Lue keskustelun säännöt.
Nyt riitti ihan oikeesti.
06.10.2014 |
Lapsi valittaa vatsakipua ma-pe aamuina. Iltapäivällä ei mitään. Ei asmuisin ripuloi, ei oksenna. On korvien välissä lapsella se vika.
Tänä aamuna napsahti. Jäin itse lapsen kanssa kotiin ja vien sen ipanan lääkäriin, tehkööt lääkäri kaikki testit verikokeista tähystyksiin.
Kommentit (53)
Tässähän on tarkoituskin vain haukkua opettajaa ja tsempata aloittajaa, jota ei jaksa kiinnostaa miksi lasta sattuu.
Kerran olet lasta viemässä tutkimuksiin, vaikka tiedät vaivan olevan vain korvien välissä, niin soita ihmeessä yksityiselle. Rakastavat vanhemmat haluavat oikeasti ottaa selvää, mikä lapsella hätänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:14"]
Siis stressi aiheuttaa ap:lle vatsavaivoja, mutta lapsella ei missään nimessä voi olla mitään psykosomaattista, vaan ap suuttuu lapselle psykosomaattisista oireista. Jep jep, taas vuoden äiti -tapaus.
[/quote]
Totta kai äitiä turhauttaa, kun ei tiedä, mistä on kyse. Aloitus kertoo turhautumasta, ei suuttumisesta.
ohis
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:19"]Särähti korvaan tuon opettajan puheet. Taitaa olla opettaja se joka lasta kiusaa ja silloinhan on ihan turha toivo ajatella että opettaja sellaista myöntäisi. Kysy lapselta suoraan tuosta opettajasta.
[/quote]
Kysytty on, ei kerro. Ope käskee tutkimuksiin kun ei ole ongelmaa koulussa. Nyt sitten vien. Rupes aamulla vaan suututtamaan niin perkeleesti tää asia. Vien tutkimustulokset sit opelle kun fyysiset ongelmat poissuljettu.
Elämä potkii päähän joka suunnasta taas jälleen.
Voi kun joku joskus kyselisi miten me voidaan ja vaikka halaisi. Mutta ei. Potkuja päähän saa vaan.
Ap
Kyse voi olla kiusaamisen lisäksi koulupelosta. Syyttelyn, kiukuttelun, rankaisun ja suuttumisen sijasta lapsi tarvitsee nyt tukea ja ymmärrystä niin sinulta kuin opettajaltakin. Nyt palaveria rehtorin kanssa asiasta ja opettajan asenne syyniin. Samalla mietitte olisiko luokan vaihto kohdallaan ja miten koulukammoon puututaan. Rehtorin kautta (jos opettajan janssa ei homma luista) voisi harkita koulupsykologin palveluita. Vikahan on luultavimmin korvien välissä. Se ei silti tarkoita että kyse olisi aina vakavasta asiasta. Lapsi voi olla herkkä ja oireilla sen takia, etenkin jos opettajan asenne on tuo. Ja opettaja sanoo ettei lasta kiusata? Onko varma ettei opettaja itse kiusaa, jos on koittanut "karaista" luonnetta? Kaikkien ei pitäisi toimia alalla. Tsemppiä! :)
Ap, mietin tässä, mitä muuta voisit tehdä ennen kuin kolmen viikon päästä menette terveyskeskukseen. Mietin, onko lapsesi koulussa koulupsykologia, edes jonain päivänä viikosta? Voisit katsoa koulun esitteestä numeron ja varata lapsellesi ajan.
Voit mennä sinne lapsesi kanssa ja kertoa psykosomaattisista oireista. Sitten voit vaikka lähteä pois ja jättää lapsen juttelemaan koulupsykologin kanssa kahdestaan, miten vain pidätte viisaana.
Lapsellesi voisi olla helpompi jutella jonkun MUUN kuin oman äidin kanssa kiusaamisesta ja koulustressistä. Monesti lapset yrittävät varjella vanhempiaan huolilta, eivätkä senkään takia halua kertoa vanhemmilleen heitä huolestuttavista asioista - lapsesi varmaan tietää, että sinulla on mieli nyt hauraassa tilassa, kun tuossa kerroit työpaikkakiusaamisesta jne.
Joka tapauksessa olisi hyvä saada vähän koulupsykologiltakin näkemystä. Hän on mukana koulun oppilashuoltoryhmissä, jonne lapsesi asia etenee joka tapauksessa, jos ja kun koulukiusaamista aletaan tarkemmin selvittää!
Juttele myös lapsellesi, että koulupsykologilla juttelemassa käyminen on ihan arkinen juttu, sama kuin kävisi terveydenhoitajalla - mutta että siitä ei tarvitse mainita mitään koulukavereille, jos ei halua, koska voi olla, että joku ilkeä ottaa senkin nokkimisensa motiiviksi.
