Mikä on se erottava tekijä ihmisellä, joka voi aloittaa suhteen varatun ihmisen kanssa ja sillä kuka ei aloita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin myös itseäni ja tekoni seurauksia itselle: pahat teot kostautuvat tekijälle ajan oloon.

😂

Äläpä naura. Krooninen pettäjä sairastui eturauhassyöpään ja leikkauksen sekä hoitojen jälkeen ei kulli enää keuli 😂. En muista milloin olisin nauranut niin makeasti kuin sillon kun tästä kuulin.

Olet paha ihminen. Oman uskosi mukaan karma kostaa sinullekin.

En toivo syöpää sinullekaan, enkä sinun miehellesi - miehestäsihän tässä oli kysymys, et kai muuten hänen keulimisistaan voisi tietää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee eron ihmisen välillä, joka pettää puolisoaan ja ihmisen, joka ei petä? Kysy puolisolta. Se varattu siinä on se petturi.

Varatun kanssa oleminen on epärehellistä ja se on hyvin itsekästä. Ei oteta huomioon petettyä puolisoa. Varsinkin jos on perheellinen varattu.

Varattu vastaa itse teostaan, mikä se sellainen suhde on, että puolison menojalka vipattaa ja ulkopuolisten pitää pitää huoli ettei pysty toteuttamaan haluan.

Kasva aikuiseksi.

Tietenkin varatun pitää vastata teoistaan, mutta niin kaikkien muidenkin. Ei nämä kakkoset ole vastuuvapaita tekemään mitä huvittaa toisten suhteille ja perheille.

Tottakai ovat, ei heidän kuulu luopua jostakin sinun takiasi. Pidä suhteesi sellaisessa kunnossa, ettei pettämistä tapahdu.

Toisten liittoja pitää kunnioittaa ja jättää ne rauhaan. Mikään liitto ei aina voi täydellisen hyvin, ja jos siihen tilanteeseen sekaantuu muita osapuolia, ei liitto saa rauhassa toipua.

Ja taas kertauksena: varatulla on vastuu, ja myös niillä kakkosilla.

Ei ole . VAstuu perisuhteesta on ainoastaan parisuhteen osapuolilla, ei ulkopuolisilla. Käykää nämä mitä-sitten-kun-suhde-voi-huonosti-keskustelut niiden miestenne kanssa ENNEN kuin suhde voi huonosti, ja sopikaa miten toimitte siinä tapauksessa. Ei voi olla niin että levitellään käsiä ja siireellään vastuuta ulkopuolisille kun oma suhde voi huonosti. Älkää päästäkö suhdetta sellaiseen tilaan.

Ja sinä luulet, ettei puoliso keskustele, ja sano että rakastaa, ja sano ettei koskaan jätä, ja vanno että on hupsua olettaakaan pettämistä, että rakas mennään lomalle kun olet noin stressaantunut kun kuvittelet olemattomia.

Se siinä satuttaakin!

Kuspääpettäjät osaavat kuule olla hurmureita sinne vaimonkin suuntaan!

Kun tosiaan aina se suhde EI voi huonosti, vaikka mies heruttaakseen sellaista sanoo.

Haluaisin vaan tietää, onko joku pettäjä joskus sanonut "kotona menee hyvin ja rakastan ja haluan vaimoani, mutta otetaas sun kanssa tämmöinen sivusuhde". Olen kuullut vain ne versiot kakkosilta, että he korvaavat "kylmän vaimon".

Minulle yksi mies sanoi, että vaimo on rakas, mutta hän haluaisi kuitenkin naida minun kanssani kunnolla.

En ollut kiinnostunut, vaikka se johtui kyllä enemmän siitä ettei mies ollut makuuni ylipäätään.

Ei mikään teatteri ole kenenkään etu. Eivät lapsetkaan niin tyhmiä ole, että tuollainen menisi läpi. Rehellisyys on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä kysymystä kyllä aikoinaan mietin.

Takana oli pitkä liitto ja meillä oli pienet lapset. Pikkulapsiaikana tuli myös muuta stressiä ja liitossa oli silloin sitä "huonoa aikaa", oltiin varmasti molemmat aika puhki. Mies sitten aloitti salasuhteen huomattavasti nuoremman työkaverinsa kanssa.

Tämä uusi sitten onnistui vuoden "kampanjan" jälkeen tavoitteessaan: mies ilmoitti minulle täysin yllättäen muuttavansa pois, uuden kumppaninsa luokse. Minä jäin yksin päiväkoti-ikäisten lasten kanssa miehen panostaessa lähinnä "uuteen elämäänsä".

Usein silloin mietin tätä toista naista, joka rikkoi lasteni perheen ja käytännössä myös vei heiltä lähi-isän. Miettikö koskaan meitä? Oliko pahoillaan aiheuttamastaan surusta ja kärsimyksestä?

En usko. Jotkut todellakin ajattelee vain itseään.

