Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
No miksi on niin paljon sinkkuja ja niin paljon parisuhdetta etsiviä... ei oo niitä hyviä vapaana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No selitetäänpä parilla esimerkkitapauksella.
#1
Telakka länsirannikolla kaipaa hitsaajaa. Itärajan tuntumassa olevassa pikkukylässä olisi työtön hitsaaja. Hitsaaja kuitenkin asuu perimässään talossa eikä ole halukas muuttamaan.
#2
Kemianalan yritys kaipaa osaavaa kemistiä Ouluun. Oululainen peruskoulutaustainen työtön Reiska ei sovi tehtävään. Reiska ei kykene tempaisemaan kemistin papereita yliopistosta.
#1.
Bulgarialainen hitsaaja on valmis hitsaamaan 10 euron tuntipalkalla ja valmis joustamaan työajoissa ja ylityökorvauksissa ym.
Minulla ainakin sellainen naamakerroin että uuden työpaikan haku on joka kerta vaikeaa. Hyvällä tuurilla päässyt töihin kun on päässyt, sitten kyllä on oltu tyytyväisiä. Herätän jotain ärsytystä haastattelijoissa. Pitäisi varmaankin opetella näyttelemään täysin normaali olemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikki haluavat töihin 18-22-vuotiaan, joustavan, sopivasti naiivin ja fyysisesti raskastakin työtä jaksavan nuoren TAI 35-vuotiaan lapset jo tehneen asiantuntijan.
Joku vaan unohti lisääntyä, joten halutuimmista ikäluokista on pula. Eivätkä työnANTAJAT sopeudu siihen, että ns. nuorisoalat ja ns. asiantuntijatyöt pitää sovittaa palkkoineen ja toimenkuvineen nykytyöttömille sopiviksi. Marjatta voisi mennäkin Mäkkiin tai siivoamaan, kunhan työ olisi teknologia-avusteista eikä selkävaiva haittaisi työntekoa. Juhani voisi mennäkin raksalle, jos teknologia-avustus tekisi hänen polviviastaan turhan nyanssin ja töiden jälkeen jaksaisi tehdä muutakin kuin napsia buranaa. Nuoria ei riitä kaikkialle, missä heitä tarvittaisiin. Työelämässä 56 on uusi 16.
Tää mutta huomautan, että usea viisi-kuusikymppinen on myös täysin terve. Mutta kolmevitosena oli kyllä eniten vientiä työelämässä.
No jaa. Fyysistä työtä ikänsä tehneellä viisi-kuusikymppisellä on jo kulumia nivelissä, välilevynpullistumaa, nivelsidevaurioita ym. Itselläni ei ole mitään edellä mainituista, mutta kyllä alaiseni alkavat olla saman ikäisinä jo aika hajalla. Erityisesti olkapäitä rasittava työ on se pentele, joka vie ihmisen nopeasti työkyvyttömäksi. Työt eivät luonnistu kuten ennen ja kivut vievät yöunet.
Suomessa on paljon työtä joka ei ole fyysisesti kuluttavaa. Pikemminkin noissa tulee se ongelma että se viisikymppinen on istunut persuuksillaan vuosikymmenet eikä liikkunut riittävästi ja paino rupeaa nousemaan. Mutta tää korjaantuu yleensä kuntokuurilla.
Kyllä se kiertäjäkalvosinoireyhtymä iskisi sinullekin, jos tekisit töitä käsilläsi 7,5 h päivässä muutaman vuosikymmenen ajan. Eikä kuntokuuri palauta nivelpintoja, kun ne ovat kerran pois kuluneet.
Eipä ole iskenyt joten se siitä teoriasta. Ehkä kannattaa puhua työnantajan kanssa sellaisesta sanasta kuin ergonomia. Sillä voi aika pitkälti välttää noita ja monia muita toimistotyöläisen vaivoja. Järkevät työnantajat toki sen tietää jo nyt.
Ymmärtäisin oletuksesi, jos toimistotyöläisen tehtävä olisi kanniskella ja nostella pöytätietokoneita.
Vierailija kirjoitti:
Se, että pienellä palkalla ei kannata mennä töihin on eri asia kuin se, että sillä ei eläisi. Ymmärrän hyvin niitä, jotka eivät mene pienipalkkaiseen töihin kun saman saa kotiin tekemättä mitään.
