heillä on läppärissä!
Sen sijaan etäruudussa keskityn enemmän siihen mitä he sanovat ja miten he kuuntelevat muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en haluaisi palata etätöistä. Firmassa tuli ilmoitus että palataan normaaliin jo ennen syyskuun loppua. Johtoryhmän lähityökiima oli niin kova, ettei voinut enää odottaa edes sitä yhtä lisäviikkoa, minkä valtioneuvoston etätyösuositus olisi ollut voimassa.
Täällä linkattu Applen artikkeli kuulosti hyvin tutulta, juuri samanlaista lässytystä yhdessä innovoinnista ja muusta meilläkin on, ihan ilman perusteita. Osalla porukasta on juuri sitä, että halutaan paeta kotoa toimistolle, halutaan notkua kavereiden kanssa kahvihuoneessa, ja herramunjee todellakin nykiä sitä Pekkaa hihasta. Raukka Pekka ja paitansa!
Esimiehet ovat jo jokin aika sitten joutuneet HR:lle toimittamaan suunnitelmansa miten etätyösuosituksen loppumisen jälkeen tiimissä on tarkoitus tehdä töitä. Kuten juuri miten paljon etätöitä sallitaan, millaisissa tapahtumissa pitää olla toimistolla. Esimiehille ei valitettavasti ole tullut vielä mieleen kertoa suunnitelmaansa sen toteuttajille eli alaisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte työskentelemään tuolla läppäri pöydänkulmalla -tyylillä? Mulla meni kahdessa viikossa hartiat niin jumiin että oli pakko mennä hierojalle. Se siitä säästöstä. Ja kunnon kalusteet ostin heti sen jälkeen. Oletteko te kovin nuoria? Itse kohta 50 ja ei fysiikka riitä tuohon mitenkään!
Minulla on kyllä ihan sähkösäätöinen työpöytä. Miksi ei olisi?
Lähinnä tietysti kysyin niiltä, jotka tekevät töitä tuolla läppäri pöydänkulmalla -tavalla. Se kuitenkin toistuu aika usein näissä kertomuksissa, että se työpiste ei paljon tilaa vie . Ilmeisesti noin ei kuitenkaan oikeasti ole?
Ei työpiste vie tilaa kun se työpiste olisi normaalisti muutenkin kotona. Itselläni on ollut tietokonepöytä jo kasarilta lähtien. Ok, kasarilla vaan pelattiin, mutta ysärillä jo muutakin. Minulla oli myös sähköpöytä jo ennen kuin ne hankittiin toimistolle. Tykkään vaihtaa asentoa ja paikkaa, ja tiedän monia jotka menevät mielellään "ruokapöydän kulmalle" tai sohvalle välillä. Kotona se onnistuu, mutta avokonttorissa lattialla makoilu tyynnyn kanssa voisi herättää huomiota.
Ennen korostettiin ergonomiassakin tiettyjä kulmia ja asentoja, ikäänkuin ihminen olisi jäykäksi valettu patsas. Nykyisin on alettu puhua siitä, että asentoa on hyvä vaihtaa. Ja sitä minä olen tehnyt aina.
Juu siis sinulla on kunnollinen pöytä, eli en tarkoittanut tätä. Tarkoitan niitä pikkutasoja ja kulmia, ja esim pöytää makkarin kaapissa tms. Mulla on nyt näytöt järkevällä etäisyydellä ja tuki käsillä, joten se vie väkisinkin tilaa myös syvyyssuunnassa. Tuossa ylempänä esiteltiin juuri tuommoista pikkutasoa, jolla en tekisi mitään työssä.
No sitten et ole nähnyt sellaista avokonttoria, joka meillä on töissä. Kellään ei siis ole omia työpisteitä, vaan piste valitaan töihin tultua. Sellaiselle joka oikeasti tekee vaikka teknistä piirtämistä töissä, pitäisi olla omalle ergonomialle säädetty iso pöytä, johon saa kunnon kyynärtuet ja muuta. Kotona ainakin saa säätää työpisteensä omalle työtavalleen, ja jättää sen sellaiseksi yön yli.
Tullut tässä vahingossa huomattua sellainenkin, että mitä vähemmän mulla on näyttöjä, sitä maltillisempi on hiiren liike ja sitä vähemmän on niskajumeja tai hiirikäden ongelmia ja tarvetta myöskään mihinkään apuvälineisiin kuten kyynär- tai rannetukeen.
Päivän aikana tulee kotona myös vaihdettua työpistettä ja asentoa monta kertaa luontaisesti. Sitä ei tapahtuisi toimistolla jossa se on sitten 8 h työpisteen äärellä istuen ja lopputuloksena erilaiset selkäjumit vaikka työpisteellä joka ainut sähkösäätö.
