Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista.. palkkaa lisää ja todella edullisia vuokra asuntoja. Ihmisen täytyy tulla palkallaan toimeen.
Päättäjät varmaan luulevat että ihmiset käy parturissa, ravintoloissa ja vaatekaupoissa, vaikka vuokra on korkea, ei todellakaan käy. Fiskarsin parturisakset maksoi noin 20 euroa ja itse leikataan hiukset ja ruoka tehdään itse sekä vaatteet ostetaan kirpputorilta. Onneksi vielä 1,6 miljoonaa eläkeläistä on asiakkaana, mutta heillä on jo ikää.
1900-luvun alkupuolella syntyneet mummuni eivät käyneet ikinä parturissa, hiukset oli vain laitettu kauniisti kiinni. Mummon opit ovat nykypäivänä tarpeen.
Heillä oli kyllä omistusasunnot, kun nykyään jälkipolvi asuu vuokralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on se että työn vastaanottamisestakin tulee usein kuluja. Olen muuttanut pari kertaa muutaman kkn työn perässä ja siitä koituneet kustannukset (muutto, päällekkäiset vuokrat, auto jne) ovat nollanneet swn hyödyn. Jossain vaiheessa ei enää ollut varaa tehdä samaa uudelleen eli muuttaa työn perässä. Varsinkaan osa-aikatyön tai alipalkatun työn perässä työrtömällä ei ole varaa muuttaa. Siis huom lyse ei ole siitö ettei työtön viitsi ottaa vastaan alipalkattua työtä vaan siitä ettei hänellä ole varaa ottaa sitä vastaan.
Esimerkkinä lähihoitaja-kaverini, yksinhuoltaja. Oli jo sovittu että aloittaa työt (lähihoitajana), mennessään allekirjoittamaan paperia, selvisi ettei tunteja olisikaan riittävästi. Oli jo ilmoittanut te-toimistolle saaneensa työn, lapsille oli hommattu hoitopaikka. Joutui etsimään hädissään työn aivan eri alalta pikaisesti, koska hoitopaikka oli jo hankittu. Usean pienen lapsen hoitokustannuksilla ei olisi rahallisesti ollut mahdollista käydä työssä, jossa tunnit eivät riitä.
Niin ja kaikista meistä ei tule lähihoitajia tai putkimiehiä. Se vaatii sen että se sopii terveydelle esimerkiksi. Kaikista ei myöskään tule hyviä levyseppähitsaajia, jotka tekee hyvää jälkeä. Kaikilla ei ole myöskään matikkapäätä sitä vaativiin hommiin tai tarkkaavaksuutta koneistajaksi.
Itselleni yllätyksenä työttömyydessä tuli:
-ettei yhteiskunta myönnä tukea koulutukseen työttömälle (siksi ne eivät opiskele!), pikemminikn päinvastoin vievät tuet jos opiskelet liikaa. Samoin jos teet töitä liikaa (n.400e kuussa). Samoin aloitat yritystoiminnan, et saa mitään.
-se, ettei koulutettuja haluta palkata koska "ne lähtee kumminkin pois". Ei kukaan kelpuuta mäkkärin kassalle amk-tutkintoa.
-koulutuksesi muka vanhentuu jos olet työttömänä, samoin työkokemus
-jos olet liian monta kk työttömänä sinussa katsotaan olevan "jotain vikaa", mutta kukaan ei tiedä mikä se jokin on.
En mene ikinä parturiin, hiukset saa olla pitkät koko loppuelämän, ne voi vaikka itse leikata ja pitää joka päivä kiinni. Ei ole nykysukupolvilla rahaa, eläkeläiset käy parturissa jopa 6 viikon välein.
Vierailija kirjoitti:
Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia
Tiedätkö tyypin, joka käyttää työaikansa hölöttämiseen, netissä surffailuun tai kiireen esittämiseen? Työelämän kireydestä huolimatta jotkut pystyvät lusmuilemaan töissä.
