Jouluapua ryhmä facebookissa, muut huomanneet saman?

Vierailija kirjoitti:

Vähän ohiksena, mutta pakko kertoa tämä. Olen tämän ennenkin johonkin ketjuun kirjoittanut.

Opiskelu aikana teimme mieheni kanssa keikkaa joulupukkina ja tonttuna. Eli tilattuna.

Eräs perhe jäi mieleeni. Äiti,pieni tyttö ja mummo. He olivat kolmistaan pienessä siistissä kaksiossa. Koti oli todella niukasti ja "köyhästi" sisustettu.

Lapsi sai 2 lahjaa. Toinen oli itsetehty nukke ja toinen villasukat. 

Vaikka perhe oli vähävarainen he olivat onnellisia ja toisistaan ja lapsi oli niin onnellinen kun joulupukki kävi ja toi hänelle nämä lahjat :) Emme ottaneet tästä käynnistä maksua. 

Jotenkin kuvottaa ihmisten ahneus mikä tuosta jouluapu ryhmästäkin kumpuaa. Juuri se että on köyhyyttä ja köyhyyttä.

Mua alko itkettää tämä, miten liikuttavaa. Tällaiselle perheelle haluaisin antaa jonkun lahjan, jokaisesta lahjasta oltaisiin varmasti onnellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko 11-vuotiaalle muuten normaalia olla kokoa 38?

Onhan se 38 aika tanakka, riippuen tosin valmistajasta. 

Olen itse kokoa 38 ja 25-vuotias, joten samankokoinen 11-vuotias kuulostaa melko hurjalta.

Olen itse 34 kokoa ja 32 v., joten 38 kokoinen 25-vuotias kuulostaa melko tanakalta ;)

Pakko sanoa, että on tuolla ryhmässä niitäkin jotka on "oikeasti" köyhiä ja jotka ovat tyytyväisiä todella pieneenkin apuun. Viime jouluna kävin auttamassa yh-iskää joulusiivouksen tekemisessä, yhdelle perheelle neuloin kaikille villasukat ja ostin lapsille suklaalevyt. Yhdelle perheelle olen ostanut joulukuusen, tämä taisi olla kallein juttu mitä olen ikinä kenellekään noissa apuryhmissä hankkinut. Kaikki olivat todella kiitollisia ja heistä kyllä huomasi että köyhyys oli todellista, kämpät oli pieniä, ei näkynyt tyhjiä tölkkejä ja tupakannatsoja missään ja eteisessä oli yhdet kengät ja yksi takki per henkilö. Näki että oli totuttu elämään niukasti ja osattiin iloita pienestäkin avusta.

Kannattaa huolella lukea ne hakemukset.

entäs kun kirjoitti:

Meidän perhe ei saanut Jouluapua.fi apua jouluksi koska emme saaneet tietoa tällaisesta mahdollisuusdesta. Asioitamme hoitava lastensuojelun sosiaalityöntekijä vinkkasi asiasta liian myöhään. Jouluapua.fi sivustolla oli jo ehditty sulkea jouluapuhakemus. Lähetin kyllä s-postia jossa kysyin voinsinko saada vielä apua, vastaukseksi ilmoitettiin etteivät voi ottaa enää uusia hakemuksia vastaan. Jouduimme lastensuojelun asiakkaiksi tämän vuoden syyskuussa koska vanhimman lapsen opettaja teki lastensuojelu ilmoituksen kun meillä ei ollut varaa ostaa kouluikäiselle lapselle välikausi vaatteita. Kiersimme kirpputoreja mutta jo valmiiksi puhkikuluneita välikausivaatteita ei ole järkeä ostaa koska sitten joutuu ostelemaan jatkuvasti lisää puhki kuluneita ja hyväkuntoisista pyydetään kirpparillakin useampia kymppejä, eikä meillä ole varaa kiertää koko päijät-Hämeen kirppareita. Lastensuojelun kauttaa saatiin maksusitoumus kaikkien 5 lapsen välikausivaatteisiin.

