Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho saivat pienen sijaislapsen,

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 22:33"]Kumpikohan siellä jää nyt kotiin lasta hoitamaan, olisi hauskaa tietää! Tuskin nyt hoitoon viedään siinä ei olisi mitään järkeä.
[/quote]

Satu ei taida olla enää kansanedustaja? Joten hän varmaan hoitaa lasta päivisin kotona.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:58"]Usein sijoitettu lapsi ja varsinkin vauvana sijoitettu jää sijaisperheeseen. Ei vauvoja enää vuoden päästä yleensä siirretä. Lapsen etu on tärkein. Kyllä ne lapset omia ovat. Ei muuten saa kotihoidontukea ja lapsilisän vain jos kunta suostuu. Mutta ei raha tässä ole niin tärkeä.
[/quote]

Aivan takuulla vuoden sijoitus vauvana puretaan, jos siihen on edellytykset. Sijoitus puretaan vaikka vauva olisi ollut kolme tai neljäkin vuotta sijaisperheessä. Suomessa kunnioitetaan biologista sidettä vanhempien ja lasten välillä. Pitkään sijoituksessa olleet tapaavat ensin biovanhempia ja sijoituksen purun jälkeen sijaisvanhempia. Mistä ihmeestä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että vauvojen sijoitukset olisivat pysyviä!? En ymmärrä. Eivät ole.

Mä luulen, että nämä ihmiset, jotka toivovat lapsettomuudesta kärsivien hankkivan koiran tai ei ainakaan lasta millään muulla keinoin kuin "luonnollisesti", ovat vain vähälahjaisia pikkuympyröissään pyöriviä katkeroituneita äitylejä, joille jonkun tahaton lapsettomuus tuo mielihyvää ja ylemmyyttä, kun sitä elämässään ei missään muuallakaan voi kokea nyt eikä ikinä. Inhottavia kommentteja.

Onnea Satulle ja Antille, suuri rikkaus heidän elämäänsä ja varmasti antavat rakkautta ja hyvän sijaiskodin pienelle pojalle.

Ihana juttu, onnea heille!

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 16:40"]Miksi ei vain voi hyväksyä ettei saa omaa lasta ? Loppuuko elämä kuin seinään jos ei saa lasta ? Onko koko elämän tarkoitus vain ja ainoastaan saada lapsi ? Minusta ei, ei ja EI . Toi lapsi viedään noilta kuhan äiti pääsee kuiville tai parantuu masennuksesta yms... Toi lapsi on taatusti narkomaanin lapsi, mikä muu olisi ? Lapsi on huostaanotettu, minkähän takia ?..Säälittää kun jotkut eivät pysty elämään ilman lasta. Taisi Satu pilata mahdollisuudet tulla raskaaksi liiallisella laihduttamisella. Ottaisivat koiran tai kissan mieluummin. [/quote] Oletko itse kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta? [/quote] En ole tuon kirjoittaja, mutta lähes samaa mieltä asiasta. En ole "kärsinyt" lapsettomuudesta. Jokaisella on kuitenkin elämässään tragedioita, fiksu ihminen pääsee niistä yli eikä anna asian tulla pakkomielteeksi. Kukaan ei saa elämässään kaikkea mitä haluaa, se täytyy vaan oppia hyväksymään. Pitäisikö köyhille esim. ottaa rahaa rikkailta vaikka talon ostoon, koska heillä sitä on ylimääräisenä ja oman velattoman talon tulisi olla jokaiselle perusoikeus elämässä? Kuten lapsenkin ilmeisesti.

[/quote]

Aivan varmasti maailmasta löytyy rakkautta ja turvaa tarvitsevia lapsia enemmän, kuin näitä jotka toivovat lasta jota eivät voi saada. Sehän on win win kaikille. Vielä enemmänkin tarvittaisiin niitä ihmisiä, jotka huolehtisivat muiden hylkäämistä lapsista vaikka paskaa sataa niskaan ja vaikeuksia voi tulla.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:06"]Kyllä lapsen sukupuolen saa kertoa. Saa kertoa myös nimen ja laittaa vaikkapa sukunimen näkyviin oveen. Ei tämä nyt niin salaperäistä ole. Lapset elävät perheissä lapsina eikä piiloteltavina olioina. Ja kyllä se vaan niin on, että perheenjäseniä ovat. Useimmat sijoitetut lapset sanovat sijaisvanhempia isäksi ja äidiksi. Ja on se vaan niinkin, että mitä kauemmin lapset ovat sijoitettuina olleet sitä epätodennäköisemmin koskaan palaavat biovanhemmille. Lapsistahan tässä on kyse eikä vanhepien oikeuksista. Lapsen täytyy saada kiintyä ja juurtua.
[/quote]Hienoa.[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:07"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:59"]

