Lue keskustelun säännöt.
En enää uskalla etsiä parisuhdetta ja olen nainen 40+, muita?
03.09.2021 |
Olen aina toivonut löytäväni hyvän parisuhteen, jossa on kunnioitusta, läheisyyttä sekä hyvää seksiä.
Olen pitänyt itsestäni huolta, saavuttanut hyvän aseman työelämässä ja kaikki muukin on kohdallallaan. Olen sekä fyysisesti että henkisesti terve, minulla ei ole riippuvuuksia eikä sitoumuksia. Lapsia olisin halunnut mutta sopivaa kumpania ei ikinä tullut vastaan. Olen sinut asian kanssa.
Olen kuitenkin useamman parisuhteen myötä tullut siihen tulokseen, ettei vertaisiani miehiä ole vapaana. On ongelmaa alkoholin kanssa, on työttömyyttä, on terveydellisiä ongelmia, on taloudellisia ongelmia, on katkeruutta koko naissukupuoleen, on mustasukkaisuutta, on halua kumppanin kontrollointiin jne.
Olenko yksin mietteineni? Onko joku 40+ nainen löytänyt ns. terveen ihmissuhteen terveet elämäntavat omaavasta ja elämässään pärjävästä miehestä? En ole kiinnostunut terapiasuhteesta tai omaishoitajaksi joutumisesta.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nii-i, karuselli pyöri nuoruuden parhaat vuodet ja uikutiuikuti kun kiertopalkinto ei kelpaakaan hyville miehille.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa 1) kissa 2) lähipubista vertaisesi luuserimies
Lähipubin luuserimies ei valitettavasti ole vertaiseni. Kissat ovat mukavia mutten jaksa siivota hiekkalaatikkoa eikä kissan kanssa voi keskustella saati harrastaa hyvää seksiä.
ap
Ironista kyllä se lähipubin mies saattaa ajatella sinusta samalla tavalla, ettet ole hänen tasoaan. Objektiivisesti hän saattaa olla lähempänä totuutta.
En käy lähipubeissa joten aika vaikeaa hahmottaa sitä, mitä lähipubin kaljasieppo minusta ajattelisi. Rehellisest sanottuna en voisi ikinä kiinnostua lähipubissa kaljaa kittaavasta Penasta tai Terosta.
ap
Joo aika hauskaa. Et ole käynyt lähipubissa, mutta tiedät jo ennakkoon otsallasi, että siellä on "penoja", ketkä eivät ole arvoisiasi.
Itse olen käynyt lähi- ja kaukopubeissa.
Olen myös käynyt "muka paremmissa" ravitsemusliikkeissä.
Kun minulla tässä on nyt sinua enemmän kompetenssiä kertoa millaista siellä lähipubissa on, niin sanon vaan, että siellä käy ihan kivojakin ja fiksujakin ihmisiä.
Sinä olet kirjoitustesi perusteella ennakkoluuloinen, ylimielinen ja mustavalkoinen ihminen, joka korkeaan ikäänsä nähden ihan naurettavan lapsekas.
Tee testi!
Käy lähipubissa, ja älä ole siellä noin kuspäinen mitä tässä palstalla nyt olet ollut.
Kohtaa ne ihmiset siellä, ja tutustu heihin!
Älä katsele ihmisiä nenänvarttasi pitkin ja ole kuin olisit joku pomo kuka palkkaa itselleen alaista.
En ole ap, mutta jos ei halua kumppaniksi kaljottelijaa, niin silloin baarit kannattaa unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samassa veneessä ollaan, pystyn niin samastumaan tilanteeseesi. Ei ole hääviä olla 40+ nainen ilman parisuhdetta. Yksinäisyys on jotenkin todella musertavaa. Pahinta on, kun ei voi tietää, jatkuuko se koko loppuelämän. Niin moniin asioihin voi itse vaikuttaa edes jotenkin, mutta hyvän kumppanin löytäminen tässä iässä ei ole mitenkään taattua. Kun ikähaarukka on max 5v kumpaankin suuntaan. Onneksi on edes muutamia lapsettomia kavereita seurana, perheelliset elävät niin omaa elämäänsä ruuhkavuosiensa pyörteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nirso olet koska miehiä on älytön määrä vapaana.
