Ajokortin ajaminen kolmikymppisenä

Älä huoli :) Sulla on autokoulu vasta alussa eikä kukaan voi vielä tuossa vaiheessa olla mikään mestarikuski. Minäkin ajattelin juuri noin kun vasta aloittelin, monet noista mainitsemistasi asioista korjaantuvat itsestään kun harjoittelet tarpeeksi. Sitten kun saat "oikean tuntuman" niin kaikki meneekin ihan rutiinilla :)

Mulla on nyt siis eka vaihe autokoulusta käyty ja odottelen kutsua kakkosvaiheeseen :) Olen siis 18v eli aloitin autokoulun heti kun se oli mahdollista, mutta yhtä hyvinhän sen olisi voinut suorittaa myöhemminkin :)

Ja kyllä sä siihen pystyt! Muutaman vuoden päästä et enää edes kiinnitä huomiota kytkimen käyttöön. Kyllä alkuhankaluudet selviävät :) Nyt tarvit vaan rutkasti kärsivällisyyttä, itseluottamusta ja halua oppia ajamaan ;) Tsemppiä!! :)))

Ohjaaminen vaikeaa : D ...

Ehkä on parempi ettet aja sitä korttia

Tunnen erään joka ajoi kortin vasta 60 vuotiaana ja kuulemma tokalla yrityksellä meni inssi ja teoria läpi. Tosin ajoi suoraan automaattikortin, ihan opettajan suosituksesta.

Mun mutsin kaveri ajoi korttinsa vasta viiskymppisenä ja sekin suoriutui ihan hyvin. Tsemppiä.

Et pysty enää suoriutumaan. Ajokortin hankkimisessa on samanlainen herkkyysikä kuin polkupyörällä ajamaan oppimisessa. Valitan!

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:45"]Tunnen erään joka ajoi kortin vasta 60 vuotiaana ja kuulemma tokalla yrityksellä meni inssi ja teoria läpi. Tosin ajoi suoraan automaattikortin, ihan opettajan suosituksesta.
[/quote]

Automaattikortin... .?

Eli ei saa ajaa käsivaihteisella?
En tiennytkään että tuollaisiakin on.

Ajoin 28-vuotiaana kortin. Autokoulu meni ihan jees, mutta autokoulun jälkeen en ajanut tarpeeksi ja olen alkanut pelkäämään ajamista. Mitään suurempaa vahinkoa ei ole sattunut, parkkipaikan peltikolhua lukuun ottamatta. Nyt pitäisi ryhdistäytyä ja alkaa ajamaan säännöllisesti.. Mutta kun en haluu!

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:48"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:45"]Tunnen erään joka ajoi kortin vasta 60 vuotiaana ja kuulemma tokalla yrityksellä meni inssi ja teoria läpi. Tosin ajoi suoraan automaattikortin, ihan opettajan suosituksesta.
[/quote]

Automaattikortin... .?

Eli ei saa ajaa käsivaihteisella?
En tiennytkään että tuollaisiakin on.
[/quote]
En minäkään ennen kuin tämä täti siitä mulle kertoi. :)

Kyllä opit, älä murehdi! Itse en ajanut 15 vuoteen autoa sen jälkeen kun sain ajokortin. Kyllä oli melkein löysät housuissa kun ostin oman auton ja piti sillä opetella ajamaan. Puoli vuotta meni ennenkuin lakkasin jännittämästä ajamaan lähtöä. Nyt jopa nautin siitä. Älä välitä vaikka joskus mokaat, kaikenlaiset tööttäilijät voi jättää omaan arvoonsa. Kun saat kortin nii, ajele ensin hissukseen ruuhka-aikojen ulkopuolella niin tulet tutuksi oman auton kanssa.

Minä hankin ajokortin kolmekymppisenä aikoinaan. Ikinä en ole tuntenut itseäni niin vanhaksi, koska ajo-opettajani jatkuvasti korosti sitä, että noin vanhat tarvitsevat ehdottomasti lisätunteja. En tarvinnut mitään lisätunteja, inssi meni läpi ekalla kerralla.

Totuus on, että autokoulut yrittävät myydä lisäopetusta, siten  että jo kolmekymppisiä kohdellaan lähes seniileinä. Naurettavaa. Älkää menkö halpaan.

Hei muuten, jos tuntuu noin takkuiselta, niin oletko pyytänyt toista opettajaa? Itselläni "sijaisope" oli paaaljon parempi kuin mun "oikea" opettaja, joka oli ylivarovainen ja pelotteli kaikella mahdollisella. Sijaisopella oli reipas ja rohkaiseva asenne ja hän todella opetti, eikä vain istunut viereisellä penkillä varoittelemassa. Hänen kanssaan opin parissa tunnissa enemmän kuin toisen opettajan kanssa kymmeneen tuntiin.. Sain käteviä ja oikeasti hyödyllisiä vinkkejä yms.

#8

Sain ajokortin reilu vuosi sitten 35-vuotiaana. Olin aivan pihalla autokoulun alkaessa, en tiennyt liikennesääntöjä saati itse autolla ajamisesta yhtään mitään. Täysin nollasta siis lähdettiin ja ensimmäiset varmaan kymmenen ajotuntia olin ihan hukassa. Motivaatio ajamaan oppimiseen oli kuitenkin suuri enkä lannistunut virheistä. Osasin odottaa, että oppiminen on haastavaa.

