Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho saivat pienen sijaislapsen,

Meidän naapurin lapsenlasta eivät isovanhemmat saaneet, vaikka ovat ihan kunnollisia eläkeleläisiä ja asuvat kivassa omakotitalossa. Olivat kuulemma liian vanhoja. Silloin vähän yli 60. Onneksi sijaisvanhemmat ovat huolehtineet lapsen tapaamisoikeudesta ja välit ovat hyvät.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 22:29"]

Sijaisvanhemmuus on hieno asia mutta onhan sijaisperheitä joissa lapset nähdään vain työnä josta maksetaan. Tässä tapauksessa nyt ei varmasti ole rahasta kyse vaikka eiköhän heillekin se palkkio makseta. Yleensä kai on tarkoitus että sijaislapset palaavat koteihinsa niiden oikeiden vanhempiensa luo jos tilanne salli ja asiat hyvin. Voihan se olla että lapsen äiti vaikka on sairastunut vakavasti ja hoito luovutettu muille. Jos näin on niin voi olla kuitenkin hyvin tuskainenkin olo oikealla äidillä ja entäs isovanhemmilla, ei sovi sitäkään puolta unohtaa. Toivokaamme että lapsi saa parhaan mahdollisen hoidon missä sitten onkaan, se on pääasia. Ja voi palata joskus ihan omaan kotiinsa jos siellä kaikki hyvin, sehän se olisi onnellisinta.

[/quote]

Isovanhemmilla ja muulla suvulla on aina ensisijainen oikeus saada lapsi luokseen.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 02:25"]

Mutta sijaisvanhemmus on kuitenkin työtä, palkkatyö. Aivan eri asia kuin oma lapsi. Ja nyt tämä sijaisäiti tekeekin sitten hienoa työtä kotiäitinä, toki palkallista. Täällähän ollaan aika paljon kotiäitiyttä vastaan, onko se nyt hienompaa kun hoitaa jonkun toisen lasta, samaa työtä tekevät perhepäivähoitajat enimmäkseen päivisin. Hienoa että jotkut auttavat näin, mutta sijaislapsi on vain lainalapsi. Ehkä kuulemme joskus jollain palstalla lapsen oikean äidin näkemyksen asiasta. Tarkoitus on varmaan kuitenkin lapsen joskus palata kotiinsa jos mahdollista.

[/quote]

Sijaisvanhemmuus ei ole palkkatyötä. Siitä ei makseta palkkaa.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 23:33"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:26"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:06"]Kyllä lapsen sukupuolen saa kertoa. Saa kertoa myös nimen ja laittaa vaikkapa sukunimen näkyviin oveen. Ei tämä nyt niin salaperäistä ole. Lapset elävät perheissä lapsina eikä piiloteltavina olioina. Ja kyllä se vaan niin on, että perheenjäseniä ovat. Useimmat sijoitetut lapset sanovat sijaisvanhempia isäksi ja äidiksi. Ja on se vaan niinkin, että mitä kauemmin lapset ovat sijoitettuina olleet sitä epätodennäköisemmin koskaan palaavat biovanhemmille. Lapsistahan tässä on kyse eikä vanhepien oikeuksista. Lapsen täytyy saada kiintyä ja juurtua. [/quote]Hienoa.[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:07"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:59"] Meillä on vauvana tullut sijoitettu lapsi. Tulee olemaan kaikella todennäköisyydellä aikuiseksi. Ja vielä sen jälkeenkin on meidän lapsemme. Kyllä hän on meidän ihan oma lapsemme ja tulee sellaisena pysymään. Tuntee kyllä biovanhempansakin. Kahdet vanhemmat ei ole mikään ongelma. Sijoitettu lasta saa ja täytyy rakastaa. Saa ja täytyy pitää perheenjäsenenä. Saa ja täytyy pitää omana lapsena, omana sisarena, oman suvun jäsenenä. Ja samalla huolehtia, että lapsi saa pitää myös biologisen sukunsa ja olla osa sitä. [/quote]Kauniisti kerrottu. Tulee lämmin olo tällaisesta. [/quote]Mikähän ihme tässäkin on alapeukkujen arvoista? Joskus olisi oikeasti mielenkiintoista jos tietäisi motiiveja niihin. [/quote] Tuo täytyy pitää sitä ja tätä. Lapsi ei ole oma eikä siksi muutu. Juridinen tosiasia. Eikä ole oikein kiva meitä elämäntapasijareita kohtaan noin väittää. Meitä on monia, jotka autamme ja tuemme kaiken ikäisiä lapsia lyhyissä että pitkissä huoltojaksoissa. Minun ei TARVITSE pitää sijaisia ominani. Teen silti hyvin arvokasta työtä mmm. mielenterveysongelmaisten teinien kanssa. [/quote] Meitä sijareita on moneksi. Toiset rakastavat sijoitettuja lapsiaan ja toiset tekevät hommaa vain työkseen. Itse kuulun ensin mainittuihin. [/quote] Lasta voi rakastaa kovasti vaikkei olekaan oma. Enhän väittänyt, etten olisi jokaista rakastanut ja kiintynyt. Rakastan minä sisarusteni lapsiakin. En silti kuten omiani. Eikä minun tarvitsekaan. Montako sijaista sinulla on urasi aikana ollut ja kuinka pitkiä sijoituksia [/quote] Sijaisia lapseni eivät ole. Eivät edes sijaislapsia. Meillä on pitkä sijoitus vauvasta aikuisuuteen. Älä kysy mistä tiedän. Minä vaan tiedän. Mitään sarjatyötä en halua tehdä enkä kehua sijoitettujen lasten määrällä. [/quote] Koita nyt ymmärtää, että me emme tee samaa työtä. Kaltaisesi lapsenkasvattajat eivät kykenisi auttamaan kaikkia. Minun kaltaoisia tarvitaan paljon ja silti on pulaa.