Miehiä on läytön määrä vapaana mutta suurimmalla osalla on sinkkuuteensa jokin ihan merkittävä syy- Tyyliin elämäntapavalinnoista johtuva sairaus. Esim. Ilihavuus >> diabetes/sydänongelmat jne, työttömyys, masennus, alkoholismi.
ap
Myös nelikymppisillä naisilla on paljon elmänvalinnoista johtuvia vikoja kuten esim; ylipaino ja lapset edellisestä suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Aika kuivakka ruikku noilla mitoilla on ton ikäsenä.
Estrogeenin vähetessä naisesta tulee vanhemmiten auttamatta sellainen.
Sulla on asiat oikein hyvin ja nyt voit vasta alkaa odotella sitä parisuhdetta kun sinun "Parasta Jälkeen" -päiväys on täynnä. Nyt kun miehen ei tarvitse enää kusi sukassa pelätä elämänsä pilaantumista sinun kanssa, kun sen on luonto hoitanut niin nyt olet sellainen turvallinen käytettäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä ei voi koskaan tietää kuka joutuisi ja kenen omaishoitajaksi. Jos et osana parisuhdetta olisi valmis tähän, niin tuskin kukaan muukaan on halukas huolehtimaan sinusta hädän tulleen. Ehkä syy sinkuuteesi on tuo minä minä asenne. Itse ainakin kierrän kaltaisesi kaukaa.
Tarkoitin tilannetta, jossa minä olen fyyisisesti täysin terve ja kumppanikseni pyrkivä on samassa ikäluokassa jo jollakin tavalla avustettava.
Kiitos, että tarkoituksella halusit ymmärtää väärin. Elämäntapojensa valinnoilla jokainen voi vaikuttaa todennäköisyyksiin tulevaisuudessaan.
ap
Missä seurassa pyörinet jos 40 miehet jo kaikki rampoja avustettavia. Itse olen 56v mies enkä apuuuuva huutele.
Toimiiko penis? Aloitaja etsii omaa ikäluokkaansa ja olet liian vanha.
ap
Sitäpä ihmettelinkin että 15 vuotta nuoremmat on kaikki rampoja kun itse olen täysin kunnossa. Siis peniskin kunnossa.
No eihän me ollakaan, naisethan täällä vaan väittää niin, ne lihonneet jotka eivät itse osaa antaa hyvää seksiä. Omakin vaimo oli niin haluton, ei tykännyt mistään, mutta nuorempi työkaveri, sille kyllä kelpaa. Päälläkin jaksaa keikkua, ei se lihavalta suju.
Vierailija kirjoitti:
Nii-i, karuselli pyöri nuoruuden parhaat vuodet ja uikutiuikuti kun kiertopalkinto ei kelpaakaan hyville miehille.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa 1) kissa 2) lähipubista vertaisesi luuserimies
En ole AP, mutta samassa tilanteessa. Valitsen vaihtoehdon 1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 32-vuotias ja ihan samoja juttuja pohdin! Päihdeongelmaisia, jonkin sortin persoonallisuushäiriöisiä, työnarkomaaneja ja naisvihamielisiä katkeroituneita vässyköitä löytyy yllättävän paljon. Kai se on ne ylisukupolviset traumat. Vielä kun ei ole valmis tyytymään mihinkään "ihankivaan", niin melkoisen vaikealta tuntuu kumppanin löytäminen... Huoh. Enkä etsi mitään täydellistä ihmistä, en ole täydellinen itsekään, mutta mieluummin olen yksin kuin tyydyn ihmiseen jota kohtaan en pysty tuntemaan täyttä kunnioitusta
..vastaa itselleen.. niin kuin aina..
