V-mäisimmät ruoka-aineet valmistaa/ käsitellä?
Mulla listalla mm. punajuuri, väriporkkanat ja tomaattikastikkeet niiden sotkuisuuden takia.
Chiansiemenet on inhottavia, kun ne tahtoo levitä ympäriinsä ja sitten, kun niitä liottaa, niin tarttuvat limaisena kiinni liotusastiaan. Sama pellavansiemenissä.
Kommentit (42)
Avokado:
Terävällä veitsellä puoliksi, veitsi kiinni kiveen ja kivi pois. Veitsen terällä puolikas avokado täyteen viiltoja (pitkittäin + poikittain, syntyy ruudukko), niin että ovat kuoreen asti mutta ei sen läpi. Sitten ruokalusikalla kaapii avokadon irti, tulee kuutioina.
Ei mielestäni ole montaa välinettä jos vaatii veitsen ja lusikan 🤔
Kun tekee kakkutaikinaa, pitäisi olla kolme kättä.
Yksi, joka pitää kulhoa paikallaan, toinen jolla ripotellaan jauhoseosta siihen muna-voi-sokerivaahtoon ja kolmas, jolla sitä taikinaa varovasti sekoitellaan.
Tämä on minulle aina arvoitus, kun en keksi mihin sen kulhon junttaisi kiinni.
Minullakin kalojen perkuu ja fileointi, raakojen äyriäisten kuoriminen, muikkujen puhkominen, paistin paloittelu ja kavlojen poisto jne. ovat epämieluisia. Nuo ovat omalla tavallaan kiinnostavia työvaiheita, mutta voi hitto sitä siivoamista ja käsien hajua! Joskus pidän käsineitä vain huomatakseni, että joku ruoto on kumminkin puhkaissut ne hanskat ja kalanhaju onkin muhinut käsiin oikein kumipaketissa. Leikkuulaudat ja tasot pitää kuurata huolella, sitten löydät kuitenkin jostain lattialta parin metrin päästä yksittäisen suomun joka kertoo, että kalaroiskeita on paljon kauempanakin.
Ja ne kädethän sitten haisee kalalta vielä sittenkin, kun se itse ateria on kauan sitten syöty ja unohdettu.
Ennen vanhaan oli varmaan helpompaa kun ei ollut niin tarkkaa hygienian kanssa. Sen kun perkasi ja pyyhki veitsen essuun ja taas mentiin.
Vierailija kirjoitti:
Kun tekee kakkutaikinaa, pitäisi olla kolme kättä.
Yksi, joka pitää kulhoa paikallaan, toinen jolla ripotellaan jauhoseosta siihen muna-voi-sokerivaahtoon ja kolmas, jolla sitä taikinaa varovasti sekoitellaan.
Tämä on minulle aina arvoitus, kun en keksi mihin sen kulhon junttaisi kiinni.
Senkus kippaat jauhot kerralla siivilän läpi taikinaan ja alat sekoitella. Ei niitä tarvitse sekoittaessa ripotella.
Vierailija kirjoitti:
Hauki. Hitto sitä ruotojen määrää, mutta voissa paistettuna herkullista.
Laita se pari kertaa lihamyllyn läpi ja tee haukimureke. Ei oo enää ruotoja.
Vierailija kirjoitti:
Raaka liha. En ole koskaan pystynyt leikkaamaan sitä, koska ajatuskin tuntuu siltä kun olisin viiltämässä omia kudoksiani. Kypsää lihaa voin leikata ja syödäkin hyvällä halulla.
Olen saanut elämäni voimakkaimman yökkäysrefleksin liotetuista pellavansiemenistä. Pystyin vain silmät kiinni kaatamaan limasotkun viemäriin. En muutenkaan pysty koskemaan vanukkaisiin ja hyytelöihin, mutta tämä Curly Girl -kokeilu kamaluudessaan kävi ylitse kaiken muun.