[/quote]

Miksi yleensä kommentoit, jos koet tekeväsi eri työtä. Et ole ainakaan vielä oppinut sitä, että yksikään lapsi tai nuori ei ole sijainen.

Kuitenkin on huomioitava, että vaikka huostaanoton perusteita ei enää olisi, ei sitä voida lopettaa, jos lopettaminen on  selvästi vastoin lapsen etua (LSL 47 § 1 mom; Finlex).

Lapsen edun kriteerien (LSL 4 §; Finlex), lisäksi on otettava huomioon

sijaishuollon kestoaika (onko lapsi jo siinä määrin juurtunut sijaiskotiin, että uusi muutos olisi hänelle haitallinen?)
lapsen ja sijaishuoltoa antavan välinen kiintymyssuhde (kokeeko lapsi sijaisvanhemmat läheisemmiksi kuin omat vanhempansa?)
lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen (kuinka säännöllisesti ja tiiviisti yhteyksiä on ylläpidetty?)
lapsen oma mielipide (missä lapsi haluaisi asua?)

Harkittaessa huostaanoton lopettamista tulee arvioida myös sitä, minkälainen tunnesuhde lapselle on muodostunut sijaishuoltopaikan aikuisiin tai muihin hänelle siellä oleviin läheisiin ihmisiin. Ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti myös lapsen ikä, hänen koulunkäyntinsä, harrastuksensa sekä sijaishuollon lopettamisen mahdolliset vaikutukset lapsen tilanteeseen.

http://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/huostaanotto/huostaanoton-voimassaolo

Miksi sana sijainen loukkaa? Se on vain sana. Ja koitapa mennä koululaiselle tyrkyttämään perhettäsi hänen perheenä. Itkua ja raivarit, että hänellä on jo perhe. Vai pitäisikö kaikkien ottaa vain pitkiä sijoituksia?