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan, pystyn niin samastumaan tilanteeseesi. Ei ole hääviä olla 40+ nainen ilman parisuhdetta. Yksinäisyys on jotenkin todella musertavaa. Pahinta on, kun ei voi tietää, jatkuuko se koko loppuelämän. Niin moniin asioihin voi itse vaikuttaa edes jotenkin, mutta hyvän kumppanin löytäminen tässä iässä ei ole mitenkään taattua. Kun ikähaarukka on max 5v kumpaankin suuntaan. Onneksi on edes muutamia lapsettomia kavereita seurana, perheelliset elävät niin omaa elämäänsä ruuhkavuosiensa pyörteissä.
Katse vain rohkeasta 6-kymppisiin, sisko! Heille olet kuumis, ikäisesi eivät enää näe sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että ole Ap ainoa, joka ei uskalla etsiä oarisuhdetta. Minä itse (miehenä) saattaisin uskaltaakin. Mutta vaikka en ole sen paremmin ekso tai intro -vertti, niin koen ja olen kokenut oman elämäni antavan niin paljon (tai vähän), että en ole eläessäni nimenomaisesti etsinyt ja tai kuten sanotaan metsästänyt kumppania. Voi tietysti olla, että tämä on myös merkittävin syy siihen miksi olen ja ollut sinkkuna.
Olen ollut jo niin kauan sinkkuna, että joitain kertoja kun olen vastannut rehellisesti kuinka monta vuotta niin tämä on aiheuttanut jokusen kerran kauniisti sanoen minua hivenen hämmentänyttä ennakkoluuloisuutta. - Siis ikään kuin heteromies ei voisi mitenkään selvitä, eikä ainakaan olla tyytyväinen omaan eloonsa, jos tai kun häneltä on vuosia puuttunu kumppani rinnalta.
En voi kehua, etä olisin erityisen meneynyt. tulen toimeen omillani ja saan tuloistani aina jotain säästöökin. Huoehdin niin itsesstäni (sekä henkisesti että fyysisesti) kuin ympäritöstäni, kuten asuntoni siisteydestä. En siksi, että kokisin tai tavoittelsin näin samalla itselleni kumppania, vaan koska koen näin voivani itsekin paremmin.
Iloinen olen ja hyvilläni olen läheisistäni, joiden kanssa saatan viettää aikaa ja joiden kannsa voin pallotella ajatuskia ja tai vain olla olla oma itseni (Olen onnekas, koska läheisiin ihmsiin kuuluu erilaisia ihmisiä sekä miehiä että naisia).
Voi olla, että olen ollut myös aina hieman sinisilmäinen ja hölmö kun olen uskonut ja luottanut siihen, että löydän ja kohtaan mahd. tulevan kumppanini jos niin on tarkoitetttu. Ellei niin jatkan eloani sinkkuna.
Sinkkuna ja parisuhteessa eläimisissä on molemmissa omat niin hyvät kuin huonot puolensa. Mutta totta kai jos tilaisuus ja mahdollisuus parisuhteessa olemiseen tulis kohdalleni, niin totta kai silloin haluaisin kokea, että se olisi parempi vaihtoehto kuin jatkaa eloani sinkkuna. .
Mutta vähemmästäkin tulisi odotuksia parisuhteen onnistumiselle, jos alkaisin uskomaan jo nyt, että vasta parisuhteen myötä elämäni muuttuisi mielekkääksi ja tyydyttäväksi. - Tiedän joidenkin mielesä kuullostavani hieman itseriittoiselta kun väitän olevani jopa mahd. parempi kumppani siksi, että tiedän pärjääväni, ainakin toistaiseksi sinkkuna; enkä odota tai vaadi kumppanin täyttävän elämäni puutteita ja vikoja.