Mitään erillistä jouluapua sos.toimi ja lastensuojelu eivät myönnä, sitä varten kun on nämä jouluapua fi yms. Meitä on siis 7hengen perhe. Meille jää n. 500€/kk elämiseen, tuosta jäljelle jäävästä on ostettava kaikki mahdollinen kaikille.

Ei pitäisi olla hyvätuloisten eikä edes keskituloisten asia päivitellä syitä, järjenkäyttöä yms täällä. Köyhyys on häpeällistä ja kipeä asia, eikä kukaan halua olla köyhä eikä varsinkaan halua joutua sanomaan omille lapsilleen, että "hyvää joulua, mutta äidillä ja isällä ei ollut rahaa hankkia yhtäkään lahjaa ja jouluruokia"

On niitäkin jotka oikeasti tarvitsisivat apua.

Ei rahaa lapsien välikausivaatteisiin mutta silti oli pakko hankkia 5 lasta?

Tuossa 500€ on varmaan lapsilisät?

Muutama vuosi sitten olin itse yhden lapsen yh ja töissä omistajan vaihdoksen myötä täysipäiväinen työni muuttui 8h/viikko. Siinä vaiheessa bussilippu oli sen verran kallis kun ei ollut varaa itse syödä joka päivä että kävelin lähes viisi kilometriä töihin. Tiedän että lihavuuteen voi olla monia syitä mutta oma paino tippui tuolloin kymmenen kiloa.

Nyt kun oma tilanne on kunnossa ajattelin etsiä tuolta jonkun itseni kaltaisen. Löysinkin muutaman jotka olivat jo saaneet apua eli katsoin sitten jos jollekin muulle apua tarjoaisi. Siellä kerätään kalliimpaa lahjaa mitä ostan omille lapsilleni! Varmasti jos jaksaa selata voisi löytää jonkun jota haluan auttaa mutta valitettavasti ne hukkuu ahneiden kerjäläisten sekaan.

Minun mielestäni on todella ikävää, että sieltä ei löydä yhtään vaatimattomampaa avustettavaa. Voisin kutoa vaikka lapaset jollekin yksinäiselle köyhälle. Minulla eivät riitä rahat talvikenkien jne ostamiseen. Hävyttömyyden huipennus oli kyllä kun joku perhe toivoi erikoisdieettiruokia toisten tekeminä. Mikseivät he itse osta juureksia ja riisiä/ohraa tarjouksesta ja tee itse laatikoita. Meilläpäin saa juureksia kolme kiloa eurolla ja riisi sekä ohra maksavat alle kaksi kiloa. Ravintorasvakaan ei ole kallista kun ostaa sen tarjouksesta. T. Työkyvyttömyyseläkeläinen

Ei ollut hurjimmissa kuvitelmissakaan mitkään pleikkapelit vielä 60luvulla ainoo ilo, jos vanhemmat eivät pakottaneet sisälle nolosti ennen muita. Kummiskin elettiin ja ihan hyvin me työläispenskat tiedettiin se oma paikkamme, ne iskän ja äiskän tuunaritulot nyt eivät vaan riittäneet ylellisyyksiin, kuten naspurinlasten äitinsä velaksi hankkimiin ja penskojensa hankeen heittämiin verratonkonvehteihin...sain eka kertaa tuntumaa moisiinkin, että sellaisiakin oli maailmassa?

Noh naapuri kätisi veloistaa aina juhannusviikoille asti, kadehtien äitiämme, joks teki kolmea työtä ja kotona hoiti viisilapsisen perheen.

Eihän nää herrajumala oo mitään sossuja, vaan sivan tavantallajia, jotka hyvänhyvvyyttään auttavat tosissaan hätääkärsiviä.

Oisko joku voinut perustaa sellaisen ryhmän, jossa apua voi tarjota sitä oikeasti tarvitseville (yhden lapsen yhden:t, yksinäiset opiskelijat ja vanhukset, sairaan perheenjäsenen omaishoitajat...)? Mulla olis vaikka mitä lahjoitettavaa, mutta ihmisille, joiden elämänhallinta on nollassa en halua antaa yhtään mitään.