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:54"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:59"] [quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:20"] Edelleenkin, Pojan etu on kaikista tärkein. Ei se, saako Satu palkallista äityslomaa tai saako Antti hehkuttaa onnellisen isän tuntojaan facebookissa. Miksi ei saisi? Lapsi, pieni poika saa rakkautta ja hyvän kodin. Onnea ja Jumalan siunausta heille kaikille. Miksi, voi miksi, maailmassa on näin paljon ilkeitä ihmisiä, jotka ajattelevat kaikesta vain pahaa? Ei poika ole heille vaalivauvana tilattu vaan jonkin kamalan tragedian kautta vanhemmitta jääneen pojan pelastamista sijaiskotikierteeltä. Pienenä sijoitettu on kuin oma lapsi ja saa saman tilan sydämessä kuin oma, itse synnytetty lapsi saa. Uskokaa pois. Jos ette ukso, katsokaa yksivuotiaan, pienen, viattoman lapsen kasvoja. Lapsen etu on tärkein. Luulen,että ilkeät kommentit johtuvat siitä että moni tahottamasti lapseton ei pystyisi samaan kuin Antti ja Satu-huolehtimaan ja rakastamaan toisen siittämästä ja toisen äidin synnyttämästä lapsesta ja siksi siirtävät omia negatiivisia asenteitaan tähän suuren onnen kokeneen pariskuntaan.   Satulle ja Antille ja Pienelle Pojalle kaikkea hyvää!     [/quote] Lapsen etu on se, että sijaisvanhemmat pitävät välit biovanhempiin ja lapsen muuhun sukuun hyvinä. Sen voi aloittaa sillä ettei hehkuta liikaa sitä kuinka ME nyt saimme kauan kaivatun lapsen itsellemme. Samaan aikaan kun ne vanhemmat ja muu lähipiiri on sen lapsen menettäneet. Onhan tuo nyt aika tylyä sitä lapsen biosukua kohtaan. Lisäksi kannattaa muistaa että he eivät saaneet lasta itselleen vaan lapsen huolehdittavakseen. Ja koska vanhemmat on ns. julkkiksia olis lapsen edun mukaista että hänestä kerrotaan julkisuuteen mahdollisimman vähän. Lyhyt asiallinen tiedote, ei liikoja hehkutuksia. Se olisi ollut lapsen edun mukaista. Eikä se oikeasti olisi vähentänyt sitä onnea pätkääkään. [/quote] Lähipiirillä on mahdollisuus saada lapsi itselleen. [/quote] No ei ole, ei vaikka haluaisikin. Siksi tuollainen onnen hehkuttaminen voi olla kuin vääntäisi veistä lähipiirin haavassa. Varmasti suuri onni pariskunnalle, sitä en kiellä, mutta tuossa tilanteessa sen hehkuttaminen ei ole hyvä homma. Voi olla että lapsi tulee pysymään biosukunsa piirissä ja suhteet pysyvät hyvinä. Mutta tässä vaiheessa sitä ei kukaan vielä varmasti voi vannoa, moni sijoitettu lapsi on myös etääntynyt biosuvusta, mahdollisesti jopa välit kokonaan menneet. Jos heti sijoituksen alussa aletaan hehkuttaa kuinka me olemme nyt saaneet lapsen niin antaahan se tietyn signaalin biosuvulle. Lapsi on nyt siis sijaisvanhempien lapsi. Ja lisää varmasti pelkoa siitä, että välit viienevät ja ehkä katkeavat kokonaan.  [/quote] Kyllä on ja ihan lain mukaan. Aina ensin lähipiiriin ja vasta sitten muualle. Luulisi joka suvusta löytyvän sopiva sijaisvanhempi.

[/quote]

Edelleen, ei ole, aina ei ole mahdollisuutta sitä sukulaislasta ottaa, ei vaikka ehkä tunnepuolella sitä halua olisi. Sijoituslapsi kun aina vaatii enemmän kuin ns. oma lapsi. Elämäntilanteet ovat kaikilla omanlaisensa. Ikävä kyllä näin vaan on, jankuttaminen ei sitä muuksi muuta. Eikä se ettei suku pysty ottamaan lasta vie lapselta oikeutta biosukuun ja sen tuntemiseen. Se on lapsen oikeus, ei suvun eikä sijaisperheen. Sijaisperhe on lupautunut tekemään kaikkensa jotta lapsella säilysi side biosukuun ja -vanhempiin. Ja vaikka lapsi tavallaan on sijaisvanhemmille oma, ei se sitä toisaalta kuitenkaan ole. Joten aina pitäis miettiä tarkkaan miten siitä lapsesta puhuu, sekä kasvotusten että varsinkin julkisuudessa.
[/quote]

Jollakin sukulaisella tai ystävällä varmasti olisi mahdollisuus. Sehän on selvää että yhteys biosukuun täytyy pitää yllä. Eihän sitä kukaan ole muuksi väittänyt. Mutta sijaisperheeseen suurin osa lapsista jää.
[/quote]

Älä jankuta, kun ei vain jää. Olen itse ollut molemmilla puolilla systeemiä ja tiedän täysin varmaksi, että SUURIN osa lapsista palautetaan.