Tämä. Ja tätä olen ihmetellyt kun exän uusi puoliso alkoi pyydellä minulta neuvoja lastenhoidossa heti tuoreeltaan eron jälkeen ja ei voi käsittää miksen halua olla hänen ystävänsä.

Ai, tämä on yleistä? Näin minullekin tapahtui.

Mies halusi, että tuen heidän uusperhettään siten, että alamme viettämään aikaa yhdessä isolla porukalla, jotta lapset näkevät, että kaikki tykkää toisistaan.

Se olisi ollut lastesi etu. Ehkä olisit voinut unohtaa katkeruutesi sen verran, että lapsilla olisi ollut hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Mulla olisi mahdollisuus varastaa naapurin papan auto. Tiedän että unohtaa avaimet lukkoon ja voisin vaan livahtaa pihaan ja nostaa kytkintä. Mutta en pysty, kun mietin että sitten papalla ei olisi enää autoa. Kaikki muut varmasti heti varastaisivat auton, minä kuitenkin harkitsen vielä että pöllinkö sittenkään kun mulla on moraali!

Mut jos pappa pyytää kyytiin, niin saan toki mennä, vaikka sun mielestä se on perheen auto. Sillein.

Jos olen jotakin elämästä oppinut niin sen, että jokainen on lopulta potentiaalinen pettäjä ja väärintekijä. Niin hyvää ihmistä ei olekaan, etteikö voisi jossain tilanteessa pettää. Kaikille ei vain tule vastaan sellaisia tilanteita, joissa pettäisivät. Joillekin tulee sellaisia useampia. Siinä on se ero. Ihmiset eivät ole hyviä.

Vierailija kirjoitti:

"Jos varatun kanssa olijalla on eri moraalikoodisto, niin ei voi sanoa, että hän toimii väärin absoluuttisesti. Hän toimii omasta mielestään oikein". Miten voi toimia omasta mielestäkään oikein, kun on kyseessä "varattu"? 

Ainakin veskin ovessa punainen merkki kertoo sinulle, että se on varattu. Voiko siinä siis alkaa rynkyttää sitä ovea ja vaatia sisäänpääsyä, koska kokee sen omasta mielestään oikeaksi? Mikä mättää, varattu on varattu.

Ei sinne väkisin kukaan tunge, ei teidän miestänne kukaan väkisin vie. Tässä tapauksessa vois sanoa, että ovessa on oikein Tervetuloa-kyltti isoin kirjaimin.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään teatteri ole kenenkään etu. Eivät lapsetkaan niin tyhmiä ole, että tuollainen menisi läpi. Rehellisyys on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä kysymystä kyllä aikoinaan mietin.

Takana oli pitkä liitto ja meillä oli pienet lapset. Pikkulapsiaikana tuli myös muuta stressiä ja liitossa oli silloin sitä "huonoa aikaa", oltiin varmasti molemmat aika puhki. Mies sitten aloitti salasuhteen huomattavasti nuoremman työkaverinsa kanssa.

Tämä uusi sitten onnistui vuoden "kampanjan" jälkeen tavoitteessaan: mies ilmoitti minulle täysin yllättäen muuttavansa pois, uuden kumppaninsa luokse. Minä jäin yksin päiväkoti-ikäisten lasten kanssa miehen panostaessa lähinnä "uuteen elämäänsä".

Usein silloin mietin tätä toista naista, joka rikkoi lasteni perheen ja käytännössä myös vei heiltä lähi-isän. Miettikö koskaan meitä? Oliko pahoillaan aiheuttamastaan surusta ja kärsimyksestä?

En usko. Jotkut todellakin ajattelee vain itseään.

Tämä. Ja tätä olen ihmetellyt kun exän uusi puoliso alkoi pyydellä minulta neuvoja lastenhoidossa heti tuoreeltaan eron jälkeen ja ei voi käsittää miksen halua olla hänen ystävänsä.

Ai, tämä on yleistä? Näin minullekin tapahtui.

Mies halusi, että tuen heidän uusperhettään siten, että alamme viettämään aikaa yhdessä isolla porukalla, jotta lapset näkevät, että kaikki tykkää toisistaan.

Se olisi ollut lastesi etu. Ehkä olisit voinut unohtaa katkeruutesi sen verran, että lapsilla olisi ollut hyvä olla.

Niin sitä ehdotinkin, että olisit rehellisesti luopunut katkeruudestasi. Miksi halusit kaataa omat traumasi lasten niskaan? Kosto exälle? Olisit mennyt vaikka terapiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kysyisin ennemmin niin että, mikä saa miehen etsimään parisuhteen ulkopuolista seksiä muualta? Mikä siinä omassa parisuhteessa mättää? Pitäisikö siitä ehkä lähteä lopullisesti, jos seksi ei natsaa molemmin puolin?

Monet myös valehtelevat olevansa sinkkuja seksin toivossa, ja monet myös uskovat sitä valehtelevaa vonkaaja. Joten, onhan näitä...pettäjiä ja petettyjä maailma täynnä, ja tulee edelleen olemaankin.