Me olemme mieheni kanssa molemmat töissä käyviä, kohtuu hyvin tienaavia ja terveitä. Meillä ei silti ole varaa enempään kuin max kahteen lapseen. Kyllä meilläkin on ollut unelmia suurperheestä, mutta jos ei ole resursseja niin sitten ei ole. Kyllä aikuisen ihmisen on pakko kyetä ajattelemaan pidemmälle kuin vuoden päähän.

Jos tuollainen yllämainitun kaltainen ryhmä olisi olemassa, niin täällä tosiaan olisi yksi lahjoittaja!

On kyllä aika suuri epäkohta, että tässä yhteiskunnassa on koulutetun, vastuuntuntoisen ihmisen perheenperustaminen tehty erittäin vaikeaksi. Jos aikoo käydä koulut kunnialla ja hankkia työkokemusta sekä vakipaikan ennen raskaaksi tuloa, niin siinä on helposti yli 30-vuotias kun yritys edes alkaa. Samalla saa pelätä työnantajan suuttumusta sekä uralla etenemishaaveet saa ainakin seuraaviksi vuosiksi unohtaa. Ja mitä vaativampi työ, sitä huonommat mahdollisuudet lyhennettyyn työaikaan ja sitä kautta vähemmän aikaa lapsen kanssa. Usein lapsiluku jää sitten yhteen tai kahteen, vaikka mahdollisuuksia olisin tarjota hyvät lähtökohdat useammallekin lapselle.

Toimeentulon alarajoilla eläviä sen sijaan oikein palkitaan, kun tekevät vielä sen seitsemännen mukulan tätä yhteiskuntaa rasittamaan.. En voi muuta sanoa kuin, että ei mee mun ymmärrykseen...

Lahjaksi kierukka ja vielä varmuudeksi ekstrapaketti kondomeja. Ehkäisy tuppaa näiltä unohtumaan ja "pettää" ihmeellisen usein.

Ihmettelen kauheasti tätä tuomitsemisen määrää. Kyllä joukossa on varmasti oikeasti apua tarvitsevia, miksi täällä pitää moittia kaikkia kovaan ääneen, vaikkei suurin osa teistä meinaakaan auttaa. Villasukkia toivotaan varmasti vanhainkodeissa ja moni asukas ilahtuisi ikiajoiksi vieraista, vaikka olisi todella vieras. Voit kaupassa sanoa kassalle, että vähentää antamasi muutaman euron jonkin aletuotteita metsästävän perheen loppusummasta. Niitä kyllä näkee ja kokemuksesta, kassa tekee sen mielellään (ja jos oikein huonosti käy ja pitää itsellään, toivottavasti ottaa tarpeeseen!). Ei hyvän mielen tuottamisen kuulu, eikä tarvitse olla maatamullistavaa eikä sillä tarvitse kilpeään kiillottaa, varsinkaan kun ei meinaakaan auttaa. Itse autan aina kun hyvä tilaisuus tulee eteen, maksan mieluusti kauppajonossa joltain lapselta tai vanhukselta puuttuvat sentit, tai bussissa lompakkonsa unohtaneet matkan enkä koskaan halua, että autettava alkaisi nöyristellä. Jos joku pysähtyy kadulla hengästyneenä varmistan aina, että on kunnossa. Ei tässä maassa ole liikaa toisista välittämistä. Ihminen on toiselle liian usein susi. Älkää moittiko, tehkää pieni hyvä teko aina kun sille on tila ja voitte sitten täällä itseänne kehua niinkuin minä! 😉

Vierailija kirjoitti:

Oisko joku voinut perustaa sellaisen ryhmän, jossa apua voi tarjota sitä oikeasti tarvitseville (yhden lapsen yhden:t, yksinäiset opiskelijat ja vanhukset, sairaan perheenjäsenen omaishoitajat...)? Mulla olis vaikka mitä lahjoitettavaa, mutta ihmisille, joiden elämänhallinta on nollassa en halua antaa yhtään mitään.