Meillä on vauvana tullut sijoitettu lapsi. Tulee olemaan kaikella todennäköisyydellä aikuiseksi. Ja vielä sen jälkeenkin on meidän lapsemme. Kyllä hän on meidän ihan oma lapsemme ja tulee sellaisena pysymään. Tuntee kyllä biovanhempansakin. Kahdet vanhemmat ei ole mikään ongelma. Sijoitettu lasta saa ja täytyy rakastaa. Saa ja täytyy pitää perheenjäsenenä. Saa ja täytyy pitää omana lapsena, omana sisarena, oman suvun jäsenenä. Ja samalla huolehtia, että lapsi saa pitää myös biologisen sukunsa ja olla osa sitä.

[/quote]Kauniisti kerrottu. Tulee lämmin olo tällaisesta.
[/quote]Mikähän ihme tässäkin on alapeukkujen arvoista? Joskus olisi oikeasti mielenkiintoista jos tietäisi motiiveja niihin.
[/quote]

Tuo täytyy pitää sitä ja tätä. Lapsi ei ole oma eikä siksi muutu. Juridinen tosiasia. Eikä ole oikein kiva meitä elämäntapasijareita kohtaan noin väittää. Meitä on monia, jotka autamme ja tuemme kaiken ikäisiä lapsia lyhyissä että pitkissä huoltojaksoissa. Minun ei TARVITSE pitää sijaisia ominani. Teen silti hyvin arvokasta työtä mmm. mielenterveysongelmaisten teinien kanssa.
[/quote]Aiemmin ketjussa joku puhuikin juurikin juridisen termin sijoittaa ja rakkaudellisen termin saada lapsi eroista ja mikä merkitys niillä on.. taisi olla aivan oikeassa.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:31"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 16:51"]Annetaanko sijaislapsia myös sellaisille, joilla ei ole mitään kokemusta lapsiperhearjesta?  [/quote] Heh, olet ihan pimeä. Sain esikoiseni 24 vuotiaana, arvaa paljonko oli kokemusta? Häpeä tollo!

[/quote]

Ihan relevantti kysymys. Sijaisvanhemmuus ei välttämättä ole helppoa, onhan esim. Olga tuonut esiin kuinka paljon haasteita siihen liittyy. 

[/quote]

Mutta onhan heillä. Antillahan on lapsia edellisestä liitosta.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:57"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:06"]Kyllä lapsen sukupuolen saa kertoa. Saa kertoa myös nimen ja laittaa vaikkapa sukunimen näkyviin oveen. Ei tämä nyt niin salaperäistä ole. Lapset elävät perheissä lapsina eikä piiloteltavina olioina. Ja kyllä se vaan niin on, että perheenjäseniä ovat. Useimmat sijoitetut lapset sanovat sijaisvanhempia isäksi ja äidiksi. Ja on se vaan niinkin, että mitä kauemmin lapset ovat sijoitettuina olleet sitä epätodennäköisemmin koskaan palaavat biovanhemmille. Lapsistahan tässä on kyse eikä vanhepien oikeuksista. Lapsen täytyy saada kiintyä ja juurtua. [/quote]Hienoa.[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:07"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:59"] Meillä on vauvana tullut sijoitettu lapsi. Tulee olemaan kaikella todennäköisyydellä aikuiseksi. Ja vielä sen jälkeenkin on meidän lapsemme. Kyllä hän on meidän ihan oma lapsemme ja tulee sellaisena pysymään. Tuntee kyllä biovanhempansakin. Kahdet vanhemmat ei ole mikään ongelma. Sijoitettu lasta saa ja täytyy rakastaa. Saa ja täytyy pitää perheenjäsenenä. Saa ja täytyy pitää omana lapsena, omana sisarena, oman suvun jäsenenä. Ja samalla huolehtia, että lapsi saa pitää myös biologisen sukunsa ja olla osa sitä. [/quote]Kauniisti kerrottu. Tulee lämmin olo tällaisesta. [/quote]Mikähän ihme tässäkin on alapeukkujen arvoista? Joskus olisi oikeasti mielenkiintoista jos tietäisi motiiveja niihin. [/quote] Tuo täytyy pitää sitä ja tätä. Lapsi ei ole oma eikä siksi muutu. Juridinen tosiasia. Eikä ole oikein kiva meitä elämäntapasijareita kohtaan noin väittää. Meitä on monia, jotka autamme ja tuemme kaiken ikäisiä lapsia lyhyissä että pitkissä huoltojaksoissa. Minun ei TARVITSE pitää sijaisia ominani. Teen silti hyvin arvokasta työtä mmm. mielenterveysongelmaisten teinien kanssa.

