Väärä alavalinta kaduttaa ja tulevaisuus pelottaa
Valmistun pian yliopistosta arvostetulta alalta. Opinnot ovat sujuneet päältä päin katsoen hyvin, ja valmistun tavoiteajassa. Koko opiskeluajan olen kuitenkin tuntenut olevani aivan väärässä paikassa, ja kadun nyt hirveästi sitä, että olen tuhlannut vuosia tähän.
Alani työnäkymät ovat periaatteessa hyvät, mutta itse en usko menestyväni hyvin. Minulta puuttuvat alalla tarvittavat sosiaaliset taidot ja itseluottamus, sekä ehkä tärkeimpänä kiinnostus alaa kohtaan. Pääsin kouluun loistavan ulkoaopettelukykyni ansiosta, sillä pystyin todella helposti oppimaan pääsykoekirjojen pienimmätkin nippelitiedot. Tenteissä olen pärjännyt saman kyvyn ansiosta. En ole käynyt koko tänä aikana luennoilla juuri ollenkaan, koska ei ole kiinnostanut. Tenttikirjat olen lukenut hyvin. En seuraa alani uutisia, enkä pysty innostumaan mistään, mistä opiskelutoverit tuntuvat olevan kiinnostuneita.
Nyt, 25-vuotiaana, valitsisin alani aivan toisin. Minua oikeasti kiinnostavan alan opiskelu veisi kuitenkin toiset 5 vuotta, joten en aio lähteä sille tielle. Pakko yrittää löytää oman alani töitä, vaikka en tunne kuuluvani siihen maailmaan ollenkaan. En usko sopeutuvani. Minulla on kova halu pärjätä alani töissä, mutta tunnen todella, että minulta puuttuvat alani edustajilta puuttuvat ominaisuudet, sekä tosiaan kiinnostus koko alaa kohtaan. On todella vaikea kuvitella, että onnistuisin vakuuttamaan edes työhaastatteluissa ketään kyvyistäni. Koen myös, etten oikeastaan ole saanut tästä koulutuksesta mitään irti, sillä olen hölmöyttäni keskittynyt vain asioiden ulkoa opetteluun tenttejä varten, koska ymmärsin liian myöhään, että koulutuksen kautta pitäisi ihan oikeasti saada edellytykset toimia alan töissä. En usko että minulla on mitään kykyjä tai tietoja, joiden avulla pärjäisin alani töissä.
Tämä oli tällainen avautuminen, sillä pelkään työelämään siirtymistä (tai siirtymisen epäonnistumista) todella paljon, ja ahdistus alkaa jo viedä minulta yöunet.
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:11"]
Lääkäri?
[/quote]
ei
Opiskele haluaamasi alaa avoimessa työn ohessa. Varmaan onnistuu jos sinulla on hyvä muisti. Lopulliset opinnot voit sitten suorittaa vuodessa puolessatoista, kun avoimesta on mahdollisimman paljon pohjaa.
Miksi muuten et halua mainita alaasi aloituksessa?
Hei, harva tietää nuorena mitä työtä haluaa elämässään tehdä :) Olen itse samanikäinen kun sinä, opiskellut yhden ammatin itselleni ja tällä hetkellä opiskelen avoimessa yliopistossa. Enkä vieläkään tiedä mikä ala olisi mulle just se oikea. Ollaan tästä aiheesta puhuttu tosi paljon kavereiden kanssa, suurin osa niistä jo valmistunut ammattikorkeista/yliopistoista ja harva tuntee olevansa täysin oikealla alalla. Punnitse, kumpi on sinulle tärkeämpää: työskennellä alalla, joka ei tunnu omalta, vai opiskella uusi ammatti heti toisen perään. Loppujen lopuksi kaikesta selviää, niin kuin olet tähänkin asti selvinnyt :) Tee niin, mikä sinusta itsestä tuntuu parhaalta!