Tietokonealan yrityksessä työskennellyt mies lusmuili luovasti. Mies teki päivän töitä ja videoi ruudunkaappauksen avulla, mitä tietokoneen työpöydällä tapahtui.– Sen jälkeen hän laittoi videon pyörimään ja räpläili vain puhelintaan, miehen entinen työtoveri kertoo.
– Tätä kesti puolisen vuotta kunnes toinen kollega narautti hänet. Se työsuhde irtisanottiin sitten.
Kuopiolaisen Suora Lähetys Oy:n toimitusjohtaja Markku Kontila tietää tyypin.
Jotkut näyttelevät työn tekoa ja kiireisyyttä.
Yrittäjän kannalta pahimmasta päästä on Kontilan mielestä työntekijä, joka tekee hitaasti, pitää kaikki tauot ja venyttää niitä ja on vielä herkkä sairastumaan. Sairastavuudessa on hänestä yllättävän isot erot. Jotkut eivät sairastu millään ja toiset monta kertaa kuukaudessa.
Siekkisen mukaan moni työnantaja käyttää nykyään työajanseurantaa kaikissa tauoissa. Tupakoinnissa terveyshyötyjen lisäksi tiukempi asenne on reilua muille, kun ylimääräinen taukoaika näkyy omassa liukumassa.
Tietokoneella tehtävä työ voi olla iso ongelma, Suomen pienyrittäjien varapuheenjohtaja Aimo Tasanko sanoo. On erittäin vaikeaa tietää, tekeekö työntekijä töitä vai ei. Hän näyttää ahkeralta, vaikka surffailisi matkasivustoilla tai verkkokaupassa tai hoitaisi lapsensa jalkapallojoukkueen asioita ja maksaisi laskujaan.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005106668.html
Eikö ne esimiehet lainkaan seuraa mitä tulosta työntekijöiden työstä on? Miten joku voi olla töitä tekemättä 6 kuukautta eikä pomo tiedä?
Huonoa johtamista, sanoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 200 e/kk houkutteli lähihoitajia takaisin alalle – "Meni kaksi päivää ja saatiin paikat täytettyä”
Lähihoitajia on alkanut ilmaantua reilun palkkatarjouksen houkuttelemina takaisin työmarkkinoille, kertoo henkilöstövuokrausyritys.
Jään mursi Karjalaisen mukaan juuri tuo 20 euron tuntipalkkatarjous.
Lähihoitajille kun tarjottiin noin 500 euroa enemmän kuin tienataan tavallisesti, meiltä meni kaksi arkipäivää ja saatiin paikat täytettyä.
Karjalainen sanoo, että kun palkka paranee noin 500 euroa, lähihoitajia palaa takaisin alalle.
Markkinoilla on ryhdytty tarjoamaan myös kevytyrittäjyyttä.– Puhutaan 20 eurosta, mutta se onkin kevytyrittämistä. Eihän tuntipalkka ole kuin 13–14 euroa, jos itse kantaa riskin sairastumisesta ja lomarahoista.
Lähihoitajien hyväpalkkaisesta rekrytoinnista kertoi ensin Iltalehti.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008228971.htmlYksityinen yritys saa maksaa omista rahoistaan mitä tykkää, mutta julkisella se tarkoittaa verojen nostoa muille, myös niille, joilla on vielä pienempi palkka ja lapset elätettävänä. Sairaanhoitaja pariskunta kuuluu Suomen parhaiten tienaaviin pariskuntiin, siitä oli juttu lehdessä joskus.
Älä puhu roskaa!! Julkinen talous toimii sillä, että palkat luodaan tyhjästä, ne ovat bittivirtaa työntekijöiden tileille. Aivan hyvin rahaa voisi antaa enemmän. Kysymys on ainoastaan ideologiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työeläkkeellä ja muistan ajat 60- luvulta alkaen. Ennen otettiin vastaan melkein mitä työtä tahansa. Ja aina löytyi jotain mitä osasi ja Voin tehdä. Mikä oli silloin työttömyystilanne, siitä ei ole muistikuvia, mutta lähipiirissä ja tutuissa ei ollut työttömiä. Tilanne jatkui samana 90- luvulle saakka. Erityisesti 80- luku oli aikaa, jolloin meidänkin perheessä nuoret menivät kilvalla töihin, silloin kun eivät olleet opiskelemassa. Osa teki töitä opiskelun ohessa.