[/quote]

Nimenomaan. Sinä et pidä heitä ominasi. et rakasta kuten omiasi. et tarjoa lapselle sellaista tunnesidettä, mitä hän tarvitsee. Sinä teet työtä. Rahan takia. Onneksi tämä,pieni poika pääsi perheeseen Rakkauden takia. Sen vuoksi ,että hänelle halutaan olla hyviä vanhempia ja luultavasti myös eletään hänen ehdoillaan. Ei sen vuoksi että hänen asumisellaan maksetaan laskuja.  On hienoa että on sijaiskoteja , joihin lapsi otetaan hetkeksi, kun tarve vaatii. Mutta mahdollisesti pitkässä sijoituksessa on lottovoitto, jos sijaisvanhemmat haluavat ottaa lapsen "omakseen" rakastaakseen häntä.

Olen todella onnellinen näiden tuntemattomien ihmisten puolesta, että saavat kotiinsa lapsen jolle antaa rakkautta. Aikaa. Turvallisen elämän. Ja onnellinen pojan puolesta , että hän saa tällaisen kodin. Hänen elämässään on tapahtunut jokin tragedia, mutta näin hän saa varmasti paljon tasapainoisemmin ja paremman elämän kuin biologisten vanhempiensa luona. Vaikka muuttaisikin joskus takaisin. Silti.
[/quote]

Älä ole hupsu. Eikö kaikista lapsista saa saman raha riippumatta miten heitä rakastaa? Pystytkö oikeasti kuvittelemaan tilannetta, että oma biologinen lapsesi olisi sinulla kaksi vuotta ja sitten otetaan poks etkä koskaan enää kuule hänestä mitään? Ajattele sitä kipua, minkä se aiheuttaa. Näin käy sijaisvanhemmille, jotka rakastavat lapsia kuten omiaan. Ei siihen suurin osa kykene. Ajattele omaa lastasi, joka on raiskattu. Kuinka moni biovanhempi hakee apua silloin ulkopuolelta? Ja sinun on oltava se apu.

Joistain lapsistahan tiedetään jo sijoituksen alussa, että sijoitus on pysyvä. Toisia taas yritetään palauttaa omaan kotiinsa.

Sitten on sijaisperheitä, joille maksettava korvaus on huomattavasti pienempi ja ammattimaisesti toimivia sijaiskoteja, joille maksettava palkkio on suurempi.

Veikkaisin tällee kylmiltään ja asiaa tuntematta, että näihin ammattimaisiin koteihin sijoitetaan niitä, joita yritetään palauttaa ja tavallisiin perheisiin näitä pysyvästi sijoitettuja. Kolme sijaislapsen kasvattanutta perhettä tunnen ja kaikissa näissä on ollut eri syistä tieto, että sijoitus on pysyvä.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 22:05"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:26"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:06"]Kyllä lapsen sukupuolen saa kertoa. Saa kertoa myös nimen ja laittaa vaikkapa sukunimen näkyviin oveen. Ei tämä nyt niin salaperäistä ole. Lapset elävät perheissä lapsina eikä piiloteltavina olioina. Ja kyllä se vaan niin on, että perheenjäseniä ovat. Useimmat sijoitetut lapset sanovat sijaisvanhempia isäksi ja äidiksi. Ja on se vaan niinkin, että mitä kauemmin lapset ovat sijoitettuina olleet sitä epätodennäköisemmin koskaan palaavat biovanhemmille. Lapsistahan tässä on kyse eikä vanhepien oikeuksista. Lapsen täytyy saada kiintyä ja juurtua.
[/quote]Hienoa.[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:07"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:59"]

Meillä on vauvana tullut sijoitettu lapsi. Tulee olemaan kaikella todennäköisyydellä aikuiseksi. Ja vielä sen jälkeenkin on meidän lapsemme. Kyllä hän on meidän ihan oma lapsemme ja tulee sellaisena pysymään. Tuntee kyllä biovanhempansakin. Kahdet vanhemmat ei ole mikään ongelma. Sijoitettu lasta saa ja täytyy rakastaa. Saa ja täytyy pitää perheenjäsenenä. Saa ja täytyy pitää omana lapsena, omana sisarena, oman suvun jäsenenä. Ja samalla huolehtia, että lapsi saa pitää myös biologisen sukunsa ja olla osa sitä.