Ehkä hän saattaisi tuoda elämääni vielä jotain sellaista, jota en vielä osaa nimettäkään. Toki minulla on Hänestä ja hänen kanssaan olemisesta omia haaveitani ja unelmiani, jotka saattaisin haluta vielä joskus telää todeksi. Vaikka toisaalta välillä on vain parasta kun voi ja saa vapaasti unelmoida ja haaveksia. Toisia unelmia kohti olen itse yritänyt pyrkiä saavuttamaan ja aina joskus olen onnistunut ne saavuttamaankin.
Ehkä siis joskus haaveeni parisuhteenkin käy toteen, jos niin on tarkoitettu. - Ja jotta pariuhteeni pysyisi ehyenä ja eläisi, niin minulla toivottavasti olisi omalta osaltani riittvästi kykyjä ja taitoa, joilla pitää se elossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nirso olet koska miehiä on älytön määrä vapaana.
Miehiä on läytön määrä vapaana mutta suurimmalla osalla on sinkkuuteensa jokin ihan merkittävä syy- Tyyliin elämäntapavalinnoista johtuva sairaus. Esim. Ilihavuus >> diabetes/sydänongelmat jne, työttömyys, masennus, alkoholismi.
ap
Myös nelikymppisillä naisilla on paljon elmänvalinnoista johtuvia vikoja kuten esim; ylipaino ja lapset edellisestä suhteesta.
Ja niiden "luuserimiesten" kanssa solmittujen epäonnistuneiden suhteiden aiheuttama pohjaton katkeruus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nii-i, karuselli pyöri nuoruuden parhaat vuodet ja uikutiuikuti kun kiertopalkinto ei kelpaakaan hyville miehille.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa 1) kissa 2) lähipubista vertaisesi luuserimies
Lähipubin luuserimies ei valitettavasti ole vertaiseni. Kissat ovat mukavia mutten jaksa siivota hiekkalaatikkoa eikä kissan kanssa voi keskustella saati harrastaa hyvää seksiä.
ap
Ironista kyllä se lähipubin mies saattaa ajatella sinusta samalla tavalla, ettet ole hänen tasoaan. Objektiivisesti hän saattaa olla lähempänä totuutta.
En käy lähipubeissa joten aika vaikeaa hahmottaa sitä, mitä lähipubin kaljasieppo minusta ajattelisi. Rehellisest sanottuna en voisi ikinä kiinnostua lähipubissa kaljaa kittaavasta Penasta tai Terosta.
ap
No aika äkkiä heihin vertasit... 😉 Ikää tulee ja paino nousee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nii-i, karuselli pyöri nuoruuden parhaat vuodet ja uikutiuikuti kun kiertopalkinto ei kelpaakaan hyville miehille.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa 1) kissa 2) lähipubista vertaisesi luuserimies
En ole AP, mutta samassa tilanteessa. Valitsen vaihtoehdon 1.
Onnittelun hyvästä valinnasta! Kissa on hauska seuralainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia hyviä parisuhteita on lähinnä vain fiktioelokuvissa, ei kannata huijata itseään. Suomen mieslaatu on ehdottomasti maailman huonoin - sekä ulkonäöltään että persoonaltaan. Parempi olla yksin kuin sairastua tavalla tai toisella kenenkään juntin takia.
Jäätävät huutikset tälle Harrrrrpulle! :D
On meinaan AIKA paksua tekstiä maailman luokkatomimpaan nais-materiaaliin kuuluvalta :D Ei kannattaisi sinunkaanlaisen, möhömahaisen jakojäännöksen paljoa huudella kenekään laadusta.
Olin 38-vuotias, kun erosin pitkästä suhteesta. Ihan erilainen kokemus mulla. Tapasin monta miellyttävää, mukavaa, komeaa, menestyvää miestä. Yhden kanssa olen ollut nyt viitisen vuotta.