Tuttavillemme tuli aikoinaan 2 vauvaa sijoituslapsiksi. Lapset ovat nyt n.20v ja asuvat edelleen tuttaviemme luona.

Joten ei kukaan voi sanoa sitä etteikö tuo vauva voisi jäädä lopullisestikin Kaikkosille.

Kaikilla lapsilla on yhdet ikiomat vanhemmat, siitä ei pääse mihinkään. Sijaisvanhemmuus on kai alunperin tarkoitettu väliaikaiseksi, jos tai kun lapsen kotiolot saadaan järjestykseen niin lapset palaavat kotiinsa, ainahan niin ei käy mutta se on kai ensisijainen tarkoitus. Voi olla vaikea kiintyä vieraaseen lapseen tai jos kiintyy niin on varmasti aivan kestämätön tilanne jos hän lähtee. Kyllä sijaisvanhemmilta vaaditaan varmasti aika paljon ammatillisuutta että osaa ottaa asian oikein. Itse en voisi antaa itseni kiintyä liikaa, muuten en kestäisi luopumista kuten en omistanikaan. Siksi en voisikaan olla sijaisvanhempi.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 16:54"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:54"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:59"] [quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:20"] Edelleenkin, Pojan etu on kaikista tärkein. Ei se, saako Satu palkallista äityslomaa tai saako Antti hehkuttaa onnellisen isän tuntojaan facebookissa. Miksi ei saisi? Lapsi, pieni poika saa rakkautta ja hyvän kodin. Onnea ja Jumalan siunausta heille kaikille. Miksi, voi miksi, maailmassa on näin paljon ilkeitä ihmisiä, jotka ajattelevat kaikesta vain pahaa? Ei poika ole heille vaalivauvana tilattu vaan jonkin kamalan tragedian kautta vanhemmitta jääneen pojan pelastamista sijaiskotikierteeltä. Pienenä sijoitettu on kuin oma lapsi ja saa saman tilan sydämessä kuin oma, itse synnytetty lapsi saa. Uskokaa pois. Jos ette ukso, katsokaa yksivuotiaan, pienen, viattoman lapsen kasvoja. Lapsen etu on tärkein. Luulen,että ilkeät kommentit johtuvat siitä että moni tahottamasti lapseton ei pystyisi samaan kuin Antti ja Satu-huolehtimaan ja rakastamaan toisen siittämästä ja toisen äidin synnyttämästä lapsesta ja siksi siirtävät omia negatiivisia asenteitaan tähän suuren onnen kokeneen pariskuntaan.   Satulle ja Antille ja Pienelle Pojalle kaikkea hyvää!     [/quote] Lapsen etu on se, että sijaisvanhemmat pitävät välit biovanhempiin ja lapsen muuhun sukuun hyvinä. Sen voi aloittaa sillä ettei hehkuta liikaa sitä kuinka ME nyt saimme kauan kaivatun lapsen itsellemme. Samaan aikaan kun ne vanhemmat ja muu lähipiiri on sen lapsen menettäneet. Onhan tuo nyt aika tylyä sitä lapsen biosukua kohtaan. Lisäksi kannattaa muistaa että he eivät saaneet lasta itselleen vaan lapsen huolehdittavakseen. Ja koska vanhemmat on ns. julkkiksia olis lapsen edun mukaista että hänestä kerrotaan julkisuuteen mahdollisimman vähän. Lyhyt asiallinen tiedote, ei liikoja hehkutuksia. Se olisi ollut lapsen edun mukaista. Eikä se oikeasti olisi vähentänyt sitä onnea pätkääkään. [/quote] Lähipiirillä on mahdollisuus saada lapsi itselleen. [/quote] No ei ole, ei vaikka haluaisikin. Siksi tuollainen onnen hehkuttaminen voi olla kuin vääntäisi veistä lähipiirin haavassa. Varmasti suuri onni pariskunnalle, sitä en kiellä, mutta tuossa tilanteessa sen hehkuttaminen ei ole hyvä homma. Voi olla että lapsi tulee pysymään biosukunsa piirissä ja suhteet pysyvät hyvinä. Mutta tässä vaiheessa sitä ei kukaan vielä varmasti voi vannoa, moni sijoitettu lapsi on myös etääntynyt biosuvusta, mahdollisesti jopa välit kokonaan menneet. Jos heti sijoituksen alussa aletaan hehkuttaa kuinka me olemme nyt saaneet lapsen niin antaahan se tietyn signaalin biosuvulle. Lapsi on nyt siis sijaisvanhempien lapsi. Ja lisää varmasti pelkoa siitä, että välit viienevät ja ehkä katkeavat kokonaan.  [/quote] Kyllä on ja ihan lain mukaan. Aina ensin lähipiiriin ja vasta sitten muualle. Luulisi joka suvusta löytyvän sopiva sijaisvanhempi.