[/quote]Kauniisti kerrottu. Tulee lämmin olo tällaisesta.
[/quote]Mikähän ihme tässäkin on alapeukkujen arvoista? Joskus olisi oikeasti mielenkiintoista jos tietäisi motiiveja niihin.
[/quote]

Tuo täytyy pitää sitä ja tätä. Lapsi ei ole oma eikä siksi muutu. Juridinen tosiasia. Eikä ole oikein kiva meitä elämäntapasijareita kohtaan noin väittää. Meitä on monia, jotka autamme ja tuemme kaiken ikäisiä lapsia lyhyissä että pitkissä huoltojaksoissa. Minun ei TARVITSE pitää sijaisia ominani. Teen silti hyvin arvokasta työtä mmm. mielenterveysongelmaisten teinien kanssa.
[/quote]

Meitä sijareita on moneksi. Toiset rakastavat sijoitettuja lapsiaan ja toiset tekevät hommaa vain työkseen. Itse kuulun ensin mainittuihin.
[/quote]

Lasta voi rakastaa kovasti vaikkei olekaan oma. Enhän väittänyt, etten olisi jokaista rakastanut ja kiintynyt. Rakastan minä sisarusteni lapsiakin. En silti kuten omiani. Eikä minun tarvitsekaan. Montako sijaista sinulla on urasi aikana ollut ja kuinka pitkiä sijoituksia
[/quote]

Sijaisia lapseni eivät ole. Eivät edes sijaislapsia. Meillä on pitkä sijoitus vauvasta aikuisuuteen. Älä kysy mistä tiedän. Minä vaan tiedän. Mitään sarjatyötä en halua tehdä enkä kehua sijoitettujen lasten määrällä.
[/quote]

Koita nyt ymmärtää, että me emme tee samaa työtä. Kaltaisesi lapsenkasvattajat eivät kykenisi auttamaan kaikkia. Minun kaltaoisia tarvitaan paljon ja silti on pulaa.

Ja lasten kasvatus on kovaa työtä. Varsinkin moniongelmaisten. Täysin riippumatta siitä ovatko lapset omia vai sijaisia. Yhtään lasta et voi auttaa, jos rikot itsesi hommassa. 22v olemme sijaisvanhempia olleet. Erittäin ammattitaitoisia ja arvostettuja, koska meille lähetetään myös lähes kriisitapauksia. Eli keskellä yötä voi tulla soitto hakemaan lasta.

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 23:24"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:31"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 16:51"]Annetaanko sijaislapsia myös sellaisille, joilla ei ole mitään kokemusta lapsiperhearjesta?  [/quote] Heh, olet ihan pimeä. Sain esikoiseni 24 vuotiaana, arvaa paljonko oli kokemusta? Häpeä tollo!

[/quote]

Ihan relevantti kysymys. Sijaisvanhemmuus ei välttämättä ole helppoa, onhan esim. Olga tuonut esiin kuinka paljon haasteita siihen liittyy. 

[/quote]

Mutta onhan heillä. Antillahan on lapsia edellisestä liitosta.
[/quote]Tää ketju lähti niin rönsyilemään et unohdin jo alkuperäisen asian. Mietin tosissani et kuka ihmeen Antti, Olgan mieshän Tuukka ja onkohan nyt tullut viesti väärään ketjuun :)

" Ei poika ole heille vaalivauvana tilattu vaan jonkin kamalan tragedian kautta vanhemmitta jääneen pojan pelastamista sijaiskotikierteeltä. Pienenä sijoitettu on kuin oma lapsi ja saa saman tilan sydämessä kuin oma, itse synnytetty lapsi saa."

Jostakin syystä lapsi on tarvinnut sijaisperheen, eikä siihen suinkaan liity aina mitään tragediaa, syynä voi olla vaikea perhetilanne esim. sairaus, taloudelliset huolet jne.