Vaikka YH äiti, jolla muutama lapsi. Täytyisi saada todella suurta palkaa, jotta pääsisi samaan elintasoon töissä käymällä. Taso ei varmaankaan ole kummoinen, mutta kun palkasta pitäisi maksaa itse asuminen, ruoka, laskut ja esim. päivähoito. 4 tonnia ei riitä.
Tämä todistaa täydellisesti sen että palkka pitää olla sellainen että töillä voi itsensä elättää. Mikäli työstä saadulla palkalla ei elätä perhettä, niin se palkka on silloin liian pieni. Nyt pitäisi jo kaikkien herätä pikkuhiljaa. Sosiaalietuudet kuten toimeentulotuki on viimeinen korsi, jolla ihminen pysyy nippanappa hengissä. Mikäli töistä ei saa edes sen vertaa, niin palkkaus on liian huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulutettujen työttömyysprosentti on matala, kouluttamattomien korkea.
Työvoimapulaa on henkilöistä, jotka osaavat tehdä töitä, ylitarjontaa on henkilöistä, joilla ei ole koulutusta tai osaamista.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Eihän tätä asiaa voi korjata mitenkään muuten kuin siten, että kouluttamattomat on saatava koulutukseen, oppisopimukselle tai jollakin muulla tavalla kartuttamaan osaamistaan, taitojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menisin töihin 1000e nettopalkkalla, kun yh:na saan tukia 2000e/kk puhtaana käteen tekemättä mitään
Yksinhuoltajien tuet on selvästi liian suuret
Vai oisko ne palkat liian pienet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että kaikki työttömät niputetaan yhteen ryhmään. Koulutettuja työttömiä on ja ikärasismi on totta. Aika eri viivalla ovat Jeppe 23, joka elää tyytyväisenä tukien varassa, eikä edes hae töitä, Pena 57, joka jäi työttömäksi kun tehdas, jossa hän oli 16-vuotiaasta saakka, lopetti, Maija 43, joka on tehnyt viimeiset 10 vuotta pätkätöitä sieltä mistä sattuu samaan ja on välillä työttömänä tai Jennica 25, joka valmistui hallintotieteiden maisteriksi mutta ei ole saanut töitä valmistuttuaan työskenneltyään opiskeluaikana osa-aikaisena pikaruokapaikassa, johon ei enää ylikoulutettuna pääse. Voisin keksiä tähän 20 hyvin erilaista taustaa, mutta nyt ei aika riitä.
Itse olen nyt työssä ja itseasiassa toisensuuntaisen ikärasismin kuin yleensä ansiosta saanut työni, tähän haluttiin ihminen, jolla on lapset aikuisia. Kun olen saanut työpaikan hiljaisen haun kautta, kukaan ei voi puuttua asiaan. Minulla on kuitenkin koulutus ja pätevyys tehtävään.
Eipä onneks tarvinnut ketjua pitkälle lukea kun jo löytyi näin nappikommentti! Tää kuvaus on niiin totta!
Itse voisin luokitella itseni tuoksi ylikoulutetuksi.... Valmistuin ennätysajassa (omalla mittapuullani) 4,5 vuodessa FM:ksi, kun olin 24v. Koko opiskeluajan työskentelin noin 20h viikossa ravintila-alalla. Valmistuttuani Pätkätöitä, välissä lyhyitä työttömyysjaksoja riitti 30-vuotiaaksi asti. Ravintola-alalla, kaupan kassalle, siivoamaan yms olin "liian koulutettu", oman alan töitä oli noita pätkiä tai ei mitään. No, nyt oon sit tässä muksuja kotona kasvattamassa, meinaan olla siihen saakka kun nuorinkin 3-vuotiaana aloittaa päiväkodin... Ehkä mä sit jo "kelpaan" noihin "kökköduunariduuneihinkin", kun koulutuksesta on niiin pitkä aika? :D
N33
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettujen työttömyysprosentti on matala, kouluttamattomien korkea.
Työvoimapulaa on henkilöistä, jotka osaavat tehdä töitä, ylitarjontaa on henkilöistä, joilla ei ole koulutusta tai osaamista.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Eihän tätä asiaa voi korjata mitenkään muuten kuin siten, että kouluttamattomat on saatava koulutukseen, oppisopimukselle tai jollakin muulla tavalla kartuttamaan osaamistaan, taitojaan.
Kouluttamattomilla on usein muitakin ongelmia kuten Mt-ongelmia, päihteiden käyttöä, alhainen ÄO ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtäkää työttömyydestä myös yksi asia: iso osa työttömyyden ja työvoimapulan ristiriidasta ei johdu suoraviivaisesti kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta.
