Työkaveri on ollut kohta 3 vuotta saikulla. Vuoden välein käynyt 2 viikkoa töissä ja taas vuoden saikulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs se sulle ap kuuluu mitenkään jos työkaveri sairauslomalla! Todella ärsyttää tälläiset toisten asioihin nokkansa työntävät ihmiset!!

Hyvähän se on sanoa kun ei itse ole ollut tilanteessa, jossa saa hoitaa omien töidensä lisäksi myös saikuttajan työt. Ai miksikö? "Pirkko tulee ihan kohta takaisin töihin, yrittäkää venyä sen aikaa. Ai Pirkko ei vielä tulekaan, mutta kolmen kuukauden päästä sitten varmaan.... Ai Pirkko ei vielä tulekaan, mutta..."

Asiantuntijaorganisaatioon ei palkata apukäsiä minkään vuokrafirman kautta ja uuden työntekijän rekrytointiin ei anneta ylempää lupaa koska henkilömäärä on periaatteessa tapissa vaikka yksi onkin ollut pari vuotta putkeen poissa. Jopa tiimipäällikkö oli niin kypsä tilanteeseen että vaihtoi itse työpaikkaa koska tilanteelle ei voinut mitään vaikka olisi halunnut.

Jep, ja käytännössä nämä Pirkot on edelleen voimassaolevalla työsopimuksella, eli voivat vaikka CV:ssä väittää olleensa töissä tämän koko ajan, vs. työtön jolla on vain tyhjää aukkoa.

Kauhea kun alkoi ahdistaa että noinkohan minustakin puhutaan työpaikalla. Olen ollut nyt useamman kuukauden sairauslomalla vakavan masennuksen takia ja saikkua on myönnetty pääosin pienissä pätkissä koska koko ajan on seurattu jospa työkunto palaisi. Sairauslomalaista tuollainen pätkittäisyys toki vain stressaa enemmän ja töissä on varmasti hankalaa sijaistusten kanssa. Olen koittanut ajatella ettei töissä minua kuitenkaan syyllistettäisi tilanteesta mutta näköjään sitä helposti saa halveksutun saikuttajan leiman...

Mitä tässä pitäisi tehdä? Irtisanoutua ja pudota tyhjän päälle?

HR pomo tässä. Ap, vika ei ole saikuttajan vaan TYÖNANTAJAN. Työnantaja voisi jo noin 1v saikun jälkeen irtisanoa. Jos ei uskalla, sit meno jatkuu. Todennäköisesti olette julkisella….

Jossain valtion hommissa tai kunnallisella hallintopuolella voi tuollainen saigoni onnistua helpostikin. Joku kunnanjohtajan sihteeri tai kunnallisen puolen palkanlaskija tms. Vaikea noita on saada irtisanottua, jos työnantaja eli tässä tapauksessa valtio/kaupunki/kunta jne. ei maksa sua ulos. 

Tiedän yhden tapauksen, jossa on vedetty 2*300 päivän saikkuralli. Ensin tuli burnout ja sitten kun piti tulla takaisin töihin niin ahdisti se töihinpaluu niin paljon, että tuli ahdistuksesta toinen vuoden loma. Tiedän, koska hän puhui työkaverin kanssa asiasta avoimesti ja tämä työkaveri sitten juoruili eteenpäin. Sinä aikana se oli jo hakenut uusia töitä ja aloitti sitten sen toisen 300 päivän jakson jälkeen jossain muualla.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla saikulla samasta syystä kuin 300 päivää. Se on kuntoutustuella.

Onko siis niin, että työsuhteessa oleva saa automaattisesti sairauspäivärahaa, jos on sairauslomalla? Työlliset ja työttömät tässäkin ihan eriarvoisessa asemassa? 

Tuo 300 päivää koskee sairauspäivärahaa, ei sairauslomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannattaisi olla sairaalle kateellinen. Sitä vaan mietin että miksi työnantaja ei ole jo eläkevakuutuksen kanssa junaillut työntekijälle eläkettä? Koska jos edellytykset on ettei työntekijä påalaa työtehtäviin eikä häntä voi sijoittaa toisiin tehtäviin niin työnantajalla ei ole velvollisuutta pitää työsuhteessa sellaista. Joo, asia ei ole ihan niin helppo kuin annoin ymmärtää mutta luulis työntekijääkin kiinnostavan nuo jutut, ellei täys tollo ole.