Ja tässä vaiheessa on turha puhua, että pienenä sijoitettu lapsi voi olla kuin oma lapsi, emmehän edes tiedä, kestääkö sijaisvanhemmuus heillä pari viikkoa vai pari vuotta, mutta pariskunta on sijoutunut tukemaan lapsen omia biologisia vanhempiaan lapsen edun nimissä. Sijaisvanhemmuudessa lapsen biologisen vanhemmat ovat lapsen elämässä läsnä ja päättävät kaikista lasta koskevista asioista.

Toivon, ettei Antti Kaikkonen omaa sijaisvanheemmuutta tyrisi julkisuudessa, sillä kysymys ei ole KAikkosten mielihyvästä, vaan ainoastaan lapsen edusta ja oikeuksista, johon ei kuulu julkisuus.

"Usein sijoitettu lapsi ja varsinkin vauvana sijoitettu jää sijaisperheeseen. Ei vauvoja enää vuoden päästä yleensä siirretä. Lapsen etu on tärkein. Kyllä ne lapset omia ovat. Ei muuten saa kotihoidontukea ja lapsilisän vain jos kunta suostuu. Mutta ei raha tässä ole niin tärkeä. [/quote]

Aivan takuulla vuoden sijoitus vauvana puretaan, jos siihen on edellytykset. Sijoitus puretaan vaikka vauva olisi ollut kolme tai neljäkin vuotta sijaisperheessä. Suomessa kunnioitetaan biologista sidettä vanhempien ja lasten välillä. Pitkään sijoituksessa olleet tapaavat ensin biovanhempia ja sijoituksen purun jälkeen sijaisvanhempia. Mistä ihmeestä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että vauvojen sijoitukset olisivat pysyviä!? En ymmärrä. Eivät ole."

Aivan ja lapsen biologiset vanhemmat päättävät annetaanko lapsi adoptoitavaksi sijaisperheeseen vai ei, vaikka lapsi olisikin viranomaisten huostassa.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:20"] Edelleenkin, Pojan etu on kaikista tärkein. Ei se, saako Satu palkallista äityslomaa tai saako Antti hehkuttaa onnellisen isän tuntojaan facebookissa. Miksi ei saisi? Lapsi, pieni poika saa rakkautta ja hyvän kodin. Onnea ja Jumalan siunausta heille kaikille. Miksi, voi miksi, maailmassa on näin paljon ilkeitä ihmisiä, jotka ajattelevat kaikesta vain pahaa? Ei poika ole heille vaalivauvana tilattu vaan jonkin kamalan tragedian kautta vanhemmitta jääneen pojan pelastamista sijaiskotikierteeltä. Pienenä sijoitettu on kuin oma lapsi ja saa saman tilan sydämessä kuin oma, itse synnytetty lapsi saa. Uskokaa pois. Jos ette ukso, katsokaa yksivuotiaan, pienen, viattoman lapsen kasvoja. Lapsen etu on tärkein. Luulen,että ilkeät kommentit johtuvat siitä että moni tahottamasti lapseton ei pystyisi samaan kuin Antti ja Satu-huolehtimaan ja rakastamaan toisen siittämästä ja toisen äidin synnyttämästä lapsesta ja siksi siirtävät omia negatiivisia asenteitaan tähän suuren onnen kokeneen pariskuntaan.   Satulle ja Antille ja Pienelle Pojalle kaikkea hyvää!     [/quote] Lapsen etu on se, että sijaisvanhemmat pitävät välit biovanhempiin ja lapsen muuhun sukuun hyvinä. Sen voi aloittaa sillä ettei hehkuta liikaa sitä kuinka ME nyt saimme kauan kaivatun lapsen itsellemme. Samaan aikaan kun ne vanhemmat ja muu lähipiiri on sen lapsen menettäneet. Onhan tuo nyt aika tylyä sitä lapsen biosukua kohtaan. Lisäksi kannattaa muistaa että he eivät saaneet lasta itselleen vaan lapsen huolehdittavakseen. Ja koska vanhemmat on ns. julkkiksia olis lapsen edun mukaista että hänestä kerrotaan julkisuuteen mahdollisimman vähän. Lyhyt asiallinen tiedote, ei liikoja hehkutuksia. Se olisi ollut lapsen edun mukaista. Eikä se oikeasti olisi vähentänyt sitä onnea pätkääkään. [/quote] Lähipiirillä on mahdollisuus saada lapsi itselleen.