Me olemme mieheni kanssa molemmat töissä käyviä, kohtuu hyvin tienaavia ja terveitä. Meillä ei silti ole varaa enempään kuin max kahteen lapseen. Kyllä meilläkin on ollut unelmia suurperheestä, mutta jos ei ole resursseja niin sitten ei ole. Kyllä aikuisen ihmisen on pakko kyetä ajattelemaan pidemmälle kuin vuoden päähän.

Jos tuollainen yllämainitun kaltainen ryhmä olisi olemassa, niin täällä tosiaan olisi yksi lahjoittaja!

Ei. Yksityishenkilöillä ei ole viranomaisille tarkoitettuja oikeuksia tarkistaa henkilöistä yhtään mitään kuten pankkitilien saldoja, talonkirjaotteita, virkatodistuksia  jne. Sen vuoksi nämä avustusryhmät perustuvat luottamukseen, että avun hakija on rehellinen. Epärehellisiä löytyy kuitenkin aina. 

Onko väliä jos auttaa kahta huijaria, jotka pettyy villasukista (kertoo enemmän huonoista tavoista,kun perheen tilanteesta), jos kuitenkin tavoittaa yhden, jolle apu on suuri asia?!! Lapsi löytää kyllä mieluusti paketistaan muuta kun villasukat, mutta tosiaan mummut vanhainkodissa päinvastoin. Ja miksi auttaa toisia tilanteessa jossa ei siihen olisi varaa? Järki käteen!

Suurin ongelma nykyään yhteiskunnassa ja perheissä on uusavuttomuus. Pyytävät jouluruokaa, koska eivät osaa sitä itse tehdä. Rahaa ei osata käyttää suhteessa tuloihin ja velkaannutaan, kun rahaa tarjoillaan korotta joka suunnasta kunnes luottotiedot menee. On paljon oikeasti köyhyysloukkuun joutuneita, mutta todella paljon ihmisiä, jotka eivät osaa, eivätkä ymmärrä ja joille yhteiskunta antaa sen mahdollisuuden. Nykyään niitä alkaa olla jo kolmannessa polvessa. Pitäisikö koulussa Pisa-tutkimusten lisäksi huomioida myös elämänhallinta?

Liekö Lestaperheen lasten suurin ongelma lahjat? Miten voi olla, eikös heidän arvomaailmansa pitäisi mennä vähän toisin?!!

Kun aikaa on enemmän on enemmän aikaa panna. Kun on ollut enemmän aikaa työttömänä osaa paremmin hyödyntää "etuuksia". Osaa hyödyntää paremmin yhteiskuntaa rahanantajana ja sopeutua pientuloisenarkeen. (=lue wt) kun nitkuttaa oikeista asioista olo tulee tärkeäksi ja usein ei ole edes sellainen olo että arkea pitäisi täyttää töissä käymällä kun rahaa tulee automaattisesti sossunluukulta.

Kyllä mielestäni oli todella ikävänkuuloista puhetta suurperheistä. Minusta ei tarvitse alkaa pilkkaamaan toisia. Jokainen tekee itse omat valintansa ja vastaa teoistaan. Avun pyytämisessä ei ole mitään väärää, muttei kenenkään ole pakko auttaa. Voisihan sitä perustaa oman auttamiskanavan opiskelijoille,yksinäisille,yksinhuoltajille jne. ,mutta ehkä juuri siksi jouluapuyhteisö haluaa auttaa monilapsisia perheitä,koska etenkin lapset odottavat joulua toiveikkaasti ja innoissaan. Toki olisi hyvä ottaa mielestäni vastaan myös sellaiset avunpyynnöt,jotka tulevat pienemmistäkin lapsiperheistä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 14:25"]

Vähän ohiksena, mutta pakko kertoa tämä. Olen tämän ennenkin johonkin ketjuun kirjoittanut.