Tuota joo, mun mielestä elä stressaa. Katso, miten työt lähtee sujumaan, tee muutamia vuosia töitä ja mieti sitten, onko sun ala. Ei tulevaisuudessa enää kouluttauduta yhteen ammattiin, vaan ala voi vaihtua, tarvitaan vaan lisää opiskelua.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:16"]
Opiskele haluaamasi alaa avoimessa työn ohessa. Varmaan onnistuu jos sinulla on hyvä muisti. Lopulliset opinnot voit sitten suorittaa vuodessa puolessatoista, kun avoimesta on mahdollisimman paljon pohjaa.
Miksi muuten et halua mainita alaasi aloituksessa?
[/quote]
Tuokin voisi onnistua, jos tässä onnistuu mitään töitä löytämään... On todella katkeraa ajatella, että vuosien opiskelun jälkeen kaikki pitäisi aloittaa alusta, ja olen kyllä todella hukassa. Vastavalmistuneiden pitäisi olla innoissaan siirtymässä työelämään, edistymään uralla!
Opiskelen kauppatieteitä: kansainvälistä liiketoimintaa, yritysjuridiikkaa ja johtamista.
ap
Itselle kävi samoin, mutta tilanteeni oli vielä pahempi, koska alallani ei ollut edes työpaikkoja liikaa tarjolla. Tein kuitenkin alani töitä aika pitkään kuitenkin koko ajan tietäen että olen väärässä paikassa. Nyt olen sitten kouluttautumassa uudelleen, mutta nykyiset työmarkkinat ovat sitten jo kokonaisuudessaan niin vaikeat, että tulevaisuus ei näytä hyvältä. Juuri tänään oli taas kerran uutisissa, että vain yli nelikymppisetkin kokevat työssä ikäsyrjintää!
Mikähän on alasi? Kirjoituksestasi tuli mieleen ekonomi. Yksi mahdollisuus sinulle on löytää omalta alaltasi työtehtävä, joka sopii sinulle. Tai rohkeasti hakea töitä, jotka eivät tuntuisikaan olevan omaa koulutusalaasi. Olen tavannut oman opiskelualani ihmisiä hyvin moninaisissa töissä. Ja sitten muiden kokemuksia: esim. ohjelmointialalle on siirtynyt ihmisiä hyvin monenlaisilta aloilta, siellä on ollut teologeja, biologeja jne. Nyt tilanne voi olla toinen, mutta näin aikaisemmin kun työpaikkoja laajentuvalla it-sektorilla oli vaikka kuinka. Tämä vain esimerkkinä siitä, että koulutus ei rajaa loppujen lopuksi kovinkaan paljon, minne voi päätyä töihin.
Mene töihin ja opiskele työn ohessa uusi tutkinto. Eihän sinun nytkään ole tarvinnut käydä luennoilla.
Juristiksiko olet valmistumassa? Heille löytyy työtä alalta kuin alalta, ei varsinaisesti tarvitse olla lainkäytön kanssa tekemisissä, jos ei halua. Sama pätee nykyään melkein tutkintoon kuin tutkintoon; tärkeintä on, että on jotkut paperit yliopistosta. Työelämässä voi sitten suuntautua melkein mihin tahansa.
t. nimim. Kokemusta on
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:22"]
Tuokin voisi onnistua, jos tässä onnistuu mitään töitä löytämään... On todella katkeraa ajatella, että vuosien opiskelun jälkeen kaikki pitäisi aloittaa alusta, ja olen kyllä todella hukassa. Vastavalmistuneiden pitäisi olla innoissaan siirtymässä työelämään, edistymään uralla!
Opiskelen kauppatieteitä: kansainvälistä liiketoimintaa, yritysjuridiikkaa ja johtamista.
ap
[/quote]
Jep. päätellen nyhveröviesteistäsi olet mennyt aivan väärään paikkaan opiskelemaan. Et sovellu alalle, et ollenkaan.
Oot just sellainen perinteinen kympin tyttö ja bulimiaopiskelija, joka saa hyvän numeron kun vähän lukee, mutta ei ymmärrä yhtään mistään yhtään mitään.