[/quote]

No ei ole, ei vaikka haluaisikin. Siksi tuollainen onnen hehkuttaminen voi olla kuin vääntäisi veistä lähipiirin haavassa. Varmasti suuri onni pariskunnalle, sitä en kiellä, mutta tuossa tilanteessa sen hehkuttaminen ei ole hyvä homma. Voi olla että lapsi tulee pysymään biosukunsa piirissä ja suhteet pysyvät hyvinä. Mutta tässä vaiheessa sitä ei kukaan vielä varmasti voi vannoa, moni sijoitettu lapsi on myös etääntynyt biosuvusta, mahdollisesti jopa välit kokonaan menneet. Jos heti sijoituksen alussa aletaan hehkuttaa kuinka me olemme nyt saaneet lapsen niin antaahan se tietyn signaalin biosuvulle. Lapsi on nyt siis sijaisvanhempien lapsi. Ja lisää varmasti pelkoa siitä, että välit viienevät ja ehkä katkeavat kokonaan. 
[/quote]

Kyllä on ja ihan lain mukaan. Aina ensin lähipiiriin ja vasta sitten muualle. Luulisi joka suvusta löytyvän sopiva sijaisvanhempi.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:58"]Usein sijoitettu lapsi ja varsinkin vauvana sijoitettu jää sijaisperheeseen. Ei vauvoja enää vuoden päästä yleensä siirretä. Lapsen etu on tärkein. Kyllä ne lapset omia ovat. Ei muuten saa kotihoidontukea ja lapsilisän vain jos kunta suostuu. Mutta ei raha tässä ole niin tärkeä.
[/quote]

Aivan takuulla vuoden sijoitus vauvana puretaan, jos siihen on edellytykset. Sijoitus puretaan vaikka vauva olisi ollut kolme tai neljäkin vuotta sijaisperheessä. Suomessa kunnioitetaan biologista sidettä vanhempien ja lasten välillä. Pitkään sijoituksessa olleet tapaavat ensin biovanhempia ja sijoituksen purun jälkeen sijaisvanhempia. Mistä ihmeestä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että vauvojen sijoitukset olisivat pysyviä!? En ymmärrä. Eivät ole.
[/quote]

Luepas tuosta faktat. Yleensä ei enää pureta sijoitusta jos lapsi on suurimman osan elämää ollut sijoitettuna.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:59"] [quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:20"] Edelleenkin, Pojan etu on kaikista tärkein. Ei se, saako Satu palkallista äityslomaa tai saako Antti hehkuttaa onnellisen isän tuntojaan facebookissa. Miksi ei saisi? Lapsi, pieni poika saa rakkautta ja hyvän kodin. Onnea ja Jumalan siunausta heille kaikille. Miksi, voi miksi, maailmassa on näin paljon ilkeitä ihmisiä, jotka ajattelevat kaikesta vain pahaa? Ei poika ole heille vaalivauvana tilattu vaan jonkin kamalan tragedian kautta vanhemmitta jääneen pojan pelastamista sijaiskotikierteeltä. Pienenä sijoitettu on kuin oma lapsi ja saa saman tilan sydämessä kuin oma, itse synnytetty lapsi saa. Uskokaa pois. Jos ette ukso, katsokaa yksivuotiaan, pienen, viattoman lapsen kasvoja. Lapsen etu on tärkein. Luulen,että ilkeät kommentit johtuvat siitä että moni tahottamasti lapseton ei pystyisi samaan kuin Antti ja Satu-huolehtimaan ja rakastamaan toisen siittämästä ja toisen äidin synnyttämästä lapsesta ja siksi siirtävät omia negatiivisia asenteitaan tähän suuren onnen kokeneen pariskuntaan.   Satulle ja Antille ja Pienelle Pojalle kaikkea hyvää!     [/quote] Lapsen etu on se, että sijaisvanhemmat pitävät välit biovanhempiin ja lapsen muuhun sukuun hyvinä. Sen voi aloittaa sillä ettei hehkuta liikaa sitä kuinka ME nyt saimme kauan kaivatun lapsen itsellemme. Samaan aikaan kun ne vanhemmat ja muu lähipiiri on sen lapsen menettäneet. Onhan tuo nyt aika tylyä sitä lapsen biosukua kohtaan. Lisäksi kannattaa muistaa että he eivät saaneet lasta itselleen vaan lapsen huolehdittavakseen. Ja koska vanhemmat on ns. julkkiksia olis lapsen edun mukaista että hänestä kerrotaan julkisuuteen mahdollisimman vähän. Lyhyt asiallinen tiedote, ei liikoja hehkutuksia. Se olisi ollut lapsen edun mukaista. Eikä se oikeasti olisi vähentänyt sitä onnea pätkääkään. [/quote] Lähipiirillä on mahdollisuus saada lapsi itselleen. [/quote] No ei ole, ei vaikka haluaisikin. Siksi tuollainen onnen hehkuttaminen voi olla kuin vääntäisi veistä lähipiirin haavassa. Varmasti suuri onni pariskunnalle, sitä en kiellä, mutta tuossa tilanteessa sen hehkuttaminen ei ole hyvä homma. Voi olla että lapsi tulee pysymään biosukunsa piirissä ja suhteet pysyvät hyvinä. Mutta tässä vaiheessa sitä ei kukaan vielä varmasti voi vannoa, moni sijoitettu lapsi on myös etääntynyt biosuvusta, mahdollisesti jopa välit kokonaan menneet. Jos heti sijoituksen alussa aletaan hehkuttaa kuinka me olemme nyt saaneet lapsen niin antaahan se tietyn signaalin biosuvulle. Lapsi on nyt siis sijaisvanhempien lapsi. Ja lisää varmasti pelkoa siitä, että välit viienevät ja ehkä katkeavat kokonaan.  [/quote] Kyllä on ja ihan lain mukaan. Aina ensin lähipiiriin ja vasta sitten muualle. Luulisi joka suvusta löytyvän sopiva sijaisvanhempi.

