Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies suuttui totaalisesti. Nyt suhde kriisissä
02.09.2021 |
Olen joskus suuttuessani sanonut, että etsin itselleni kämpän niin ei tarvitse katsella tuollaista. Jokainenhan tietää, että suuttuessaan voi sanoa asioita, joita ei oikeastaan tarkoita, eikös vaan? Eilen meillä oli riitaa miehen käyttäytymisestä ja hän provosoi minua, jolloin sanoin, että olen jo katsellut asuntoja itselleni niin pääsen pois täältä, hän voi pitää talon. Nukuin olohuoneen sohvalla. Nyt herätessäni mies oli pois (yleensä vielä kotitöissä) ja pöydällä lappu, että hän tulee takaisin kun olen löytänyt sen asunnon ja poistunut täältä. Ei vastaa puheluihin tai WhatsAppeihin. Voi että, jokainen ymmärtää että suutuspäissään voi sanoa tyhmiä asioita.
Kommentit (364)
Mikä ratkaisu sellainen on, että toinen lähtee livohkaan, ja jättää perheensä määräämättömäksi ajaksi.
Entä jos molemmat lähtee livohkaan, kuka hoitaa muun perheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää tollaset epävakaat ämmät. Pitäisi nostaa pihalle tollaset raivokit. Pakkaseen vaan ja tavarat perässä.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi meistä on järkevä, se joka jää perheestään huolehtimaan, vai se joka lähtee omille teilleen, kertomatta missä oleilee. Tarkistamatta, miten perhe voi.
Kumpi ajoi sen toisen pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi meistä on järkevä, se joka jää perheestään huolehtimaan, vai se joka lähtee omille teilleen, kertomatta missä oleilee. Tarkistamatta, miten perhe voi.
Kumpi ajoi sen toisen pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, mun miehen exälle tuli aikoinaan yllätyksenä, että kun hän sanoi haluavansa erota, mies ei estellyt, vaikka ei itse olisi halunnut alunperin erota.
Kyllä minusta olisi vähän outoa jos yhden ainoan kerran päästäisin suustani sellaisen sammakon että haluaisin erota ja mies olisi saman tien iloisena kantamassa tavaroita asunnosta ulos. Tulisi väkisinkin olo, että odottiko tätä vain ja sai nyt syyn lähteä. TIETENKÄÄN ei ole hyväksyttävä päästellä tuollaista suustaan eikä varsinkaan tehdä sitä jatkuvasti. Mutta se jos tapaus olisi ainoa laatuaan ja toinen olisi siitä vieläpä pahoillaan ja ottaisi vastuun niin vähän olisi erikoista jos siitä ei olisi mitään mahdollisuutta päästä yli.
Niin minustakin. Jos mies vaikka kerran käy maksullisissa tai vieraissa, niin onhan se aika erikoista jos nainen ei siitä pääse mitenkään yli. Ei se, että on riivinrauta, anna toiselle oikeutta olla ilkeä ja joustamaton!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun löydät uuden äijän, niin huudat sille taas suuttuessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja taas näitä köppäsiä trolleja. Ap hävisi kun ei jaksanutkaan jatkaa eikä keksinyt miten tää nyt jatkuis.
Mitä sitten, vaikka ap olikin trolli? Täällä on nyt keskusteltu ihan yleisellä tasolla erolla uhkailusta.
Niin se on tehnyt vuosikaudet, eikä pääse tavastaan, jonka oppinut isältään.
Lähtee suutuspäissään, ja ei tietoa, milloin palaa. Viis perheestä...
Sanaharkan päätteeksi lähtee, ei keskustele. Ei tartte ajaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eroajatuksiaan joutuu piilottelemaan, eipä ole kommunikaatio parisuhteessa kummoisellakaan tolalla.
Minä olen ollut vaimoni kanssa yhdessä nyt 20 vuotta, ja monta kertaa on erosta keskusteltu, joskus riidellen ja joskus ihan normaalissa keskustelussa. Ehkä asiaa on helpompi käsitellä, koska suhteemme alkuvaiheessa oikeastikin erosimme muutamaan otteeseen.