[/quote]

Edelleen, ei ole, aina ei ole mahdollisuutta sitä sukulaislasta ottaa, ei vaikka ehkä tunnepuolella sitä halua olisi. Sijoituslapsi kun aina vaatii enemmän kuin ns. oma lapsi. Elämäntilanteet ovat kaikilla omanlaisensa. Ikävä kyllä näin vaan on, jankuttaminen ei sitä muuksi muuta. Eikä se ettei suku pysty ottamaan lasta vie lapselta oikeutta biosukuun ja sen tuntemiseen. Se on lapsen oikeus, ei suvun eikä sijaisperheen. Sijaisperhe on lupautunut tekemään kaikkensa jotta lapsella säilysi side biosukuun ja -vanhempiin. Ja vaikka lapsi tavallaan on sijaisvanhemmille oma, ei se sitä toisaalta kuitenkaan ole. Joten aina pitäis miettiä tarkkaan miten siitä lapsesta puhuu, sekä kasvotusten että varsinkin julkisuudessa.
[/quote]

Jollakin sukulaisella tai ystävällä varmasti olisi mahdollisuus. Sehän on selvää että yhteys biosukuun täytyy pitää yllä. Eihän sitä kukaan ole muuksi väittänyt. Mutta sijaisperheeseen suurin osa lapsista jää.
[/quote]

Älä jankuta, kun ei vain jää. Olen itse ollut molemmilla puolilla systeemiä ja tiedän täysin varmaksi, että SUURIN osa lapsista palautetaan.
[/quote]

Ei pidä paikkaansa.

Sijaisvanhemmuus on palkkatyötä, jossa huostaanotettua lasta hoidetaan korvausta vastaan. Ei se ole adoptio, eikä lapsen ole tarkoitus olla pysyvästi sijoituksessa. Käykää lukemassa Kelan ohjeita sijaisvanhemmille, siellä nimenomaan nämä asiat sanotaan juuri näin. Sijoitus voi toki olla pitkäaikaista, jolloin lapsi asuu sijoituksessa 18-vuotiaaksi asti, mutta lapsen yhteyttä omiin oikeisiin vanhempiinsa ei katkaista, eikä adoptio ole vaihtoehtona. Ellei tämä poliitikko pariskunta ole aikeissa nauttia jotain erikoiskohtelua..

Tässä on nyt kyllä Taiveaho/Kaikkonen -pariskunnalta mennyt puurot ja vellit sekaisin. Toivottavasti lapsi ei joudu kärsimään asiasta. Pahoin pelkään että ongelmia tulee ja paljon.

Jostain tutkimuksesta luin, että vain noin 2-5 % huostaanotetuista lapsista kotiutuu takaisin biologiseen kotiinsa. Yleensä ongelmat ovat niin pahat, ettei voi enää kotiutua. Huostaanottoa ennen on yleensä tehty jo kaikki tarvittavat tukitoimet ja huostaanotto on viimesijainen vaihtoehto. Julkisuudessa näkyy näitä "keitin väärin puuroa" huostaanottovalituksia, mutta sos.viranomaisilla on vaitiolovelvollisuus eivätkä ne näin voi puolustautua bio vanhemmempien julkisia hyökkäyksiä vastaan. Yleensähän sitä syytä ei näissä bioissa ole, on vain julma sossukoneisto, joka vie lapset pois..