Opiskelu aikana teimme mieheni kanssa keikkaa joulupukkina ja tonttuna. Eli tilattuna.

Eräs perhe jäi mieleeni. Äiti,pieni tyttö ja mummo. He olivat kolmistaan pienessä siistissä kaksiossa. Koti oli todella niukasti ja "köyhästi" sisustettu.

Lapsi sai 2 lahjaa. Toinen oli itsetehty nukke ja toinen villasukat. 

Vaikka perhe oli vähävarainen he olivat onnellisia ja toisistaan ja lapsi oli niin onnellinen kun joulupukki kävi ja toi hänelle nämä lahjat :) Emme ottaneet tästä käynnistä maksua. 

Jotenkin kuvottaa ihmisten ahneus mikä tuosta jouluapu ryhmästäkin kumpuaa. Juuri se että on köyhyyttä ja köyhyyttä.

Mä vastasin eräälle tuon ryhmän naiselle joka on yh ja sairaan lapsen vanhempi. Kun nainen vastasi, stalkkasin heti netistä tiedot,selvitin kotitalon ja Facebookin että tiedän onko varmasti oikeasti apua vailla. Kaupungin vuokratalossa asui ja tuntui kauppaavan krääsää nettikirppareilla, ja tuli sikäki hyvä mieli että tiesin että apuani oikeasti tarvitaan. En halua tulla hyväksikäytetyksi.

Suosittelen kaikille, että kun otatte yhteyttä perheeseen niin tsekkaatte ennen lahjoitusta perheen tiedot, Fonectasta saa usein osoitteen ja FB on aika armoton. Jos google maps ohjaa jonnekin porvarialueelle, niin sitten voi kirjoittaa perheelle ihan suoraan: tehän asutte paremmin kuin meikäläinen, vaihdetaanko lahjoja?

Oikeasti tuo seulonta kuuluisi minusta ryhmän ylläpidolle.

Isot lapsiperheet on todella hyvien tukien ja tukiverkkojen varassa. Mieluummin jouluna antaisin apua vaikka yksinäisille vanhuksille joulusiivouksen/ruokien/seuran muodossa.

Hyvien tukien ja tukiverkkojen....

Aikamoista yleistämistä.

Itsekkin voisin sanoa tuttavapiiristä, että 1-3 lasten perheissä kasvatuksen tekee joku muu kuin vanhemmat, sen verran vähän sitä yhteistä aikaa tuntuu olevan kun lapset jatkuvasti jossain hoidossa. Mutta taidan jättää sanomatta.

Vierailija kirjoitti:

 

9-henkinen perhe toivoo jouluapua, jossa pienimmät ovat kaksosvauvat. Mies opiskelee tällä hetkellä. Perhe elää toimeentulotuella. Vanhemmat eivät saa tehtyä joulua lapsille, koska tulot eivät riitä kattamaan joulua lapsille ruuan ja lahjojen kanssa.

 

Perheessä on kova tarve on ruoalle, villasukille, pesuaineelle, vaipoista kokoa 5 ja kaksostenrattaista. Lapsilta puuttuu vielä talvihaalarit ja kengät sekä kumisaappaat koko 21-22. poika 10v. 140cm, kenkä 36,

 

poika 6v. 122cm, kenkä 33,

 

tyttö 3v. 98-104cm, kenkä 25-26,

 

poika 2v. 92-98cm, kenkä 25-26,

 

poika 1v. 80-86cm, kenkä 21-22).

 

Kaksosvauvat

Jouluapu pyytää: Jos jollakulla on lahjoittaa aikuisten vaatteita, ottaisi vanhemmat mielellään vastaan. Isä koko L ja kenkä 45 sekä äiti koko L ja kenkä 39. Lahjat voi toimittaa myös henkilökohtaisesti tai postilla.

 

Mikähän perheen ruokavalio? No mennäänpä mäkkäriin lounaalle vai tilattaisiinko pizzaa kotiin? Ei saa millään säästettyä ruokalaskusta...