Merkittävä osa työvoimasta kärsii esimerkiksi kausityöttömyydestä, jota ei pysty käytännössä korjaamaan kuin hankkimalla pätevyyden tai osaamisen toiselle ammattialalle.
Tästä hyvä esimerkki on rakennusala, jossa tehtävien työtuntien määrä ei yksinkertaisesti jakaudu tasaisesti vuoden ympäri. Toinen esimerkki on tienrakennusala, kolmas matkailu, neljäs viherrakentaminen ja puutarha-ala.
Kausiluontoisissa töissä on aikoja, jolloin työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, ja toisia aikoja, jolloin työvoiman tarjonta ylittää kysynnän huomattavasti. Tämä on normaalia kausivaihtelua, jonka kanssa on vain "elettävä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No selitetäänpä parilla esimerkkitapauksella.
#1
Telakka länsirannikolla kaipaa hitsaajaa. Itärajan tuntumassa olevassa pikkukylässä olisi työtön hitsaaja. Hitsaaja kuitenkin asuu perimässään talossa eikä ole halukas muuttamaan.
#2
Kemianalan yritys kaipaa osaavaa kemistiä Ouluun. Oululainen peruskoulutaustainen työtön Reiska ei sovi tehtävään. Reiska ei kykene tempaisemaan kemistin papereita yliopistosta.
1) Hitsaajia on työttömänä myös lansirannikolla. Jos ei silti sopivaa löydy, se telakka voi aivan hyvin kasvattaa osaavan hitsaajan itse, sopivia kavereita kyllä löytyy jonoksi asti.
2) Kemianalan yritys voi tehdä avoimesta asiantuntijatehtävästään niin houkuttelevan, että siihen saadaan osaaja vaikka jostakin toisesta kaupungista, jos siis Oulun Yliopisto ei muka kykene sellaisia riittävästi tuottamaan kaupungin omiin tarpeisiin.
Kannattaako kumpikaan näistä?
Ainakin aiemmin kannatti markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti. Nykyään huudetaan heti työvoimapulaa jos sopiva tekijä ei ole oven takana jonottamassa, ja tuota pulaa pitää ehdottomasti paikata EU:n ulkopuolisella työvoimalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. postinjakajaksi ei halut mennä, kun monipitää sitä raskaana. Siinä ei voi naikittaa niitä töitä toiselle. Mutta kun jakaa myös sen sairastuneen työkaverin toisen piirin saa siitä lisää liksaa. Hyvin sopii sille joka huolehtii kunnosta. Jos koulutettu hoitaja joutuu tekemäänn toisen työt omien lisäksi on se aivan kohtuutonta ettei siitä makseta. Koulutettu hoitaja voi joutua matkustamaan julkisella toiseen työpisteeseen yllättäen kesken päivän jos siellä ei ole sen alan osaavaa hoitajaa. Hae sitten lapset hodosta 3 tuntia julkisilla matkustaen,Espoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettujen työttömyysprosentti on matala, kouluttamattomien korkea.
Työvoimapulaa on henkilöistä, jotka osaavat tehdä töitä, ylitarjontaa on henkilöistä, joilla ei ole koulutusta tai osaamista.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Eihän tätä asiaa voi korjata mitenkään muuten kuin siten, että kouluttamattomat on saatava koulutukseen, oppisopimukselle tai jollakin muulla tavalla kartuttamaan osaamistaan, taitojaan.
Kouluttamattomilla on usein muitakin ongelmia kuten Mt-ongelmia, päihteiden käyttöä, alhainen ÄO ym.
Ja iso osa näistä ongelmista saattaa johtua pitkäaikaistyöttömyydestä sekä sen mukanaan tuomasta suhteellisesta köyhyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No selitetäänpä parilla esimerkkitapauksella.
#1
Telakka länsirannikolla kaipaa hitsaajaa. Itärajan tuntumassa olevassa pikkukylässä olisi työtön hitsaaja. Hitsaaja kuitenkin asuu perimässään talossa eikä ole halukas muuttamaan.
#2
Kemianalan yritys kaipaa osaavaa kemistiä Ouluun. Oululainen peruskoulutaustainen työtön Reiska ei sovi tehtävään. Reiska ei kykene tempaisemaan kemistin papereita yliopistosta.