Tiedostan kyllä, että vuorovaikutuksemme suorasukaisuus saattaisi olla monille kauhistus, mutta kumpikaan meistä ei jaksa mykkäkouluja, marttyroitumisia tai muutakaan taustalla muhivaa draamaa.
Erosta puhuminen on ihan fine, jos oikeasti ajattelee eroa.
Mutta ap vaan riehuu ja huutaa mitä sylki suuhun tuo, uhkaillakseen ja kiristääkseen miestä. Täysin eri asia, kuin sanoa, että tahtoisin erota, jos tahtoo erota.
ja lässynlässyn. Kuinka vaikea se on ymmärtää, että ihmiset on erilaisia? Ei kaikki oo mitään piipttäjiä ja "muistan aina olla aikuinen ja pitää huolen siitä, ettei kontrollini petä koskaan". SInä oot semmonen, minä en. Mulla kuohuu tunteet välillä yli ja koita hyvä ihminen tajuta, että juuri sinun tapasi ei ole se ainoa oikea. MInua oikeesti välillä ottaa pannun nää "aina aikuisena" ihmiset. Mut en minä sitä niille sano, enkä ala mollimaan. Mietippä sitä vaikka.Ja mee kiillottaa kruunus.
Alko ärsyttää.
Empatiakykysi ei ilmeisesti riitä käsittämään, millaista henkistä väkivaltaa on uhata jättää ihminen, jonka pitäisi olla se kaikkein rakkain ja läheisin? Se on hirvittävää julmuutta, eikä mikään tunteiden kuohahtelu oikeuta siihen. Vai onko sinusta oikein sanoa lapsellekin, että "olet niin sietämätön että äiti lähtee nyt eikä tule takaisin?" Vai ymmärrätkö edes lapsen kohdalla, miten törkeää tuo on?
Ihmisen pitäisi voida tuntea kotonaan ja parisuhteessaan olevansa turvassa. Jos toinen uhkailee erolla tämän tuosta, ei olo voi koskaan olla turvallinen. Sen jälkeen häviää luottamus, ja sitten ei enää ole parisuhdetta.
Tämä. Ja kannattaa muistaa, että jos on lapsia, isän ja äidin riidat vaikuttaa niihin aina. Minun äitini esimerkiksi saattoi joskus isän kanssa jostain pikkuasiasta riideltyään hypätä autoon ja ajaa pois. Minä ja siskoni olimme tietysti kotona turvassa isän kanssa, mutta epäilenpä, että tuo on yksi syy siihen, ettei minulla ole juuri perusturvallisuutta. Kun lapsuuden kokemus oli se, että äiti voi saada raivarin mistä hyvänsä pikkuasiasta ja häipyä vihan vimmassa. Ei lapsena osaa ajatella, että ollaan tällä iskän kanssa ja kaikki on okei. En minä tiennyt, että äiti tulee varmasti takaisin. En minä tiennyt, että hän ei tekisi meille samaa silloinkin, kun isä ei ole paikalla.
Eli te temperamentikkaat ihmiset, menkää jollekin vihanhallintakurssille ennen lisääntymistä. Lapsenne kiittävät.
Joo hekoheko, suihinottoapa ei tässävieläaikaisemmin ollutkaan ohjeena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lähdet,sinulle kuuluu tietysti puolet asunnosta,eli asioista pitää pystyä puhumaan miten menettelette.
Onko tässä mitään ideaa, että en ruinaa kotiin puolisoa, joka tykkää katoamistempuista.
Aiemmin olen sanonut, että tule kotiin.
Ajatus on, että se sais nuo katoamistemput pois keinovalikoimasta.
Aion nyt pitää tästä päätöksestä kiinni, vaikka 5 vrk ollut missä lie.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Manipulointi on henkistä väkivaltaa. Mies osasi tehdä johtopäätökset, ja totesi, ettei halua jatkaa manipuloivan kilarivaimon kanssa enää yhdessä.
Oma eksäni sanoi myös suutuspäissään monenlaisia asioita. Kuten että olen tyhmä, sekaisin kuin seinäkello, että olen pilannut hänen viikonloppunsa, lomansa, minkä milloinkin. Ja että mun olisi parempi lähteä kävelemään. Nämä toistuivat kerta toisensa jälkeen.