On harmillista, että koulumaailma edelleen suosii tuota tyyppiä ja ne, jotka ymmärtävät asiat mutta eivät muista niitä ulkoa, eivät pärjää. Ulkoamuistamisen tärkeys vähenee koko ajan kun tiedon löytää netistä, mutta ymmärrystä sieltä ei saa.
Mä aloitin just nollasta uuden yliopisto-opinnot, kerkesin olla pari vuotta töissä valmistumisen jälkeen. Että ei se ole mahdotonta. Joku 25-vuotias nyt vaan kuvittelee olevansa maailman vanhin ihminen, vaikka oikeasti kaikki on vielä avoinna ja edessä päin. Itsekin kuvittelin. Pidä vaikka muutama "välivuosi", tee jotain töitä, jota saat ja toivu edellisten opiskelujen aiheuttamasta väsymyksestä. Sitten voit uusin silmin katsella mahdollisia uusia opintoja tai miettiä, miten edetä työssä mielekkääseen suuntaan muuten.
Yksi vaihtoehto on miettiä töitä, jotka liippaavat jotenkin olemassa olevaa tutkintoasi jollain lailla, mutta eivät suoraan. Esim. yrittäjyys vaikka jollain vapaa-aikana harrastamallasi alalla? Tai mene järjestöjyräksi johonkin järjestöön, joka toimii asioiden parissa, jotka sua kiinnostaa? Näitähän on esim. kulttuurin, liikunnan, vähempiosaisten asioiden ajamisen saralla. Ota selvää!
Mieti mikä sua kiinnostaa oikeasti ja voisitko jollain tavalla hyödyntää tutkintoasi näissä asioissa!
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:23"]
Juristiksiko olet valmistumassa? Heille löytyy työtä alalta kuin alalta, ei varsinaisesti tarvitse olla lainkäytön kanssa tekemisissä, jos ei halua. Sama pätee nykyään melkein tutkintoon kuin tutkintoon; tärkeintä on, että on jotkut paperit yliopistosta. Työelämässä voi sitten suuntautua melkein mihin tahansa.
t. nimim. Kokemusta on
[/quote]
Nykyisessä tilanteessa se ei mene ihan noin, kun hakijoita on joka paikkaan satoja, on helppo vaatia täsmäkoulutusta palkattavalta. Toki jos on aiemmin onnistunut saamaan alan X työkokemusta, se saattaa olla painavampi tekijä rekrytoinnissa kuin alan koulutus. Paitsi että nyt saattaa olla tarjolla valtavasti sellaisiakin hakijoita, joilla on molemmat.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:31"]
Oot just sellainen perinteinen kympin tyttö ja bulimiaopiskelija, joka saa hyvän numeron kun vähän lukee, mutta ei ymmärrä yhtään mistään yhtään mitään.
On harmillista, että koulumaailma edelleen suosii tuota tyyppiä ja ne, jotka ymmärtävät asiat mutta eivät muista niitä ulkoa, eivät pärjää. Ulkoamuistamisen tärkeys vähenee koko ajan kun tiedon löytää netistä, mutta ymmärrystä sieltä ei saa.
[/quote]
Hyvä muisti ja hyvä ymmärryskyky eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin, hyvän muistin avulla aivoilla on pureskeltavaa. Ihmiset vain toteavat, että ovat pärjänneet hyvän muistin avulla, koska tottakai tentti- ja pääsykoemenestys vaativat myös hyvää muistia. Heillä on kuitenkin muutakin kapasiteettia ja muisti vain auttaa käyttämään sitä. Siis muistiaan korostava on usein vain kovin vaatimaton henkilö.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:31"]
Oot just sellainen perinteinen kympin tyttö ja bulimiaopiskelija, joka saa hyvän numeron kun vähän lukee, mutta ei ymmärrä yhtään mistään yhtään mitään.
On harmillista, että koulumaailma edelleen suosii tuota tyyppiä ja ne, jotka ymmärtävät asiat mutta eivät muista niitä ulkoa, eivät pärjää. Ulkoamuistamisen tärkeys vähenee koko ajan kun tiedon löytää netistä, mutta ymmärrystä sieltä ei saa.