1) Hitsaajia on työttömänä myös lansirannikolla. Jos ei silti sopivaa löydy, se telakka voi aivan hyvin kasvattaa osaavan hitsaajan itse, sopivia kavereita kyllä löytyy jonoksi asti.
2) Kemianalan yritys voi tehdä avoimesta asiantuntijatehtävästään niin houkuttelevan, että siihen saadaan osaaja vaikka jostakin toisesta kaupungista, jos siis Oulun Yliopisto ei muka kykene sellaisia riittävästi tuottamaan kaupungin omiin tarpeisiin.
1) Hitsaajan kouluttaminen alusta asti firman piikkiin ei kannata.
2) Taas kannattavuusongelma + melkoisesti närää kun muut alkaisivat valittamaan miksi uusi tyyppi saa paremmat edut. Samat edut kaikille -> kannattavuus miinukselle kaikkien osalta.
1) Ei sitä hitsaajaa alusta asti kouluteta, vaan ammattikoulupohjalta tuleva kaveri soveltuvin osin tehtävään
2) Sellaista se vain on, että jos osaajista on kova pula, niin osaajan palkka ja työehdot on pidettävä kilpailukykyisinä. Kukaan ei ole yrittäjälle velkaa osaavaa ja pienipalkkaista työvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettujen työttömyysprosentti on matala, kouluttamattomien korkea.
Työvoimapulaa on henkilöistä, jotka osaavat tehdä töitä, ylitarjontaa on henkilöistä, joilla ei ole koulutusta tai osaamista.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Eihän tätä asiaa voi korjata mitenkään muuten kuin siten, että kouluttamattomat on saatava koulutukseen, oppisopimukselle tai jollakin muulla tavalla kartuttamaan osaamistaan, taitojaan.
Kyllä, mutta tämä on vaikeaa, koska se jolla töitä tai koulutusta ei ole, on jo lähtökohtaisesti köyhä. Hänellä ei siis ole mahdollisuutta lähteä opiskelemaan, koska sen jälkeen rahat eivät enää riitä elämiseen.
Sitä vaan ei kaikki ikään jaksa. Pomon suosikki ei vaihda paikkaa. Saa olla rauhassa koko päivän.
Halutaan ilmaista työvoimaa, talkoohengessä. Työttömät ei siihen suostu.
Vierailija kirjoitti:
Työttömiä ei haluta uudelleenkouluttaa, koska on muka niin paljon parempi (ja kivempaa ja halvempaa?) syrjäyttää työttömät yhteiskunnasta, hokea heille, ettei heistä ole koskaan mihinkään ja odottaa heidän nälkäkuolemaansa ja antaa työpaikat halpamaista haettaville. Työttömistä halutaan tehdä valtion ja kuntien orjia. Ja ilmastotavoitekin saadaan täytettyä, kun ihmisten määrää maapallolla on saatu vähennettyä sadoilla tuhansilla. Tulevaisuus on ilmeisesti vain rikkaita varten.
Aiemmin tällä viikollahan uutisoitiin, että sairaanhoitajia on tarpeeksi, jos maksetaan kunnollista palkkaa. Ei kukaan jaksa roikkua nollasopimuskeikkatyössä palkalla, jolla ei tule toimeen ilman tukia (tai jopa ilmaistyöntekijänä!) ja lähettää vielä raskaan työpäivän jälkeen monen tunnin ajan työhakemuksia (muuten ei saa tukia; paitsi että työkeikatkin voivat katkaista tuet kokonaan kuukausiksi).
Yksi ongelma on myös se, että töitä saa vain, jos on riittävästi työkokemusta (usein väh. 10 vuotta). Kouluista valmistuu työttömiä, koska nuoret eivät kelpaa työnantajille. Jos tiedätte, minne työpaikkaan otetaan vastavalmistuneita (ja palkalla tulee toimeen), kertokaa minullekin.
En kyllä keksi, mikä tähän voi olla syynä. Itsekkyys ja ahneus? Jotain muuta?
Pahuus.
Esim. hoitajia tarvitaan ympäri suomea - kukaan ei halua hoitajaksi = työvoimapula ja työttömyys yhtäaikaa.
Sama varmaan aika monellakin alalla.
Itse näin sairaanhoitajana huomaan parhaiten hoitajapulan.
Ei firmat enää halua kouluttaa ja opastaa itse. Välttämättä ei ole haluamisestakaan kiinni, mennään niin minimeillä, että ei ole aikaakaan opastaa mielellään uutta tekijää.