No olikin sitten ihmeissään, kun yhtenä päivänä lähdin. Kun eihän hän ollut tarkoittanut mitään, mitä vihaisena sanoi.
Kyllä tässä viimeiset luottamuksen rippeet meni, kun jättää perheensä oman onnen nojaan ja säännöllisesti.
Kun en ruinaa kotiin, en tosiaan tiedä onko puoliso vaikka kuukauden tarkastamatta kotijoukkojen vointi.
Oiskohan sillä vapaustaistelu meneillään?
No olen minä ennenkin pärjäillyt ilman puolisoa. Pitäskö hyväksyä se, että yksinkin pärjään edelleen.
Minulle kävi kerran sillä lailla, että pinna paloi miehen henkisen väkivallan käytöstä ja pahassa olossani kerran ilmaisin mitään miettimättä haluavani erota. Jälkeenpäin kaduin. Reagoin siis itsekin henkisellä väkivallalla toisen väkivaltaan. Voi luoja että inhosin itseäni ja pidin itseäni pahana ihmisenä pitkään sen jälkeen, koska kyseinen toiminta ei ollut minua ja ihmettelin mistä tämä tulee. Oli ihan kamala olo. Ei ollut siis tapana todellakaan tehdä tuollaista vaan tuo oli ensimmäinen ja viimeinen kerta koska suhde loppui siihen. Ajan myötä tosin ymmärsin eron olleen hyvä asia minun kannaltani, mutta taakkaa kannoin pitkään.
Tämä katoilija hivutti lähes kaikki talouden laskut tulemaan sähköisenä omien salasanojensa taakse.
Edellisen katoamisjakson aikana hoidin sähkö- puhelin- kotivakuutuslaskut omiin nimiini.
Kiristyskeinohan se on sekin, että en pystyisi maksamaan juoksevia laskuja, kun hän on poissa kuvioista.
Jotenkin varauduin tulevaan, kun nuo katoamistemput on säännöllisiä.
Turvattomuuttahan se aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu itsekin sanoin eilen miesystävälleni että tämä on perseestäveivattava nahjus. (Kun ei saanut aikaan vaihtaa työpaikkaa kun oli tarjolla, nykyinen menee konkkaan)
No ajoi vaan 100km tunnissa sen kippuraisen mökkitien ja piti illan mykkäkoulua, mutta asunnonvaihtolappua en käteen vielä saanut
Yksi parhaista neuvoista parisuhteeseen: älä ikinä neuvo pyytämättä, hauku tai väheksy toista osapuolta hänen työhönsä tai työttömyyteensä liittyvissä asioissa. Ei ikinä. Ainoana poikkeuksena tapaukset, joissa molemmat ovat samassa työpaikassa töissä tai on yhteinen yritys.
Olen nähnyt 2 avioeroa, jotka ovat saaneet alkunsa juuri siitä, kun toinen osapuoli on haukkunut tai mitätöinyt toista osapuolta, kun tämä on jäänyt työttömäksi. Molemmissa tapauksissa työttömyys oli lyhytaikaista (ei mitään Uuno Turhapuro -työttömyyttä), ja työttömäksi jääminen stressasi aivan hirvittävästi. Kuitenkin, uuden työpaikan löydyttyäkin, puolison kommentit työttömäksi jäämisestä hiersivät pitkään ja niin pahasti, että avioero oli edessä.
Pienet on 9ngelmat, sitten. Toisaalta ihanaa, että monilla on vielä terveitä suhteita, joissa pahin juttu on jotain tuommoista.
Alue: Aihe vapaa
Jos mun puoliso uhkaisi aina riidan sattuessa tuollaisia, niin pitäisin häntä niin onnettomana tampiona, että olisi kummankin kannalta parempi erota.
En koskaan sano mitään mitä en tarkoita, vaikka olisin kuinka vihainen. Eikä ole vaimokaan sanonut tähän mennessä. Mielestäni aikuiset ihmiset miettävät mitä suustaan päästävät.