[/quote]

Edelleen, ei ole, aina ei ole mahdollisuutta sitä sukulaislasta ottaa, ei vaikka ehkä tunnepuolella sitä halua olisi. Sijoituslapsi kun aina vaatii enemmän kuin ns. oma lapsi. Elämäntilanteet ovat kaikilla omanlaisensa. Ikävä kyllä näin vaan on, jankuttaminen ei sitä muuksi muuta. Eikä se ettei suku pysty ottamaan lasta vie lapselta oikeutta biosukuun ja sen tuntemiseen. Se on lapsen oikeus, ei suvun eikä sijaisperheen. Sijaisperhe on lupautunut tekemään kaikkensa jotta lapsella säilysi side biosukuun ja -vanhempiin. Ja vaikka lapsi tavallaan on sijaisvanhemmille oma, ei se sitä toisaalta kuitenkaan ole. Joten aina pitäis miettiä tarkkaan miten siitä lapsesta puhuu, sekä kasvotusten että varsinkin julkisuudessa.

Mutta sijaisvanhemmus on kuitenkin työtä, palkkatyö. Aivan eri asia kuin oma lapsi. Ja nyt tämä sijaisäiti tekeekin sitten hienoa työtä kotiäitinä, toki palkallista. Täällähän ollaan aika paljon kotiäitiyttä vastaan, onko se nyt hienompaa kun hoitaa jonkun toisen lasta, samaa työtä tekevät perhepäivähoitajat enimmäkseen päivisin. Hienoa että jotkut auttavat näin, mutta sijaislapsi on vain lainalapsi. Ehkä kuulemme joskus jollain palstalla lapsen oikean äidin näkemyksen asiasta. Tarkoitus on varmaan kuitenkin lapsen joskus palata kotiinsa jos mahdollista.

Miksi eivät voi hankkia omaa lasta? Kummassa on vika? Minkä ikäinen tuo Satu Taiveiho on?

