Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän että lapset kehittyvät eri tahtiin mutta
10.10.2014 |
Törmäsin niin ällistyttävään eroon että pakko jakaa palstalaisten kanssa.
Minulla oli kaksi sukulaistyttöä luonani viikon hoidossa. Toinen on 6-vuotias, toinen 4v.
4-v osasi lukea, kirjoittaa, osasi numerot, yhteen ja vähennyslaskuja, helppoja kertolaskuja, osasi jonkin verran englantia. Toimi itsenäisesti: aamulla herätessä hampaitten pesu, söi aamupalan ja meni pukemaan. Oli avulias, osasi ja halusi auttaa kotitöissä (apk täyttö+tyhjennys, imurointi, ruuanlaitto; kysyi aina tarvitsenko apua)
Osasi pelata lautapelejä ja 100 palan palapelejä. Oli kohtelias ja määrätietoinen, mutta pomottava.
Entä tämä 6v?
Tunnisti muutaman kirjaimen ja oman nimensä kirjoitettuna. Tunnisti numerot kymmeneen asti. Osasi alkeellisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Teki 25-50 palan palapelejä. Ei osannut eikä edes halunnut osata pelata lautapelejä. Alun "vieraskoreuden" jälkeen kiukutteli joka asiasta. Ei suostunut menemään nukkumaan, ei heräämään, ei aamutoimiin. Ei halunnut auttaa kotitöissä, rikkoi leluja ja kiusasi. Sotki tahallaan, ei suostunut syömään "pahaa" ruokaa (=halusi pizzaa). Ei kiittänyt, käskytti, päristeli. Halusi jatkuvasti vahdata telkkaria, kaikki muu oli "tylsää". Toki oli kiva lapsi, mutta asenne oli kertakaikkiaan hirveä.
Jokainen ihminen on yksilö, kaikki kehittyvät eri tahtiin. Jotenkin vain tämä oli minusta silmiäavaavaa kuinka suuria erot voivat tosiaan olla.
Meinasin kirjoittaa tyttöjen kasvuolosuhteista tarkemmin, mutta kerrotaas näin: toinen on ainoa lapsi, toisella on 3 sisarta. Toinen on käynyt pkssa, toinen kotona kasvatettu. Toinen on uusperheestä, toinen ydinperheestä.
Kumpi on kumpi?
Kommentit (27)
No selvästi ton 6vn ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 10:50"]
4v on ydinperheessä kasvanut ainoa lapsi, joka ei ole ollut pkssa. Ap
[/quote]
Wau, miten jollain voi olla tuollaiset asenteet?
Jee, opin lukemaan ollessani 3v. 9kk. Osasin myös laskea laskuja, ratkaista päättelytehtäviä ja opettelin kovaa vauhtia kirjoittamaan. Luonteeltani olin sosiaalinen ja energinen lapsi, avulias ja kohtelias myös.
Olen kasvanut uusperheessä, päiväkotiin menin 10kk ikäisenä. Omg.
Kyllä tuon 4v. taidot on jo ihan omaa luokkaansa, on sitten kotona opetettu "pikkuvanhaksi". Normaalien lasten annetaan olla lapsia, eikä vaadita oppimaan tuollaisia asioita, eikä kaikki kyllä oppisikaan vaikka miten opettaisi. Ei tuon ikäisen kuulu osatakaan itse pestä hampaita, ohjehan on että sitten kun osaa kirjoittaa kaunokirjoitusta on motoriikka tarpeeksi hyvä harjaamaan hampaat kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 10:25"]
Minusta noista ei voi päätellä mitään siitä että kumpi on ollut pk:ssa, kumpi kotihoidossa tai kumpi on uus- ja kumpi ydinperheestä.
Eikä sinänsä minusta ole mitään syytä erityisemmin ihannoida varhaista kehittymistä, se ei takaa erityisen hyvää elämää. Itse olin tuollainen ihmelapsena pidetty joka opin esim. lukemaan ilman että kukaan sitä opetti alle 4-vuotiaana, muistin yli 100 piin desimaalia luettuani ne jostain kirjasta jne (olin muuten kotihoidossa koulun alkuun asti ja ydinperheestä ;) ) . Silti koulu alkoi kyllästyttää lähes heti kun ei ollut tarpeeksi vaativaa eikä siellä koskaan mennyt järin hyvin, kun koin paikan inhottavaksi pakkolaitokseksi vaan. Hankin kuitenkin sitten lopulta akateemisen koulutuksen ja teen alani töitä, mutta nykyään olen sellainen leipääntynyt alisuorittaja joka vaan odotan eläkettä, ja omituinen erakkokin, vaikka lapsena olin niin ihastuttavan sosiaalinen ja kohtelias. Veljeni joka vastasi paljon kuvauksen toista lasta, taas on hyvin onnellinen.
[/quote]
Apua, oletko minä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme lasta. Yksi heistä on kuin tuo ap:n kuvailema 4-vuotias: 4-vuotiaana lukee, laskee, on aina hyväntuulinen ja avulias ja osaa muutenkin vaikka mitä. Toinen taas muistutti 6-vuotiaana tuota ap:n kuvailemaa 6-vuotiasta, tosin sillä erotuksella taisi lukea siinä iässä. Kolmas taas on ollut ns. akateemisilta taidoiltaan todella varhaiskypsä, mutta luonteeltaan aika haastava. Eli lapset ovat erilaisia ja lähes kaikilla lapsilla on kuuden vuoden iässä uhmavaihe. En siis alkaisi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä lasten perheiden suhteen. Enkä myöskään lasten suhteen, he ovat erilaisia ja murrosiässä se kiltti lapsi saattaakin olla se vaikeampi. En muutenkaan pidä ollenkaan tällaisesta lasten vertailemisesta.
Alue: Aihe vapaa
Turha vertailla. Meillä saman ydinperheen lapset nro 2 ja 3 osanneet lukea, laskea ja kirjoittaa neljävuotiaina. Esikoinen viisivuotiaana. Neljäs ei vielä, on 4 vuotta, nuorin 1-vuotias.
Ja kaikkia on kohdeltu samoin, osa vaan on kiinnostuneempia em. asioista