Olen itsekin opiskellut aikuisena pitkät ajat ja koko ajan tein myös töitä. Kesälomia ei ollut( en voinut pitää koska oli pakko tienata) ainakaan kymmeneen vuoteen kiireisempänä aikana.
Nyt voi hyvällä mielellä nauttia eläkepäivistä.
Nykyään ei oteta vastaan tarjottua työtä. Ilmeisesti ulkomailta tulleet ottavat, mutta ei suomalaiset. Meille pitää työn olla tasan sellaista mihin on kouluttautunut ja työ pitää olla kotipaikkakunnalla, harva muuttaa työn perässä. Siinä syy, miksi tilastot ovat mitä ovat.Minä olin täystyöllistetty vuodesta 1990 vuoteen 2016. Minun ei tarvinnut hakea työtä, koska sitä tultiin tarjoamaan minulle. Minulle on jopa kerran tehty tyhjästä oma virka, jotta saatiin minut palkkalistoille. Vuoden 2016 alusta lähtien olen hakenut satoja työpaikkoja joka puolelta maata, mutta en ole saanut niistä yhtään, vaikka olen uuden tutkinnonkin suorittanut vastikään.
Osaatko arvata, mikä olisi muuttunut, kun yhtäkkiä en kelvannutkaan?
Kerro miksi et enää kelpaa? Ja mikä on sinun resepti työttömyyteen, siihen että työ ja tekijät kohtaisivat? ( eri)
Leipää ja sirkushuveja rahvaalle ,se riittäköön.
Tehkää töitä ja mksakaa verot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on osaaminen ja koulutus josta työnantajat tappelevat. Ei vaan enää ole mitään tarvetta tehdä töitä kuin 3-4 kk vuodessa. Viimeksi eilen hylkäsin 200 k€ projektin, joka olisi pitäny valmistua vuoden vaihteesssa. Helppo homma jonka osaisin unissani ja joka edistäisi suomalaisen yrityksen kilpailukykyä ja onnistuessaan johtaisi kymmenien työllistämiseen, mutta ei vaan kiinnosta enää työnteko tänä vuonna, koska verotus rankaisisi liikaa.
Kohtaanto-ongelma. Työ ja tekijä eivät kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki haluavat töihin 18-22-vuotiaan, joustavan, sopivasti naiivin ja fyysisesti raskastakin työtä jaksavan nuoren TAI 35-vuotiaan lapset jo tehneen asiantuntijan.
Joku vaan unohti lisääntyä, joten halutuimmista ikäluokista on pula. Eivätkä työnANTAJAT sopeudu siihen, että ns. nuorisoalat ja ns. asiantuntijatyöt pitää sovittaa palkkoineen ja toimenkuvineen nykytyöttömille sopiviksi. Marjatta voisi mennäkin Mäkkiin tai siivoamaan, kunhan työ olisi teknologia-avusteista eikä selkävaiva haittaisi työntekoa. Juhani voisi mennäkin raksalle, jos teknologia-avustus tekisi hänen polviviastaan turhan nyanssin ja töiden jälkeen jaksaisi tehdä muutakin kuin napsia buranaa. Nuoria ei riitä kaikkialle, missä heitä tarvittaisiin. Työelämässä 56 on uusi 16.
Tää mutta huomautan, että usea viisi-kuusikymppinen on myös täysin terve. Mutta kolmevitosena oli kyllä eniten vientiä työelämässä.