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:54"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:59"] [quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 12:26"][quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 11:20"] Edelleenkin, Pojan etu on kaikista tärkein. Ei se, saako Satu palkallista äityslomaa tai saako Antti hehkuttaa onnellisen isän tuntojaan facebookissa. Miksi ei saisi? Lapsi, pieni poika saa rakkautta ja hyvän kodin. Onnea ja Jumalan siunausta heille kaikille. Miksi, voi miksi, maailmassa on näin paljon ilkeitä ihmisiä, jotka ajattelevat kaikesta vain pahaa? Ei poika ole heille vaalivauvana tilattu vaan jonkin kamalan tragedian kautta vanhemmitta jääneen pojan pelastamista sijaiskotikierteeltä. Pienenä sijoitettu on kuin oma lapsi ja saa saman tilan sydämessä kuin oma, itse synnytetty lapsi saa. Uskokaa pois. Jos ette ukso, katsokaa yksivuotiaan, pienen, viattoman lapsen kasvoja. Lapsen etu on tärkein. Luulen,että ilkeät kommentit johtuvat siitä että moni tahottamasti lapseton ei pystyisi samaan kuin Antti ja Satu-huolehtimaan ja rakastamaan toisen siittämästä ja toisen äidin synnyttämästä lapsesta ja siksi siirtävät omia negatiivisia asenteitaan tähän suuren onnen kokeneen pariskuntaan.   Satulle ja Antille ja Pienelle Pojalle kaikkea hyvää!     [/quote] Lapsen etu on se, että sijaisvanhemmat pitävät välit biovanhempiin ja lapsen muuhun sukuun hyvinä. Sen voi aloittaa sillä ettei hehkuta liikaa sitä kuinka ME nyt saimme kauan kaivatun lapsen itsellemme. Samaan aikaan kun ne vanhemmat ja muu lähipiiri on sen lapsen menettäneet. Onhan tuo nyt aika tylyä sitä lapsen biosukua kohtaan. Lisäksi kannattaa muistaa että he eivät saaneet lasta itselleen vaan lapsen huolehdittavakseen. Ja koska vanhemmat on ns. julkkiksia olis lapsen edun mukaista että hänestä kerrotaan julkisuuteen mahdollisimman vähän. Lyhyt asiallinen tiedote, ei liikoja hehkutuksia. Se olisi ollut lapsen edun mukaista. Eikä se oikeasti olisi vähentänyt sitä onnea pätkääkään. [/quote] Lähipiirillä on mahdollisuus saada lapsi itselleen. [/quote] No ei ole, ei vaikka haluaisikin. Siksi tuollainen onnen hehkuttaminen voi olla kuin vääntäisi veistä lähipiirin haavassa. Varmasti suuri onni pariskunnalle, sitä en kiellä, mutta tuossa tilanteessa sen hehkuttaminen ei ole hyvä homma. Voi olla että lapsi tulee pysymään biosukunsa piirissä ja suhteet pysyvät hyvinä. Mutta tässä vaiheessa sitä ei kukaan vielä varmasti voi vannoa, moni sijoitettu lapsi on myös etääntynyt biosuvusta, mahdollisesti jopa välit kokonaan menneet. Jos heti sijoituksen alussa aletaan hehkuttaa kuinka me olemme nyt saaneet lapsen niin antaahan se tietyn signaalin biosuvulle. Lapsi on nyt siis sijaisvanhempien lapsi. Ja lisää varmasti pelkoa siitä, että välit viienevät ja ehkä katkeavat kokonaan.  [/quote] Kyllä on ja ihan lain mukaan. Aina ensin lähipiiriin ja vasta sitten muualle. Luulisi joka suvusta löytyvän sopiva sijaisvanhempi.

[/quote]

Edelleen, ei ole, aina ei ole mahdollisuutta sitä sukulaislasta ottaa, ei vaikka ehkä tunnepuolella sitä halua olisi. Sijoituslapsi kun aina vaatii enemmän kuin ns. oma lapsi. Elämäntilanteet ovat kaikilla omanlaisensa. Ikävä kyllä näin vaan on, jankuttaminen ei sitä muuksi muuta. Eikä se ettei suku pysty ottamaan lasta vie lapselta oikeutta biosukuun ja sen tuntemiseen. Se on lapsen oikeus, ei suvun eikä sijaisperheen. Sijaisperhe on lupautunut tekemään kaikkensa jotta lapsella säilysi side biosukuun ja -vanhempiin. Ja vaikka lapsi tavallaan on sijaisvanhemmille oma, ei se sitä toisaalta kuitenkaan ole. Joten aina pitäis miettiä tarkkaan miten siitä lapsesta puhuu, sekä kasvotusten että varsinkin julkisuudessa.
[/quote]

Jollakin sukulaisella tai ystävällä varmasti olisi mahdollisuus. Sehän on selvää että yhteys biosukuun täytyy pitää yllä. Eihän sitä kukaan ole muuksi väittänyt. Mutta sijaisperheeseen suurin osa lapsista jää.