Eipä ole noin helppoa. Meilläkin yksi työntekijä sairasti pitkään ja lääkäri antoi hänelle aina pätkän sairauslomaa ja viikko työssä ja taas sairauslomaa. Tämä sairastelu maksoi firmalle melkein 19 tuhatta ja loput sai Kelalta. 

Kela kyllä osaa pitää puolensa. Vihdoin sai sairauseläkkeen. Tällainen tapaus pistää työnantajan todella tiukalle kun Kela maksaa vain pienen osan kuluista. 

Höpö höpö, jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä edellisen sairausloman loppumisesta, se katsotaan samaksi sairaudeksi myös palkanmaksuvelvollisuudessa, eli työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ei ala taas alusta. Jos palkamaksuvelvollisuus on päättynyt, ja työntekijä palaa viikoksi töihin, ja jää sen jälkeen taas saikulle, ei työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ala siis alusta, vaan työnantaja maksaa palkan ainoastaan siltä uuden saikun ensimmäiseltä päivältä, ja sen jälkeen työntekijä tippuu taas Kelan sairauspäivärahalle.

Toisen sairauden kadehtiminen on kyllä aika kamalaa katseltavaa.

Vierailija kirjoitti:

HR pomo tässä. Ap, vika ei ole saikuttajan vaan TYÖNANTAJAN. Työnantaja voisi jo noin 1v saikun jälkeen irtisanoa. Jos ei uskalla, sit meno jatkuu. Todennäköisesti olette julkisella….

Valtion erityisyhtiö tässä tapauksessa. Henkilöstöbudjetti ei anna myöten, osaston johtaja ei uskalla palkata ja uuden henkilön perehdytys edes jonkinlaiseksi osaajaksi kestää helposti vuoden. Ja niille saikuttajan työt keskenään jakaville ei edes makseta euroakaan ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Toisen sairauden kadehtiminen on kyllä aika kamalaa katseltavaa.

Mä sijaistin tällaista sarjasaikuttajaa kaksi vuotta edellisessä työpaikassa. Ihan kauheaa tehdä määräaikaista määräaikaisen perään. Varsinkin kun nämä määräaikaisuudet oli kestoltaan 2kk-1v ja tieto jatkosta saattoi tulla päivän varoajalla. Kahden vuoden jälkeen sain vakiviran toisessa organisaatiossa onneksi.

Se hyvä oli että sain tehdä kuitenkin yhtäjaksoisesti töitä. Mutta ei ole kivaa tuo sarjasaikutus. Lähiesimies kommentoi jotenkin siihen malliin, että ei ole ensimmäinen parin vuoden setti tältä tyypiltä ja tuskin on viimeinen. Ja oli kunnan suojatyöpaikkalaisesta kysymys. Missään nimessä en kadehdi, mutta ei se kyllä kivaa ole niillekään jotka noita joutuu sijaistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lähihoitajana tälläinen tapaus. Välillä voi olla kuukauden töissä ja sitten taas 6kk poissa. Ollut vakituisena viisi vuotta ja sama tahti koko ajan.

Näitä on hoitoalalla todella Paljon, joka työpaikassa vähintään yksi.

Mulla on työkaveri, joka saikuttaa aina kesät. Jotenkin kummasti aina touko-kesäkuun vaihteessa alkaa selkä/käsi/lonkka/polvi vaivata niin, että sairaslomaa napsahtaa monta viikkoa. Kun sairasloma loppuu, niin onkin kätevää jäädä pitämään ne sairasloman vuoksi siirtyneet kesälomat...

Vierailija kirjoitti:

Toisen sairauden kadehtiminen on kyllä aika kamalaa katseltavaa.

Ei siinä paljoa kadehtimista ole, enemmänkin vituttaa vaan että on itse tehnyt muutaman vuoden "sijaisena" jotain hikistä määräaikaista samalla kun saikuttaja panttaa vakipaikkaansa, kun olisi voinut kerralla tehdä sen 3v sopparin tai vaikka vakinaistaa sen saikuttajan tilalle.

Ennemmin kannattaisi miettiä kuka on syyllinen silloin kun poissaolevan tilalle ei palkata uutta työntekijää tai vakinaisteta hyviä ja ahkeria määräaikaisia. Se ei ole sairauden takia poissaolevan syy, vaan katse kannattaa kääntää firmaan ja sen johtajistoon. Jos on jatkuva resurssipula, pitää käydä riittävän monta kertaa puhumassa siitä ylöspäin. Ja mikäpä estää teitä valittajia hakeutumasta itse sairaslomalle, kun sitä niin kadehditte? Lääkärit eivät ole saikkuautomaatteja, vaan kirjoittavat sairasloman silloin kun kriteerit täyttyvät. 