No jaa. Fyysistä työtä ikänsä tehneellä viisi-kuusikymppisellä on jo kulumia nivelissä, välilevynpullistumaa, nivelsidevaurioita ym. Itselläni ei ole mitään edellä mainituista, mutta kyllä alaiseni alkavat olla saman ikäisinä jo aika hajalla. Erityisesti olkapäitä rasittava työ on se pentele, joka vie ihmisen nopeasti työkyvyttömäksi. Työt eivät luonnistu kuten ennen ja kivut vievät yöunet.
Tässä on kuitenkin yksilöllisiä eroja, toisilla ylipaino, huono työergonomia ja yksipuolinen rasitus teettävät vaivoja. Esim siivouspuolella patistetaan käyttämään koneita ja jopa käyttämään molempia käsiä.
Muutama vuosikymmen sitten siivoojat raatoivat huonommilla välineillä. Nyt kiire on kyllä lisääntynyt ja kyllä ne urheilulliset tyypit fyysisissä töissä jaksavat pisimpään. Mitä vähemmän ylipainoa, sen ketterämmin noita töitä tekee ja sille nyt vaan ei voi mitään.
Olisikohan juurisyy tässä???
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyovoimapulan-taustalta-loytyy…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NoKokkari kirjoitti:
Olisikohan juurisyy tässä???
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyovoimapulan-taustalta-loytyy…
Jep, tässähän se syy on.
Ei oo muuta paradoksia kun ettei oo kun kaks kaljaa jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohtaanto-ongelma. Työ ja tekijä eivät kohtaa.
Tai oikeammin työnantajan vaatimukset ja työntekijän tarpeet eivät kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki haluavat töihin 18-22-vuotiaan, joustavan, sopivasti naiivin ja fyysisesti raskastakin työtä jaksavan nuoren TAI 35-vuotiaan lapset jo tehneen asiantuntijan.
Joku vaan unohti lisääntyä, joten halutuimmista ikäluokista on pula. Eivätkä työnANTAJAT sopeudu siihen, että ns. nuorisoalat ja ns. asiantuntijatyöt pitää sovittaa palkkoineen ja toimenkuvineen nykytyöttömille sopiviksi. Marjatta voisi mennäkin Mäkkiin tai siivoamaan, kunhan työ olisi teknologia-avusteista eikä selkävaiva haittaisi työntekoa. Juhani voisi mennäkin raksalle, jos teknologia-avustus tekisi hänen polviviastaan turhan nyanssin ja töiden jälkeen jaksaisi tehdä muutakin kuin napsia buranaa. Nuoria ei riitä kaikkialle, missä heitä tarvittaisiin. Työelämässä 56 on uusi 16.
Tää mutta huomautan, että usea viisi-kuusikymppinen on myös täysin terve. Mutta kolmevitosena oli kyllä eniten vientiä työelämässä.
No jaa. Fyysistä työtä ikänsä tehneellä viisi-kuusikymppisellä on jo kulumia nivelissä, välilevynpullistumaa, nivelsidevaurioita ym. Itselläni ei ole mitään edellä mainituista, mutta kyllä alaiseni alkavat olla saman ikäisinä jo aika hajalla. Erityisesti olkapäitä rasittava työ on se pentele, joka vie ihmisen nopeasti työkyvyttömäksi. Työt eivät luonnistu kuten ennen ja kivut vievät yöunet.
Suomessa on paljon työtä joka ei ole fyysisesti kuluttavaa. Pikemminkin noissa tulee se ongelma että se viisikymppinen on istunut persuuksillaan vuosikymmenet eikä liikkunut riittävästi ja paino rupeaa nousemaan. Mutta tää korjaantuu yleensä kuntokuurilla.
Kyllä se kiertäjäkalvosinoireyhtymä iskisi sinullekin, jos tekisit töitä käsilläsi 7,5 h päivässä muutaman vuosikymmenen ajan. Eikä kuntokuuri palauta nivelpintoja, kun ne ovat kerran pois kuluneet.