Onko mitenkään mahdollista, että sinussa voisi olla jotain sellaista, joka karkottaa ne miehet, jotka sinulle kelpaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Livenähän niitä miehiä tapaa, mutta jos ei tuon ikäisenä saa mitään aikaiseksi ja kaikki vika on vain aina miehissä, niin hankalaksi menee. Luulisi kyllä 40 vuotiaan karistaneen jo kaikki taso-erot mielestään, jos hiukankaan on elämää nähnyt.
Ei kuule karise. Et sinäkään ihan ketä tahansa huoli kuten en minäkään. Sen verran hyvän miehen täytyy olla ja hyvä ei tarkota avustettavaa alkista. Huolisitko itse tuollaisen naisen? Et taatusti! Jos huolisit niin saisit kontrolloida ihan mielin määrin joka on vapaassa maassa täysin typerää ja sopisit muslimi naiselle paremmin kuin suomi muijalle.
No nyt alkaa muija puhua omaa kieltään.. vaikeaa kauan teeskennellä muuta kuin mitä on... 😂
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä ollaan, pystyn niin samastumaan tilanteeseesi. Ei ole hääviä olla 40+ nainen ilman parisuhdetta. Yksinäisyys on jotenkin todella musertavaa. Pahinta on, kun ei voi tietää, jatkuuko se koko loppuelämän. Niin moniin asioihin voi itse vaikuttaa edes jotenkin, mutta hyvän kumppanin löytäminen tässä iässä ei ole mitenkään taattua. Kun ikähaarukka on max 5v kumpaankin suuntaan. Onneksi on edes muutamia lapsettomia kavereita seurana, perheelliset elävät niin omaa elämäänsä ruuhkavuosiensa pyörteissä.
En sano ilkeyttäni, mutta minä en mitenkään enää pysty - vaikka yrittäisin - noteerata ikäisiäni naisia mahdollisina kumppaneina. Olen urheilullinen ja hyvät elämäntavat niin aidosti koen olevani fyysisesti 30-35v naisen kanssa yhteensopivampi. 40v naiset näyttävät silmääni matameilta ja olisin sellaisen kanssa hyvin erisuhtainen pari.
Olen 45-vuotias nainen ja kohdannut myös ihan järkeviä tyyppejä. Ei kellään ole ollut vakavia ongelmia, muuta kuin sitoutumishaluttomuus, jos se nyt on ongelma. Kaikilla miehillä on ollut myös omia lapsia eikä suhteet ole lapsiin kaatuneet. Jotkut miehet ovat jääneet ihan kaveriksi. Ei ole vain romanttisessa mielessä natsannut tai elämäntilanteet eivät ole suosineet suhdetta.
On nämä miehet sittemmin pariutuneet myös jälkeeni, ja ihan ikäistensä ”perusnaisten” kanssa, jotka ovat kaikenkokoisia, näköisiä ja lapsiakin on kuvioissa.
En tiedä, mitä hoikalla tarkoitetaan, mutta olen normaalipainoinen ja liikunnallinen ja mulla on kaksi lasta . Olen aina saanut helposti treffiseuraa ja matchejä ihan asiallisista normaaleista miehistä. Ystäväni ovat myös löytäneet eronneena suhteita tervepäisten miesten kanssa. Ei se mitenkään mahdotonta ole. Toivon ja uskon itsekin löytäväni, olen vain laiska etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen nykyään, että jos vielä jään yksin en etsi enää uutta kumppania itselleni. Mun ei ole enää pakko kelpuuttaa yhtään ketään. Lapset on tehty. Elämä on mallillaan. Tietenkin, jos rakkaus vastaan etsimättä tulisi niin eri asia. N48
Tässähän se juuri on suominaisen ongelma, lapset tehty= unohda seksi. Voi lihota rauhassa.
:D Kuule liikunnanohjaajan ammatissa ei niitä kiloja pääse kertymään vaikka yrittäisi, olet tainnut saada pakit vähän liian monta kertaa kun tuollaista tänne suollat (ja useamman eri kommentin muodossa.)
No, parempia aikoja ja oikein hyvää viikonloppua sulle silti!