Miten nykyajan äidit on niin avuttomia ja " rasittuneita" ?

Lapset ovat erilaisia, hormoonitoiminta varsinkin synnytyksen jälkeen tekee usein tepposiaan, miehen apu ja tuki arjessa, sukulaisten ja ystävien lasnäolo jne vaikuttaa varmasti siihen millaiseksi äitiys muodostuu.



Minulle on siunaantunut kaksi helppoa lasta, jotka nukkuvat hyvin. Eli itse jaksan varmasti levänneenä hoidella lapsi ja kotiaskereita paremmin mitä jaksaisin rikkonaisen/valvotun yön jälkeen.



Joku sanoo että erityislapsen kanssa on rankkaa. En tiedä, mutta veikkaan että meillä tuo on toiminut toisinpäin. Olimme uusia paikkakunnalla ja sukaúlaiset kaukana kun esikko syntyi. Terveen lapsen kanssa meidät olisi jätetty " oman onnemme nojaan" ja vaarana olisi ollut yksinäisyys ja neljän seinän sisälle jääminen, kenties masennuskin =/



Erityislapsen kanssa viikkomme alkoivat täyttyä erilaisista seurannoista ja kuntoutuksista. Samaan aikaan kasvoi sisällä ilo siitä että lapsemme saa vammastataan huolimatta elää hyvää elämää, hän oppii monia tärkeitä taitoja ja omaa vahvan tunneskaalan. Lapsen erityistarpeet johtivat meidät puoliväkisin ihmsten ilmoille ja pian saimme tiiviin ringin ympärillemme, se jos mikä helpottaa arjessa. Pian opimme nauttimaan joakisesta päivästä jonka saamme viettää kotona sairaalaosaston sijaan. Toisen lapsen kohdalla taas osaamme uudella tavalla arvostaa hänen terveyttään ja nauttia nopeasta ja helposta kehityksestä.



Koen että meitä on kohdeltu silkkihansikkain. Olemme varmasti päässeet huomattavasti helpommalla kuin suurin osa kaksilapsisista perheistä ja olemme siitä kiitollisia. Tänään elämme elämämme parhaita aikoja kahden kullannnuppumme kanssa. Toivoisin tätä samaa ihanuutta muillekin =)



51

nykyinen asenne, että äitiyttä/vanhemmuutta ei arvosteta riittävästi. vanhemmuus ei saa näkyä tai haitata, vaan se pitää hoitaa huomaamatta ansiotyön ohessa. pitkällä tähtäimellä tämä asenne tulee vielä kalliiksi perheille, työnantajille ja yhteiskunnalle...

Ihan kun elämä joskus ennen on ollut jotain helppoa. Anopin kanssa on hoidettu lapsia yhdessä ja leikitty lasten kanssa loruleikkejä ja sorminukeilla. Kyllä se niin on, että työt on hoidettu ja lapset on kasvaneet siinä sivussa, ei ole mietitty mitään vanhemmuuttaa ja kasvatustyylejä.



Itse uskon, että nykypäivänä monelle äidille rankkaa on omasta entisestä elämästä luopuminen. Lapset tehdään koko ajan vanhempana ja kun ikää on 35 esikoisen syntyessä, on vaikea heittäytyä elämään lapsen ehdoilla. Lisäksi tulevat työelämän paineet ja toisaalta taas paineet siitä, että lapsi pitää hoitaa kotona ja lapselle pitää tarjota virikkeitä ja kaiken näköisiä ihmeellisyyksiä.

Mutta en kiellä, ettenkö olisi välillä ollut mahdottoman väsynyt. Esikoisen synnytyksen jälkeen olin todella heikossa kunnossa melko pitkään ja vauva nukkui huonosti ja itkeskeli jatkuvasti. Syy selvisi 4 kk:n iässä; maitoallergia. Mies teki silloin pitkää päivää töissä ja lisäksi suoritti opintojaan loppuun.



Toisen lapsen ollessa vauva teimme taloomme remonttia, joten se verotti aika paljon voimia kahden pienen lapsen lisäksi. Sitten minulle rakas ja läheinen isäni sairastui ja kuoli.



Kolmen pienen kanssa oli sitten jo kotitöitä melko paljon, teimme pihaa ja taloudellisista syistä aloin tehdä iltaisin töitä, kun nuorin oli 1-vuotias. Esikoisella on ollut muitakin allergioita, kuopus sairasti vauvana hinkuyskän. Kaikenlaista raskasta mahtui noihin vuosiin, kun lapset olivat pieniä. Välillä valitin elämän raskautta, koska höyryjen ulospäästäminen helpotti. Ymmärsin, että minun ei tarvitse olla täydellinen äiti, vaan saan olla väsynyt ja heikkokin.



Vaikka joskus valittaakin, se ei silti tarkoita, että elämä olisi aina raskasta, vaan että juuri silloin tuntuu siltä ja että sen uskaltaa tunnustaa.

sitten taas jaksaa " vääntää" , kun on saanut vähän tilittää ja saanut vähän myötätuntoa ja ymmärrystä osakseen -n' est ce pas ? !

kaikesta. Perhetuttuni jolla pari lasta valittaa jatkuvasti miten on rankkaa ja ei pääse minnekkään... Mies vaan harrastaa ja tekee pitkää päivää. Samainen nainen muutama vuosi sitten, kun oli työelämässä valitti kyllä silloinkin miten raskasta työtä tekee huonolla palkalla ja aika menee kinastellessa työkavereiden kanssa. Eli taitaa valittaa joka asiasta;(