Inttämisen uhallakin sanon että harva oikeasti raatamalla raataa enää koko työpäivää, etenkään yhtä monotonista liikerataa. Ei vaan ole totta.
Itse siivoojana meille on pitkään tolkutettu että pitää keksiä kaikki konstit työtä keventämään. Kiire on oma lukunsa (kilpailu kiristää mitoituksia) mutta kyllä luulen että itsensä nostelemisilla rikkoneet löytyvät ennemmin hoitoalalta. Enkä sano etteikö kuusissakymmenissä kenellä tahansa voi olla jo jotain kremppaa.
On kuitenkin sellainen sanonta kuin liike on lääke. Itse mieluummin otan sitten vaikka ne kulumat kuin istumisesta johtuvan terveyden rapistumisen. Muutenkin fyysinen työ ansaitsisi kunnianpalautuksen, moni oikeasti tykkää siitä terveestä väsymyksestä kunhan saa siitä palautua. Tottumiskysymyksiä myös ja toiset ovat luonnostaan vahvempaa tekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työeläkkeellä ja muistan ajat 60- luvulta alkaen. Ennen otettiin vastaan melkein mitä työtä tahansa. Ja aina löytyi jotain mitä osasi ja Voin tehdä. Mikä oli silloin työttömyystilanne, siitä ei ole muistikuvia, mutta lähipiirissä ja tutuissa ei ollut työttömiä. Tilanne jatkui samana 90- luvulle saakka. Erityisesti 80- luku oli aikaa, jolloin meidänkin perheessä nuoret menivät kilvalla töihin, silloin kun eivät olleet opiskelemassa. Osa teki töitä opiskelun ohessa.
Olen itsekin opiskellut aikuisena pitkät ajat ja koko ajan tein myös töitä. Kesälomia ei ollut( en voinut pitää koska oli pakko tienata) ainakaan kymmeneen vuoteen kiireisempänä aikana.
Nyt voi hyvällä mielellä nauttia eläkepäivistä.
Nykyään ei oteta vastaan tarjottua työtä. Ilmeisesti ulkomailta tulleet ottavat, mutta ei suomalaiset. Meille pitää työn olla tasan sellaista mihin on kouluttautunut ja työ pitää olla kotipaikkakunnalla, harva muuttaa työn perässä. Siinä syy, miksi tilastot ovat mitä ovat.Minä olin täystyöllistetty vuodesta 1990 vuoteen 2016. Minun ei tarvinnut hakea työtä, koska sitä tultiin tarjoamaan minulle. Minulle on jopa kerran tehty tyhjästä oma virka, jotta saatiin minut palkkalistoille. Vuoden 2016 alusta lähtien olen hakenut satoja työpaikkoja joka puolelta maata, mutta en ole saanut niistä yhtään, vaikka olen uuden tutkinnonkin suorittanut vastikään.
Osaatko arvata, mikä olisi muuttunut, kun yhtäkkiä en kelvannutkaan?
Kerro miksi et enää kelpaa? Ja mikä on sinun resepti työttömyyteen, siihen että työ ja tekijät kohtaisivat? ( eri)
Olen liian vanha eli kokenut eli kallis. Muillekaan aloille en työllisty, koska on aivan selvää, että karkaan välittömästi omalle alalleni, jos mahdollisuus aukenee.
Kokonaistilanteeseen minulla ei ole reseptiä, mutta ei näytä olevan kenelläkään muullakaan.
Osalla työttömiä, kuten esim sisarellani, on pahoja mt-ongelmia. Yhteiskunnan pitäisi sitoutua hoitamaan sellaiset ongelmat, jotta ihmisistä saataisiin työkuntoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työvoimapulaa on ikävässä matalapalkkatyössä, joissa on huono palkka, haasteeton, yksitoikkoinen, kuormittava ja henkisesti ja fyysisesti raskas työ ja huonot työehdot. Julkisuudessa on nyt Hesburger, mutta vastaavia työpaikkoja löytyy Suomesta lukuisia. Matalapalkkainen hoitoala ja monet palvelualat kuten kaupan alan työt ovat ns. epämukavia ja huonoja töitä. Huonoissa työnantajissa on julkisia ja yksityisiä ja isoja ja pieniä työnantajia.