Et taida niellä =(
Voitatti ja maksa lienevät mun listauksen jaetulla ykkössijalla. Mausta kyllä tykkään, mutta kumpaisenkin koostumus raakana..
Limaista ja tahmeaa lillua mikä pitäisi saada pysymään hyppysissä kuorimista ja paloittelua varten.
Kaali. Sen määrä tuplaantuu aina pilkkoessa, ei mahdu minnekään.
Punajuuri ja granaattiomena, en usko että näitä tarvii selittää.
Bataatti. Se on niin s-tanan kovaa että veitsi meinaa jäädä kiinni.
Porkkana. Ei muuten mitään, mutta raastaminen! Pientä mehukasta raastetta on joka paikassa, tarttuu sormiin jne.
Punajuuri. Pelottaa että kuoriessa se liukastuu kädestä ja vetää ranteen auki
Sämpylätaikina... etenkin jos on vähän löysempi ja tarttuvampi taikina.
Ojan pohjalle selälleen kuukahtanut hirvi.
Yritäpä siinä saada suolia ulos, kun valuvat aina takaisin.
Lihapullien pyörittely. Vähän väliä pitää käsiä pestä, kun ovat niin rasvassa eikä meinaa pyörittely onnistua.
Ruisjauhosta tehty taikina. Se tarttuu ja tarttuu eikä sitä saa käsistä pois kunnolla edes pesemällä.
Vierailija kirjoitti:
- Erilaiset laatikot ja uunivuokaruoat, niiden astioiden pesu valmistuksen jälkeen helvettiä
- leipomukset sama, yhh se taikinakulhon jynssäys
- juurekset joita pitää kuoria, eritoten myhkyräiset työläästi kuorittavaat kuten juuriselleri ja maa-artisokat
- quinoa, siemenet pitää pestä mutta itseltäni ei ainakaan löydy niin tiheää siivilää että ei valuisi siemenet siitä läpi. Kahvinsuodatinpussillaa hitaasti ja vaikeasti sitten pesen.
Taikinakulhoa ei jynssätä:) Taikinan annetaan kuivua kulhoon ja kun kopauttaa sitä kuivat kokkareet irtoaa helposti.
Uunivuoat kannattaa sivellä vaikka rypsiöljyllä ennen uuniin laittoa, ruoka ei tartu kiinni vaan kevyt harjalla pesu riittää ennen koneeseen laittoa.
Vierailija kirjoitti:
Mansikat kun niistä pitää perata ne pienet lehtitupsut. Sormet on lopulta ihan hellinä ja niitä pitää koko ajan pyyhkiä tai huuhtoa.
Ja kun keittää hilloa, pitää kuoria vaahto. Miten?
Ainakaan sillä reikäkauhalla en saa mitään aikaiseksi, siihen tulee vaan sitä lientä, mutta ei varsinaista vaahtoa, joka kertyy reunoille. Lusikalla sitä saa kuoria ikuisuuden, kun sitä tulee aina vaan lisää.
Olen huuhdellut mansikoita, kun olen kuullut että se vaahto on epäpuhtauksia, mutta ei vaikutusta.
Mansikkapihdit ei paljoa maksa. Mies on naureskellut, että mihin niitä muka tarvitsee, mutta eipä ole itse perannut isoa laatikollista mansikoita. Ilman rupeaa kirvelemään äkkiä peukalon kynnen alta.
Isolla lusikalla olen sitä vaahtoa kaapinut pinnalta.
Vierailija kirjoitti:
Lihapullien pyörittely. Vähän väliä pitää käsiä pestä, kun ovat niin rasvassa eikä meinaa pyörittely onnistua.
Huljauta välillä kädet kylmän vesihanan alla, niin lihapullien pyörittely sujuu hyvin.
Maitoruuat.
Riisipuuro, valkea kastike... en tiedä mikä siinä on, että aina epäonnistuu.
Hummeri.