Eri asia jos olisin esimerkiksi graafikko tai tekninen piirtäjä. Mutta epäilen samalla, että täällä kaikilla muillakaan on ihan niin suurta tarvetta moneen näyttöön samanaikaisesti, ja kyseessä on lähinnä tottumiskysymys.
Itsellä on siinä kakkosnäytöllä useimmiten materiaalia, mitä tarvitsen kirjoittaessani toiselle näytölle. Eli en koko ajan veivaa niitten väliä hiirellä. Itse olen tykännyt isoista näytöistä tosi paljon ja käyttänyt vuosia. Saman pystyisi varmaan tekemään pelkällä läppärilläkin halutessaan.
En haluaisi palata etätöistä. Tämä on ollut koko työelämän parasta aikaa. Syyt on monesti mainittu tässä ketjussa: huimasti lisääntynyt vapaa-aika, oman elämän ja työn yhteensovittamisen helppous, parantunut ruokavalio, on siis helppo syödä terveellisesti ja vain sen verran kuin tarvitsee, vähentyneet sairastamiset, kun ei altistu muiden niistämiselle vieressä, ihana työrauha ja työn tehokkuus.
Erittäin tärkeänä nostaisin esille säästyneet omat työmatkakulut ja ilmastopäästöjen väheneminen. Tässä on suuri tekijä hiilidioksidipäästöjen vähennyksessä. Miksi sitä ei huomioitaisi valtion ilmastopolitiikassa, kuten myös säästynyttä toimistotilojen ylläpito-, lämmitys- ja vuokrakuluja.
Hallitus suositelkoon etätöiden jatkamista ja mahdollistamista. Näillä toimin säästetään luontoa ja edistetään työssäviihtymistä.
Työnantajani linjasi, että meidän osastolla (iso firma, jonka kaikki työt eivät luonnistu etänä tehtäviksi), saa tehdä jatkossa etänä niin paljon kuin haluaa. Meillä on toimisto, jonne saa mennä, mutta ei ole pakko. Suurin osa palavereista on kuitenkin Teamsissa, koska osallistujia on eri puolilta maailmaa. Turha niitä on mennä konttorilla istumaan. Minusta tämä hybridimalli on ihan paras! Olen aina nauttinut etätöistä. Säästyy aikaa, syön terveellisemmin, voin olla kotona, kun lapset tulee koulusta yms. Se harmittaa, että koko korona-aikana ei ole ollut pikkujouluja tai muita juhlia. Vaikka en toimistolle kaipaakaan työn takia, pidän työkavereistani kovasti ja haluaisin bileisiin heidän kanssaan.
Olen tehnyt etätöitä 1-2pv viikossa jo ennen koronaa. Tämä mahdollisuus on ollut minulle kynnyskysymys jo ainakin 15 vuotta, eli etätyöt sinänsä eivät ole minulle siis uusi juttu ollenkaan. Olen kerran sanonut haastattelussa työnantajalle, etten tule heille, koska ei ole mahdollisuutta olla lainkaan etänä. Kysyn etätyömahdollisuudesta aina haastattelussa.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi palata etätöistä. Tämä on ollut koko työelämän parasta aikaa. Syyt on monesti mainittu tässä ketjussa: huimasti lisääntynyt vapaa-aika, oman elämän ja työn yhteensovittamisen helppous, parantunut ruokavalio, on siis helppo syödä terveellisesti ja vain sen verran kuin tarvitsee, vähentyneet sairastamiset, kun ei altistu muiden niistämiselle vieressä, ihana työrauha ja työn tehokkuus.
Erittäin tärkeänä nostaisin esille säästyneet omat työmatkakulut ja ilmastopäästöjen väheneminen. Tässä on suuri tekijä hiilidioksidipäästöjen vähennyksessä. Miksi sitä ei huomioitaisi valtion ilmastopolitiikassa, kuten myös säästynyttä toimistotilojen ylläpito-, lämmitys- ja vuokrakuluja.
Hallitus suositelkoon etätöiden jatkamista ja mahdollistamista. Näillä toimin säästetään luontoa ja edistetään työssäviihtymistä.
Aamen.
Asiallista keskustelua. Jos joku sanoo oman mielipiteen miksi etätyö ei sovi hänelle, niin siitä jäätävät alapeukutukset ja haukkumiset perään. Ja tämä palsta on muka niin paljon parempi ja asiallisempi kuin lautamedian sivusto, mutta ihan samanlainen ja joskus jopa pahempi.
Kokeilin puoli vuotta etänä, ja se ei ollut mun juttu.
Ihanaa ylimielisyyttä koko ketju täynnä. Tässä taas yllä esimerkki.
Oletko jotenkin heikkolahjainen, vai miksi et pysty keksimään yhtään esimerkkiä siihen, ettei kaikilla ole kotonaan sähkösäätöistä työpöytää?