Osa-aikatyössä pieni palkka ei riitä elämiseen. Kaupan alalla ja palvelualoilla suositaan työntekijälle epäoikeudenmukaisia nollatuntisopimuksia. Työsopimuksessa on "työaika 0h/viikko" ja olet "tarvittaessa töihin kutsuttava". Töitä tarjotaan joskus ja työvuorot tulevat viime tingassa. Perheellinen ihminen ei pysty yhdistämään perhettä ja työntekoa.
Joihinkin ammatteihin koulutetaan vuosittain vain vähän ihmisiä kuten hammaslääkäri, lääkäri tai eläinlääkäri. Pitkäaikaistyöttömissä ei ole näitä pitkälle koulutettuja ja hyvin palkattuja ammattilaisia.
Kaikilla pitkäaikaistyöttömillä ei ole koulutusta ja pätevyyttä. Koulutuksena voi olla pelkkä peruskoulu tai joku vanhentunut ammattikoulututkinto 1980-luvulta. Työttömällä ei ole ajantasaista koulutusta ja tutkintoa. Ikäsyrjintä vaikeuttaa ikääntyvien eli yli 40-50-vuotiaiden työpaikan saamista. Työttömällä voi olla monia elämänhallinnan ongelmia, ylivelkaantumista, maksuhäiriömerkintöjä, ulosottovelkoja, päihteiden käyttöä, rikoksia ja mahdollisesti mielenterveysongelmia. Työnantaja haluaa palkata ammattitaitoisen, luotettavan ja pätevän työntekijän eikä toimia elämänhallintaongelmaisen ja ulosottovelkaisen työntekijän sosiaalitoimistona.
Joissakin töissä on matala palkka ja kurja työ. Menisitkö itse lähihoitajaksi surkealla, 11-12 €/h tuntipalkalla esimerkiksi vanhainkotiin tai kotihoitoon pesemään vanhusten takapuolia? Kun raskaasta ja likaisesta vanhustyöstä aletaan maksaa 25-30€/tunti, niin kyllä hakijoita alkaa löytyä vanhustyöhönkin! Kuntien, sairaanhoitopiirien, Kimalaisten ja Pörriäisten on ihan turha valittaa hoitajapulasta! Maksakaa kunnon palkkaa likaisesta ja raskaasta työstä kuten potilaitten takapuolien pesusta niin kyllä tekijöitä löytyy!
Takapuolien pesusta, tai mistään vastaavastatyöstä, ei tulla maksamaan 4000-5000 euroa/kk. Koskaan.
Tuollainen palkka edellyttää korkeaa koulutusta, monimutkaisten asioiden hallintaa, jne.
Tässähän juuri ohjaillaan Suomea tunneperäisesti tilanteeseen, jossa kouluttautuminen ei enää kannata, kun ammatikoululla tai peruskoululla saa korkeammat tienestit vähemmällä stressillä kuin korkeasti kouluttautumalla.
Tai oikeastaanhan tämä tilanne on jo. Koulutus ei kannata, koska se ainoastaan vaikeuttaa työpaikan saamista.
Tuo vaatimus perustuu amtalasti koulutettujen luuloon siitä että muut työt ovat pelkkää golfkentällä patsastelua tai pullan mussuttamista toimistolla. Sitten ajatellaan että heidänhän sitä rahaa kuuluisi saada kun tekevät "kuormitavaa" työtä.
News flash: kaikki työt ovat kuormittavia. Siihen on syynsä miksi te valitsitte sen matalapalkkatyön, ja valittajilla se syy ei todellakaan ole kutsumus.
