Puolison sairaus - yllättävä ongelma.

Olemme lapseton, uudehkossa omakotitalossa asuva pariskunta. Mieheni sairastama ms-tauti on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että hän joutuu käyttämään pyörätuolia lähes jatkuvasti. Ostaessamme nykyistä taloamme, varauduimme tulevaan siten, että ostimme yhdessä tasossa olevan, kynnyksettömän ja leveäovisen talon. Näin ollen miehen on helpompaa kulkea talossa myös itsenäisesti. Liiankin helppo!

Olen nimittäin törmännyt ongelmaan, jota en osannut ennakoida lainkaan. Talossamme on melko uudet tammiset parkettilattiat ja ne eivät tunnu oikein kestävän pyörätuolin renkaiden kulkua, etenkin kun mieheni on sairautensa vuoksi melko kömpelö tuolin käyttäjä. En voi sille mitään, että minua hirvittää rasitus, jolle lattiat joutuvat ja monissa paikoissa olen jo huomannut naarmuja/kulumaa. 

Illat saan sujumaan melko hyvin siten, että houkuttelen miehen tv:n ääreen sohvalle ja palvelen hänelle kaiken ruoan, juoman yms. sinne. Mies on tyytyväinen, kun palvelu pelaa, eikä ole arvannut toimintani todellista syytä. Välillä saan mieheni jopa nukahtamaan yöksi sohvalle (osittain asiassa auttanee fatiikki, jota miehelläni toisinaan ilmenee) ja lähes aina mieheni antaa minun työntää hänen tuolinsa makuuhuoneeseen. Oln kuitenkin nyt alkanut miettiä, pitäisikö meidän siirtää televisio makuuhuoneeseen, jotta myös tämä siirtymä jäisi illoista pois.

Todellinen ongelma on kuitenkin päivät. Mieheni työskentelee kotoa käsin ja liikkuu päivisin koneeltaan ympäri taloa. Olen yrittänyt aamuisin tuoda miehen lounaan rasiassa, kahvin termarissa ja puhelimen, sorsan ym. tarpeelliset esineet miehen työpöydälle, jotta hänellä ei olisi tarvetta liikkua päivän mittaan. Tästä ei kuitenkaan ole ollut apua. 

En enää tiedä, mitä tekisin. Seuraan kauhulla lattioiden kuntoa ja samalla poden syyllisyyttä ajatuksistani ja pelkään mieheni huomaavan kyttäämiseni.