Eikö lapsille saa huutaa???
Täällä on välillä sanottu ettei lapsille saisi huutaa. Itse kyllä olen huutanut, tyyliin " Älä revi hiuksista!" , " Lopeta!" , " Ei!" , enkä ymmärrä mitä pahaa siinä on, kun aina vielä sitten perään normaaliäänellä kerron miksei jotain saa thedä, ohjaan muihin toimiin tms. traumatisoinko lapseni näillä huudoilla vai tarkoitetaanko täällä huutamisella raivoamista, sitä etätä huutaa pitkään pää punaisena solvauksia ja kirosanoja?
Kommentit (10)
Sen sijaan jatkuva huutamalla puhuminen ja mitättömistä asioista räjähtely on kamalaa.
Me asutaan omakotitalossa, jonka ihan vieressä on kerrostalo. Sieltä yhdestä asunnosta, jossa ikkunat on usein auki, kuuluu karmea räkäinen kitarisojapullottava karjuminen vähän väliä. Siis niin usein, että mä en ymmärrä, kuka siellä voi koko ajan tehdä väärin!!Musta se on ihmistä alentavaa ja aivan väärä tapa opettaa lapsille, miten kommunikoidaan. Mun mielestä ihminen, joka ei kykene kasvattamaan huutamatta, on jollakin tavalla yksinkertainen ja keskenkasvuinen.
Toki minä korotan ääntä jos ollaan kävelyllä ja esikoinen ajaa pyörällä edellä ja minä kahden lapsen ja rattaiden kanssa perässä ja huomaan, että tulee vaikka auto/pyäräilijä/mopo/risteys eikä esikoinen jostain syystä pysähdy, niin korotan ääntä ja huudan " PYSÄHDY" .
Mutta muuten mennään aika rauhallisin merkein ja lapset kyllä tottelevat, vaikkei me miehen kanssa lapsille huudetakaan.
Mutta silti rakastamme lapsiamme ja heillä on hyvä koti.
Tänään huusin kaupan parkkipaikalla esikoiselle joka rynni parkkiksella: " NYT KYLLÄ PYSÄHDYT TAI SAAT SELKÄÄSI!"
No ei lapsi pysähtyny. Ihmiset kyllä pysähty kattoon mitä mää semmosia huudan.. :D
Ja enhän mää lasta kurnuuttaisi, koitin vaan saada huomion.. ;) En tosin jäänyt selittämään ihmisille ETTÄ EN MINÄ SILLE OIKEESTI SELKÄÄN ANTAISI..
Onnesta joku tuntematon naisihminen pysäytti pojan ja käänsi mua kohti, lapsi käveli luokseni ja juteltiin siinä miten vaarallista olikaan juosta parkkipaikalla. Ja siinä hetki katseltiin miten isoja autoja oli siinä.
Musta saa huutaa kun on huudon aihetta; vaaratilanne tai vanhempi on väsynyt. Mutta huutamisen pitäisi olla sillai kontrolloitua: mun tän päivänen huuto oli HUONO. Mutta sitten kun ohikulkija pysäytti lapseni ja pääsin keskusteleen lapsen kanssa asiasta niin se oli taas jo parempi.
JA MÄÄ UNOHDIN VIELÄ KIITTÄÄ SITÄ NAISTA! HÖ! :(
selkään saamis vaihtoehto on tosi typerä.
Siitä tulee helposti sisäistetty malli. Muutenkin tuntuu että suuttuessani vajoan yhtä alas kuin vanhempani aikoinaan (vaikka inhoan niitä piirteitä).
Johan sanoin että se oli väärin: pelkästään uhkaus jostain jota ei koskaan tule tapahtumaan.. :D
Mutta minä tein siinä jotain mitä MONI vanhempi ei tee: kävin tilanteen läpi lapseni kanssa. Olin siinä lapseni kanssa kyykyssä vastapäätä, tapitin silmiin ja selitin miksei saa juosta parkkipaikalla.
Mutta hätääntyessään saa huutaa. Se oli pointti, vaikkei olisi fiksua. Tyhmää on jättää selittämättä miksi jotain ei tehdä. Tai huutaa miksei niin saa tehdä. Huuto pitää lopettaa kun tilanne on hallinnassa; eli lapsi tässä tapauksessa oli luonani. Tilanne ohi ja se jutellaan.
Todella tyhmää olisi ollut juosta lapsen perään ja jättää 10 kuinen vauva yksin istumaan ostoskärryn istuimeen.. Kaikkea kun ei aina saa. Katsoin että lapsi juoksee niin ettei autoa ole lähellä ja saatoin rauhassa karjasta lapselle ja kävellä ostoskärryjen kanssa perään.
Sanon tota kontrolloiduksi kaaokseksi. Tilanne on hallinnassa vaikkei sitä olekaan. Mutta oon mestari tälläsissä yllättävissä tilanteissa.
9
Lapselle huudan harvoin, yleensä sitten, kun viimeinen raja on ylitetty. Näin huutamisssa pysyy voima, kunnei tee sitä jatkuvasti.
Kun sen tekee " normaalin" rajoissa. jo nyt on aikoja eletty ellei lasta komentaa saisi.