Itse sosiaalialalla työtä tehneenä voin sanoa sen, että huostaanottoa odotetaan yleensä liian pitkään. Esim. yleistä on, että lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa JO SYNTYMÄSTÄÄN lähtien, mutta tukitoimia perheeseen annetaan 7 vuotta, jolloin lopulta huostaanotetaan. Tällöin vauriot ovat päässeet jo niin pahoiksi, että terapiakustannukset ovat jättimäiset ja lapset oireilevat monin eri tavoin. Vanhemmille on aina kuitenkin haluttu antaa mahdollisuus. Suomessa lastensuojelulaki on irvikuva, joka pohjaa liikaa vanhemman oikeuteen. Nimensä mukaisesti sen kuitenkin pitäisi olla lastensuojelua. Monissa muissa maissa huostaanotetun vanhemman oikeudet raukeavat, jos hän ei tietyssä ajassa saa asioitaan kuntoon. 

On siis hyvinkin luultavaa, että huostaanotettu lapsi voi hyvinkin olla koko ikänsä Kaikkosen lapsena, toki säilyttäen suhteen myös biovanhempiinsa ja biologiseen sukuunsa. Upeaa, että Kaikkoset sanovat saaneensa lapsen, siitä kuultaa juuri se onnellisuus ja ilo, jota toivon kaikille sijoitetuille lapsille. Traumatisoitunut lapsi voi eheytyä vain rakastavassa ihmis-suhteessa ja se ei toteudu laitoksessa. Parasta mitä sijoitettu lapsi voi saada, on rakastava koti, jossa lasta on odotettu ja toivottu. Onnea siis Kaikkoset ja pikkupoika, kaikkea hyvää elämäänne ja voimia sijaisvanhemmuuteen! Sijaisvanhemmuus on kuitenkin aivan erityistä vanhemmuutta, joka vaatii paljon. 

on myös biovanhempia, joilla on massiivisia ongelmia ja jotka lisääntyvät kuin puput. Eerikan tappaneelta äitipuolelta oli otettu monia lapsia huostaan ja eikö hän tullut vielä raskaaksi vankilassakin? Luuletteko tosiaan, että tällaisille äideille annetaan lapsi takaisin??? On olemassa paljon tapauksia, jolloin kotiuttaminen ei ole vaihtoehto. 

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:13"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:05"]

Olisihan ne voineet kertoa ympäripyöreästi saaneensa sijoituslapsen eikä yksilöidysti että juuri nyt on tullut pieni poikavauva. Kyllähän pojan tilanteen tuntevat heti tunnistavat.

[/quote]Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Tyttö tai poika. Joku voi arvata oikein, joku voi arvat väärin lapsen lähipiirissä. Jossain vaiheessa lapsen sukupuoli olisi kuitenkin selvinnyt. Ei tuo ole mikään tuomittava teko.

[/quote]

"Vaalivauvan" pitäisi ehdottomasti olla sukupuolineutraali asia :)

Olemme siis edelleen pääsemättömissä pariskunnan tilityksistä eri lehdissä. Tapaamme heidät varmaan myös Inhimillisessä tekijässä yms. ohjelmissa. Kirja tulee myös.

Mun mielestä on aika härskiäkin sanoa että sijoitettu lapsi on oma. Toki pitää kohdella yhtä hyvin kuin omia mutta eihän sijaisvanhemmat ole koskaan sijoitetun lapsen huoltajia, eikä hänen asioistaan voi päättää samalla tapaa kuin oikeat huoltajat päättävät. Ei voi muuttaa perheenä ulkomaille, ei voi edes vapaasti päättää mihin kouluun lapsi laitetaan, mihin uskontoon hän kuuluu, lapsi pitää tietenkin oman sukunsa nimen jne.

Nyt on Antilla hyvä syy kupata taas lisää veronmaksajien rahoja omaan taskuun, kun perhekin kasvoi. Mistäs löytyisi Antille vaikkapa lisää mukavia säätiöiden hallituspaikkoja, joissa saisi mitään tekemättä muutaman kymppitonnin lisää vuodessa kokouspalkkioita veronmaksajien pussista?