Tämäkin aloitus muutamine kommentoijineen osoittaa miten itsekkäitä ja läpimätiä osa ihmisistä on. Empatiakykyä ei joko ole tai se katoaa sen siliän tien, kun yhtäkkiä onkin itsestä kyse.

Ette koskaan voi tietää miten hirveässä tilanteessa työkyvyttömät ihmiset ovat, ette vaikuta myöskään tietävän, miten nämä käytännöt menevät eivätkä ne muuuten ole millään lailla "saikuttajan" syy.

Työkyvyttömillä on heikko asema tässä muka-hyvinvointivaltiossamme, kun tulot on törkeän pienet ja esimerkiksi psykoterapian omavastuuosuus voi olla yli 300 euroa vuodessa. Siihenkään, kun aina ei apua saa. Pahimmassa tapauksessa sulle sanotaan, että vähennä psykoterapiaa, vaikka se on ainoa kuntoutusmuoto, joka voi auttaa takaisin työelämään.

Jatkuvaa stressiä ja kitkuttelua, elämä ja arki erittäin kapeutunutta ja sitten täällä joku ällöttävä ummikko kirjoittaa näin iljettäviä aloituksia. Etenkin pistää suututtamaan jos satut olemaan vakavasti traumatisoitunut jonkun toisen ihmisen/toisten ihmisten takia ja koko elämäsi on pausella traumaoireiden vuoksi. Mitään muuta et haluaisi kuin tavallisen, työssäkäyvän aikuisen elämän, mutta se nyt ei satu olemaan mahdollista. Lue sitten vielä netistä tällaista roskaa. Hyi hirto, toivottavasti tajuat ap edes hävetä. Ja sinä "HR pomo" ja "sijainen" myös.

Yli 300 euroa KUUKAUDESSA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen sairauden kadehtiminen on kyllä aika kamalaa katseltavaa.

Ei siinä paljoa kadehtimista ole, enemmänkin vituttaa vaan että on itse tehnyt muutaman vuoden "sijaisena" jotain hikistä määräaikaista samalla kun saikuttaja panttaa vakipaikkaansa, kun olisi voinut kerralla tehdä sen 3v sopparin tai vaikka vakinaistaa sen saikuttajan tilalle.

Saikulla/kuntoutustuella oleva ei itse mitään vakipaikan panttauksia tee eikä voi tehdä.

Asia ei ole kuntoutustuella olevan työntekijän eikä työnantajan eikä työterveyden päätettävissä vaan työeläkeyhtiö esim Keva tekee päätökset työkyvystä/työhönpaluusta/osakuntoutustuesta/kuntoutustuesta/työkyvyttömyyseläkkeestä/työkokeilusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannattaisi olla sairaalle kateellinen. Sitä vaan mietin että miksi työnantaja ei ole jo eläkevakuutuksen kanssa junaillut työntekijälle eläkettä? Koska jos edellytykset on ettei työntekijä påalaa työtehtäviin eikä häntä voi sijoittaa toisiin tehtäviin niin työnantajalla ei ole velvollisuutta pitää työsuhteessa sellaista. Joo, asia ei ole ihan niin helppo kuin annoin ymmärtää mutta luulis työntekijääkin kiinnostavan nuo jutut, ellei täys tollo ole.

Eipä ole noin helppoa. Meilläkin yksi työntekijä sairasti pitkään ja lääkäri antoi hänelle aina pätkän sairauslomaa ja viikko työssä ja taas sairauslomaa. Tämä sairastelu maksoi firmalle melkein 19 tuhatta ja loput sai Kelalta. 

Kela kyllä osaa pitää puolensa. Vihdoin sai sairauseläkkeen. Tällainen tapaus pistää työnantajan todella tiukalle kun Kela maksaa vain pienen osan kuluista. 

Eikö työntekijä työssäoloviikkoina saanut aikaan mitään tuottavaa aikaiseksi? Mitä hän teki, istuiko päivät kahvihuoneessa?

Toki sai, mainitsin tuossa vain sairausajan kustannukset kun hän oli kotonaan.

Ulos työpaikosta tuollaiset turhat kuluerät