Mutta niin vain kävi, että kortin sain ja ihan ensi yrittämällä. Ajoin tosin omasta tahdosta hiukan enemmän tunteja kuin pakollinen minimimäärä on ja suoritin inssiajon vasta, kun minusta tuntui, että pärjään yksin liikenteessä.

Ajoin rohkeasti heti kortin saatuani päivittäin, ensi mies kyydissä ja pian lyhyitä tuttuja matkoja yksikseni. Säännöllinen ajaminen sai minut huomaamaan, että pärjään liikenteessä ja pian autolla ajamista ei tarvinnut enää jännittää. Nyt reilun vuoden päästä nautin paljon ajamisesta ja eteenkin sen tuomasta liikkumisvapaudesta! Tsemppiä ajoharjoitteluun!

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 15:58"]

Hei muuten, jos tuntuu noin takkuiselta, niin oletko pyytänyt toista opettajaa? Itselläni "sijaisope" oli paaaljon parempi kuin mun "oikea" opettaja, joka oli ylivarovainen ja pelotteli kaikella mahdollisella. Sijaisopella oli reipas ja rohkaiseva asenne ja hän todella opetti, eikä vain istunut viereisellä penkillä varoittelemassa. Hänen kanssaan opin parissa tunnissa enemmän kuin toisen opettajan kanssa kymmeneen tuntiin.. Sain käteviä ja oikeasti hyödyllisiä vinkkejä yms.

#8

[/quote]

Opettajassa ei ole mitään vikaa, se on tosi kannustava ja on sanonutkin, että eihän kukaan voi heti osata kaikkea. Vika on itsessäni kun olen jonkin sortin ylisuorittaja, ja kaiken pitäisi muka aina mennä täydellisesti...

-ap

Isoäitini mies ajoi kortin päälle 4-kymppisenä. Hyvin se köröttelee vieläkin 84-vuotiaana. :) Nuorihan sä vielä olet, ap!

Ajoin A-kortin 27-vuotiaana ja B:n viisi vuotta myöhemmin. Ei se ajamaan oppiminen nyt ihan helppoa ole, jos autokoulun jälkeen tuntuu, että on hyvä kuski, ei taida olla oikein tervettä itsekriittisyyttä - näin sanoi inssi.

Minusta tuntuu, että tuo kolmenkympin ikä on kaikkein parasta aikaa oppia uusia asioita. Ajattelee jo aikuisesti ja sisäistää oppimansa asiat paremmin kuin teininä. Peukkuja sulle, kyllä sinä opit, moni muukin on oppinut. Jopa minä.

32 v meni kerralla molemmat läpi. Olen kanssa täydellisyyden tavoittelija ja olisin mielelläni körötellyt siellä parkkipaikalla 10 ajokertaa ympyrää ;) opettajani oli kuitenkin reipas nuorimies joka laittoi tielle ekasta kerrasta..

Mutta kyllä siis voit erinomaisesti onnistua. On järkeä päässä jne, aja vaan heti paljon ja mene vaikka yksin isolle parkkikselle aina treenaamaan kortin saatuasi. Kyllä se siitä!!

Mä ajoin kortin 32-vuotiaana, ei mitään ongelmia. Sekä inssi että teoriakoe ekalla läpi. Tuosta on nyt jo 12v, joka päivä ajan autoa.

Ajoin 28-vuotiaana, mitään peltoautoakaan en ollut aikaisemmin ajanut. Alku oli toki aika hidastempoista, ekat tunnit parkkipaikalla jne. Mulla oli myös tuo kamala itsekriittinen asenne, että kaikessa pitää onnistua. En onneksi sammutellut autoa kuin pari kertaa enkä tehnyt tunneilla mitään totaalisen typerää. Opettajalla on tosi suuri merkitys, oma openi oli tiukka ja tarkka, mutta kehui kun oli aihetta ja tsemppasi. Meillä natsasi muutenkin henkilökemiat hyvin yhteen ja aina löytyi yhteisiä puheenaiheita. Otin pari lisätuntia vapaaehtoisesti ja kokeet meni ekalla läpi.

Aluksi yksin ajaminen jännitti ihan tolkuttomasti, enkä vieläkään tykkää hankalista tilanteista kuten Helsingin keskusta ruuhka-aikaan tai joku superahdas parkkihalli, mutta mitään ei ole sattunut, niin tuskin ihan paska kuski olen. :)

Olen päälle 34-vuotias perheellinen nainen ja sain korttini elokuussa! :) Tunsin ihan samoin kuin sinä. Kytkimen kanssa oli ongelmia ja auto sammui miljoonia kertoja ja ajattelin,ette ikinä saa korttia!Mutta niinpä vain sain.Sekä kirjalliset,että inssi meni kerralla läpi.

Nyt ajelen jo vähän paremmin,vaikkakin toisinaan auto sammuu risteykseen :D Näkyy se sammuvan muiltakin!