[/quote]
Hyvä muisti ja hyvä ymmärryskyky eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin, hyvän muistin avulla aivoilla on pureskeltavaa. Ihmiset vain toteavat, että ovat pärjänneet hyvän muistin avulla, koska tottakai tentti- ja pääsykoemenestys vaativat myös hyvää muistia. Heillä on kuitenkin muutakin kapasiteettia ja muisti vain auttaa käyttämään sitä. Siis muistiaan korostava on usein vain kovin vaatimaton henkilö.
[/quote]
Nimenomaan. Kympin tyttöjen ongelmana on vääränlainen kiltteys ja vaatimattomuus, ei tyhmyys. Kympin tytöt ovat oikeasti lahjakkaita ja älykkäitä, mikä tietysti pelottaa luusereita ja heidän älynsä on siksi helppo lytätä jotenkin kirjaviisaudeksi. Kympin tyttöjen pitäisi itsekin oivaltaa tämä ja omat kykynsä, eikä tyytyä nöyristelemään.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:31"]
Oot just sellainen perinteinen kympin tyttö ja bulimiaopiskelija, joka saa hyvän numeron kun vähän lukee, mutta ei ymmärrä yhtään mistään yhtään mitään.
On harmillista, että koulumaailma edelleen suosii tuota tyyppiä ja ne, jotka ymmärtävät asiat mutta eivät muista niitä ulkoa, eivät pärjää. Ulkoamuistamisen tärkeys vähenee koko ajan kun tiedon löytää netistä, mutta ymmärrystä sieltä ei saa.
[/quote]
Hyvä muisti ja hyvä ymmärryskyky eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin, hyvän muistin avulla aivoilla on pureskeltavaa. Ihmiset vain toteavat, että ovat pärjänneet hyvän muistin avulla, koska tottakai tentti- ja pääsykoemenestys vaativat myös hyvää muistia. Heillä on kuitenkin muutakin kapasiteettia ja muisti vain auttaa käyttämään sitä. Siis muistiaan korostava on usein vain kovin vaatimaton henkilö.
[/quote]
Nimenomaan. Kympin tyttöjen ongelmana on vääränlainen kiltteys ja vaatimattomuus, ei tyhmyys. Kympin tytöt ovat oikeasti lahjakkaita ja älykkäitä, mikä tietysti pelottaa luusereita ja heidän älynsä on siksi helppo lytätä jotenkin kirjaviisaudeksi. Kympin tyttöjen pitäisi itsekin oivaltaa tämä ja omat kykynsä, eikä tyytyä nöyristelemään.
[/quote]
Minäkin tiedän olevani monissa asioissa lahjakas, hyvä ulkoaoppimiskyky ei todellakaan sulje älykkyyttä pois. Tiedän, että pärjäisin hyvin tälläkin alalla, jos olisin siitä kiinnostunut ja tuntisin sen omakseni. Harmittaa, että ymmärsin vasta näin myöhään ettei ala vastaa taipumuksiani ollenkaan.
ap
Olisipa mielenkiintoista tietää, missä aloittaja on nyt, ja miten kaikki meni.
Ja sekin olisi kiva tietää, millä rahalla opiskelee uuden tutkinnon, jos opintotukikuukaudet on jo käytetty yhteen tutkintoon eikä työkkäri katso, että olet lisäkoulutuksen tarpeessa ja siten oikeutettu työttömyyspäivärahalla opiskeluun.
Täällä kans yksi korkeakoulutettu väärällä alalla, jota oli kiinnostavaa opiskella, kun oli 20, mutta täysin epäkiinnostavaa tehdä työkseen, kun on 30.
Ei kannata liikaa stressata. Valmistumisen kynnyksellä on tavallista että asiat alkavat epäilyttää. Voit tosiaan opiskella työn ohessa lisää ja katsoa, kolahtaako unelma-ala todellisuudessa. Tsemppiä ap!
Töihin vaan hyvin hyvin harva täällä juurikaan pitää työstään. Jos et pian mene töihin olet ikuisesti kelan orja ja kurssikarjaa!
Lääkäri?