Onhan tuo lähihoitajien vaatima kolmen tonnin palkka jo aivan posketon heitto. Väkisin tulee mieleen heittää pienyrittäjänä pyyhe kehään, kun parin vuoden koulutuksella saa kohta 600 euroa enemmän käteen kuukaudessa kuin itse korkeakoulutettuna saan valtavilla tuntimäärillä.
Alkaa olla turhaa koko duunin tekeminen Suomessa.
Juuri lähäreillä on myös täysin epärealistiset käsitykset siitä mitä muissa ammateissa tienaa.
Näin ihmisten palkkalukuja koko ajan, ja useimissa ammateissa tienaa vähemmän kuin mitä yleisesti kuvitellaan.
Kolme poikkeusta: sairaanhoitajat, lähihoitajat, opettajat.
Näitä kaikkia yhdistää se, että ollaan julkisella puolella töissä eikä selkeästi ymmärretä, mikä ongelma syntyy jos julkisella puolella aletaan tienata kuten yksityisellä.
Eli: Mistä se raha niihin palkkoihin tulee?
Vika taitaa pikemminkin olla, että ovat naisvaltaisia aloja. Suomessa on paljon rakenteellista syrjintää miesten aloille maksetaan isompia palkkoja kuin naisten aloille. Insinöörit jyrää tässä maassa. Eikä todellakaan kaikki insinöörit työskentele yksityisellä sektorilla, vaan heitä on kyllä kunnallakin, esimerkiksi rakennusvirasto, rakennusvalvonta, vesilaitokset, insinöörejä riittää ja palkat ovat ainakin puolitoistakertaiset siihen nähden, mitä vastaavan tasoisella koulutuksella olevilla sairaanhoitajilla. Ja toisekseen, aika paljon sairaanhoitajia työskentelee yksityiselläkin sektorilla, esimerkiksi työterveyshuollossa ja yksityisillä terveysasemilla, eikä niitä palveluja kunta tuota eikä osta.
Jos on kaksi samanlaisessa tehtävässä vaikka kunnan rakennusvalvonnassa toimivaa insinööriä vastaavilla työurilla, ja naiselle maksetaan alempaa palkkaa, kyseessä on laissa kielletty syrjintä ja varma voitto asia oikeuteen vietäessä. Eli tasa-arvo toteutuu. Insinöörin ja sh:n töitä ei yleensä voi rinnastaa, koska yleensä insinöörin työ on suunnittelua, työnjohtoa, valvontaa, kun taas sairaanhoitajan suorittavan tason työtä.
Tämä ei pidä paikkaansa. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jolla on vastuullinen työ. Se, joka tekee suorittavaa työtä, on lähihoitaja.
Et muutenkaan ole täysin ymmärtänyt, mitä tarkoitetaan rakenteellisella syrjinnällä. Se on juuri sitä, mihin meidän laki ei Suomessa ulotu. Naisvaltaisille aloille saa todellakin Suomessa lain mukaan maksaa pienempää palkkaa kuin miesvaltaisille. Lakia ei rikota, koska kyse on nimenomaan rakenteellisesta syrjinnästä, joka perustuu meidän maan rakenteisiin. Se on Suomessa pielessä, olemme liian insinöörivaltainen ja teknokraattinen maa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on osaaminen ja koulutus josta työnantajat tappelevat. Ei vaan enää ole mitään tarvetta tehdä töitä kuin 3-4 kk vuodessa. Viimeksi eilen hylkäsin 200 k€ projektin, joka olisi pitäny valmistua vuoden vaihteesssa. Helppo homma jonka osaisin unissani ja joka edistäisi suomalaisen yrityksen kilpailukykyä ja onnistuessaan johtaisi kymmenien työllistämiseen, mutta ei vaan kiinnosta enää työnteko tänä vuonna, koska verotus rankaisisi liikaa.
Ja sitten heräsit.
1900-luvun alkupuolella syntyneet mummuni eivät käyneet ikinä parturissa, hiukset oli vain laitettu kauniisti kiinni. Mummon opit ovat nykypäivänä tarpeen.