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:13"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:05"]

Olisihan ne voineet kertoa ympäripyöreästi saaneensa sijoituslapsen eikä yksilöidysti että juuri nyt on tullut pieni poikavauva. Kyllähän pojan tilanteen tuntevat heti tunnistavat.

[/quote]Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Tyttö tai poika. Joku voi arvata oikein, joku voi arvat väärin lapsen lähipiirissä. Jossain vaiheessa lapsen sukupuoli olisi kuitenkin selvinnyt. Ei tuo ole mikään tuomittava teko.

[/quote]

Kerrottiin tuossa tarpeettomasti paljon enemmänkin kuin sukupuoli. Ei pieniä poikavauvoja joka viikko Suomessa sijoiteta, vauvoja ylipäätään vähän. Pitikö siis noin tarkasti ajankohta ja ikäkin kertoa koko Suomelle? Olisi hyvin voinut sanoa esim.  "saimme jonkin aikaa sitten pienen sijoituslapsen" jolloin lapsen henkilöllisyys ei paljastuisi niin helposti.

"Tietävätkö muuten huostaanotetun lapsen biologiset vanhemmat minne heidän lapsi on sijoitettu?"

Kyllä tietävät. Sijaisvanhempien tehtävä on tukea lapsen biologista vanhemmuutta ja järjestää lapsen ja biologisen vanhempien tapaamiset, myös silloin kun lapsi asuu sijaisvanhempien luona. 

Sijaisvanhemmuus on lapselle vain tilapäinen ratkaisu ja yleensä vauvat ja pienet lapset sijoitetaan perheesseen, jos mahdollista, eikä laitokseen. Ja vain harvoin sijaisvanhemmuus johtaa pysyvään vanhemmuutteen.

Siinä mielessä otsikko on hyvin harhaanjohtava, kun kysymys on lapsen edusta ja lapsen parhaasta ja sijaisvanhemmuus on lähes aina tilapäistä, kunnes lapsen biologiset vanhemmat kuntoutuvat.   

Lapsen etu on tärkein. Lapsi kiintyy häntä hoitaviin aikuisiin. On selvää, että vauvana sijoitettu lapsi on kiintynyt sijaisvanhempiin eikä yleensä enää pitkän ajan kuluttua riepoteta lasta mihinkään. Veri ei ole vettä sakeampaa tässä tapauksessa.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:50"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:43"]

Eiköhän Satu sosiaalityöntekijänä tiedä, mistä sijaisvanhemmuudessa on kysymys. Vai onko Valtsun kassa paremmin perillä sijaishuollon asioista taas kerran?

[/quote]

Kyllä on. Katkeraa ylipainoista kassaa-Seijaa kiukuttaa, kun Satu ja Antti vihdoin saivat kovasti toivomansa lapsen. Mistä hän nyt voi tuntea paremmuutta?

[/quote]

Käsittääkseni lapsia ei oteta huostaan ja sijoiteta sen takia, että lapsettomat saisivat kauan toivomansa lapsen vaan sen takia että LAPSI saisi hyvän ja turvallisen kodin. Se tässä keskustelussa ehkä eniten silmään pistääkin, että pariskunta ja suuri yleisö hehkuttaa kuinka Kaikkoset saivat kauan kaipaamansa lapsen. Lähtökohta koko sijoitukselle on väärä jos näin ajatellaan. 

Lapsi toivottavasti sai sen hyvän ja turvallisen kodin niin pitkäksi aikaa kun sitä tarvitsee ja siten paremmat lähtökohdat elämälleen. Siinä sivussa Kaikkoset saivat lapsen, mutta se on sivuseikka se. Ei asia josta hehkutetaan pitkin mediaa.

Hieman vähemmälläkin hehkuttamisella asian olisi voinut hoitaa. Lapsella lienee kuitenkin vanhemmat ja muu suku, joille sijoitus voi olla hyvin kipeä asia. Ja lapsen kannalta parempi on jos asiaa käsitellään julkisuudessa mahdollisimman vähän. Ne hehkutuksetkin voi jättää lähipiiriin, ei julkiseen facebookiin.