Jos ei koulussanne jostain syystä ole koulupsykologia, kouluterkkarilta saa lähetteen kunnan terveydenhoidossa olevalle, koululaisten hoitoon keskittyvälle psykologille.
Kun teillä on jonkinlainen back-up psykologilta, on helpompi alkaa vääntää reksin ja opettajan kanssa vaikkapa luokkavaihtoa.
12/17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kiusattiin koulussa, ja pelko aiheutti oikeasti kamalia vatsanväänteitä ja päänsärkyä. Eihän ne missään tutkimuksissa näy. Eikä tullut mieleenkään kertoa kiusaamisesta äidille, joka ajatteli että vatsakipuni on teeskentelyä ja laiskuutta. Koulussa eivät aikuiset puuttuneet asiaan, käskivät olla välittämättä ja olla vähemmän outo. Aivan hirveä olo tulee lapsesi puolesta.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:28"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:19"]Särähti korvaan tuon opettajan puheet. Taitaa olla opettaja se joka lasta kiusaa ja silloinhan on ihan turha toivo ajatella että opettaja sellaista myöntäisi. Kysy lapselta suoraan tuosta opettajasta.
[/quote]
Kysytty on, ei kerro. Ope käskee tutkimuksiin kun ei ole ongelmaa koulussa. Nyt sitten vien. Rupes aamulla vaan suututtamaan niin perkeleesti tää asia. Vien tutkimustulokset sit opelle kun fyysiset ongelmat poissuljettu.
Elämä potkii päähän joka suunnasta taas jälleen.
Voi kun joku joskus kyselisi miten me voidaan ja vaikka halaisi. Mutta ei. Potkuja päähän saa vaan.
Ap
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oikeinhan sinä teit kun lapselle lääkärinajan tilasin. Jos vaikka olisi allergiaa, laktoosi-intoleranssia tms. Tai sitten, jos vaikka uskaltautui kertomaan mahdollisesta kiusaamisesta täysin ulkopuoliselle joka ei ole koulun kanssa tekemisissä (pahenna tilannetta). Open käytös ja sanat ovat ala-arvoisia. Pienenä, kiusattu lapsena en tuollaisessa tilanteessa uskaltaisi sanoa mitään. Opettajaksi voivat omalta osaltaan osallistua/pahentaa kiusaustilannetta. T. Mahallaan oireileva, herkkä ja 9 vuotta koulukiusattu
Olen tosi pahoillani ap, että sinulla on noin paha olla. Ymmärrän hyvin, että hankala tilanne työpaikalla kurjistaa oloasi ja lapsen kanssa kotiin jäänti stressaa.
Millainen kouluterveydenhoitaja teillä on? Voisitko puhua hänen kanssaan sekä omasta että lapsen tilanteesta? Vaikuttaa, että sinäkin kaipaisit keskusteluapua. Raskasta tuollainen, että pitää vanhempana jaksaa vaikka työpaikalla on kurjaa. Terveydenhoitajan kanssa pitäisi voida puhua myös tällaisesta vähän epäselvästä sairaudesta. Lisäksi kolme viikkoa on pitkä aika odottaa ihan pelkästään.
Vaikea sanoa, mistä lapsen vatsakivuissa on kysymys ja toki on tärkeää se selvittää. Mikään ei estä kokeilemasta laktoositonta ruokavaliota. Meillä sekä minun että lapsen vatsavaivat paljastuivat siitä johtuviksi. Vaivat olivat epämääräisia, juuri kipua ja vellomista.
Lisäksi toiset kärsivät toiminnallisista vatsavaivoista. Vatsa saattaa olla herkkä ja reagoida tiettyihin ruoka-aineisiin. Kokeilisin aamupalalla kauraa vaikka puurona tai leipänä. Se on vatsaystävällistä. Herkän vatsan ruokavaliosta löytyy tietoa netistä. Maitohappobakteerit eivät ole ihmelääke, mutta vatsavaivoihin niistä voi olla osaksi apua. Minä kokeilisin myös niitä sillä periaatteella, että kertoisin lapselle, että näistä voi olla apua sinun vatsakipuihisi, joten kokeillaan. Se kertoisi ruokavalion miettimisen kanssa, että äiti yrittää auttaa. Jos jaksat ja pystyt, voit kokeilla näitä.
Minä aina tällaisissa tilanteissa puhun rauhassa lapsen kanssa, jotta selviäisi, mistä todellisuudessa on kyse. Olen sanonut lapsille, että aikuiset eivät voi auttaa, jos lapsi ei kerro totuutta. Toisaalta olen sanonut, että ihan joka nipistyksestä ei voi olla pois töistä tai koulusta. Meillä on toiminut niin, että jos ei ole kuumetta tai minusta tuntuu, että lapsi ei oikeasti vaikuta kovin sairaalta, kouluun mennään ja sieltä saa tulla tottakai pois, jos tulee kipeämmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 09:36"]
Ap, mietin tässä, mitä muuta voisit tehdä ennen kuin kolmen viikon päästä menette terveyskeskukseen. Mietin, onko lapsesi koulussa koulupsykologia, edes jonain päivänä viikosta? Voisit katsoa koulun esitteestä numeron ja varata lapsellesi ajan.
Voit mennä sinne lapsesi kanssa ja kertoa psykosomaattisista oireista. Sitten voit vaikka lähteä pois ja jättää lapsen juttelemaan koulupsykologin kanssa kahdestaan, miten vain pidätte viisaana.
Lapsellesi voisi olla helpompi jutella jonkun MUUN kuin oman äidin kanssa kiusaamisesta ja koulustressistä. Monesti lapset yrittävät varjella vanhempiaan huolilta, eivätkä senkään takia halua kertoa vanhemmilleen heitä huolestuttavista asioista - lapsesi varmaan tietää, että sinulla on mieli nyt hauraassa tilassa, kun tuossa kerroit työpaikkakiusaamisesta jne.
Joka tapauksessa olisi hyvä saada vähän koulupsykologiltakin näkemystä. Hän on mukana koulun oppilashuoltoryhmissä, jonne lapsesi asia etenee joka tapauksessa, jos ja kun koulukiusaamista aletaan tarkemmin selvittää!
Juttele myös lapsellesi, että koulupsykologilla juttelemassa käyminen on ihan arkinen juttu, sama kuin kävisi terveydenhoitajalla - mutta että siitä ei tarvitse mainita mitään koulukavereille, jos ei halua, koska voi olla, että joku ilkeä ottaa senkin nokkimisensa motiiviksi.
Jos ei koulussanne jostain syystä ole koulupsykologia, kouluterkkarilta saa lähetteen kunnan terveydenhoidossa olevalle, koululaisten hoitoon keskittyvälle psykologille.
Kun teillä on jonkinlainen back-up psykologilta, on helpompi alkaa vääntää reksin ja opettajan kanssa vaikkapa luokkavaihtoa.
12/17
[/quote]
Ja 31 kommentoi, että tämä on oikein hyvä neuvo. Voisit samalla kysellä, mistä itse saisit vanhempana apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä kouluun, johonkuhun muuhun kuin opettajaan (terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori). Uusi laki tuli voimaan 1.8.
"Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 08:49"]Tulee tosissaan paha mieli. :( Miksi ihmiset hankkivat lapsia ja laittavat heidät tällaisiin tilanteisiin?
[/quote]
Eihän kukaam tietentahtoen lasta pistetä tällaisiin tilanteisiin. Itse en ainakaan osannut ennkoida tällaista. Parhaani mukaan olen lastani kasvattanut. Olen tainut epäonnistua tässäkin asiassa.
Ap
[/quote]
Näköjään olet epäonnistunut
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 08:49"]Tulee tosissaan paha mieli. :( Miksi ihmiset hankkivat lapsia ja laittavat heidät tällaisiin tilanteisiin? [/quote] Eihän kukaam tietentahtoen lasta pistetä tällaisiin tilanteisiin. Itse en ainakaan osannut ennkoida tällaista. Parhaani mukaan olen lastani kasvattanut. Olen tainut epäonnistua tässäkin asiassa. Ap [/quote] Näköjään olet epäonnistunut
[/quote]
Nyt kyllä pakko suuttua ap:n puolesta. Miten sä kehtaat haukkua epäonnistuneeksi jotain, jonka lasta kiusataan koulussa? Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi, ja voi olla helketin vaikea selvittää kiusaamista, jos lapsi ei kerro mitään ja opettajankin mielestä mitään ei ole tapahtunut. Ap selvästi on yrittänyt jo, ja on turhautunut, kun ei tiedä, miten edetä
Pikkuisen voisit sinäkin aikuinen ihminen miettiä, mitä hätääntyneelle ihmiselle kirjoittelet. Ai niin, anonyymisti on helppo laukoa... Pelkuriraukka olet.
):-O
12/17
Särähti korvaan tuon opettajan puheet. Taitaa olla opettaja se joka lasta kiusaa ja silloinhan on ihan turha toivo ajatella että opettaja sellaista myöntäisi. Kysy lapselta suoraan tuosta opettajasta.