Ei siinä parisuhteessa ole välttämättä mikään vialla. Vika voi ihan täysin olla sen pettäjän korvien välissä, useimmiten näin.

Silloin kun suhde perustuu yhteisille henkisille arvoille, syvään ystävyyteen rehellisyyteen ja avoimeen keskusteluun, eikä niinkään ulkoisille asioille, niin kyllä se avoimuus kuolisi,jos toinen salaisi noin isoa asiaa. Kyllä sen tuntisi, että nyt ei kaikki ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki sellaiset suhteet, mitkä pitää salata omilta tai toisen osapuolen läheisiltä, ovat väärin. Ja se, että kieltää omassa mielessään joidenkin asiaan liittyvien ihmisten olemassaolon ja tuskan kun kaikki paljastuu, on väärin. Eri asia on, jos paaduttaa omatuntonsa eikä välitä siitä, että elää valheessa ja satuttaa muita ihmisiä.

Et voi tietää sellaista mitä sinulle ei ole kerrottu. Eikä se voi sinua satuttaakaan.

Pelkuruus ja uskonnollinen kuori ovat ainakin ulkokohtaisia syitä, ei sisäistettyä vakamusta ja halua toimia elämässä oikein ja rehellisesti vaikka kukaan ei olisi näkemässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan ole yhtä ainoaa syytä. Joku voi olla empaattinen ja sääliä sen varatun kumppania. Joku toinen taas on vain pelkuri eikä halua aiheuttaa itselleen vaikeuksia. Joku on uskonnollinen ja pelkää Jumalan kostoa tai muiden uskovaisten paheksuntaa.

Tuommonen hellyys on aivan hevonpaskaa ja valhetta kun se pitää hakea vieraista ja hajottaa siitä hyvästä koko perhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tästäkin ketjusta ilmenee aivan johdonmukaisesti toisten naisten tunnekylmyys ja itsekkyys. Tietoisesti varattujen miesten kanssa seurustelevat tai seksisuhteessa olevat naiset ovat epäempaattisia, kylmiä, kovia, itsekkäitä ja piittaamattomia muille aiheuttamistaan kärsimyksistä. Tätä ei voi olla huomaamatta heidän kirjoittamistaan viesteistä ja sanavalinnoista. Kukaan heistä ei kirjoitustensa sävyn perusteella vaikuta lämpimältä, aidosti rakastavalta, totuudelliselta ja muita huomioivalta.

Tämä ei tietenkään vähennä varatun miehen vastuuta omista teoistaan. Molemmat ovat yhtä syyllisiä ja varsinkin viime kädessä Jumalan edessä, jolle kaikki on alastonta ja paljastettua ja jolle jokainen on tilivelvollinen vain omista tekemisistään. Tähän tosin kovat ja paatuneet ihmiset eivät edes usko.

Eihän nämä vaikuta edes pitävän miehistä ollenkaan. Hyväksikäytetään vaan, kun mieheltä saa kupattua rahaa ja seksiä, mutta ei tarvitse katsella sen naamaa koko ajan. Jutut on samaa sarjaa naisvihaaja-miesten kanssa, hekin näkee naiset pelkkinä hyödykkeinä.

Onko siis nainen tunnekylmä jos ei halua parisuhdetta mutta seksiä haluaa ja toisaalta pettäjämiestä sietävä ja anteeksi antava nainen tunteellinen ja herkkä?

Kyllä minä vaan rakastan yli kaiken lapsiani ja lapsenlastani. Rakastin myös lasteni isää, jopa sen verran etten hänen kuolemansa jälkeen halua uutta parisuhdetta. Olen hyvinkin lojaali läheisilleni ja niille joita rakastan.

Sen sijaan yllättävän monet ikäiseni miehet _omien sanojensa_ mukaan elävät rakkaudettomassa ja seksittömässä liitossa mutta eivät halua erota joten win-win, sekä minä että mies saa seksiä ilman turhia lupauksia ja sitoumuksia.

Kyllä, varmasti olen tavallaan tunnekylmä, en jaksa kiinnostua mitä vieras ihminen ajattelee. Eikä se onko liitto todella seksitön. Jotain siitä puuttuu kun kerran mies on vieraissa. Ei kuulkaa hyvät naiset sama osoite tai papin aamen riitä omistussuhteeseen, rakastavan parisuhteen eteen pitää tehdä töitä!

Se pettäjämiestään sietävä ja "anteeksiantava" vaimo vasta voikin olla tunnekylmä ja ilkeä, suorastaan julma miestään kohtaan. Ja kaksinaamainen: julkisesti esitetään onnellista pariskuntaa ja kotona on ihan toinen meininki.

Varatun kanssa oleva nainen on tai voi olla tunteellinen ja herkkä ihminen.

Samaa sanon, monet miehet elävät rakkaudettomassa ja seksittömässä liitossa.

Vanhemmat miehet eivät niin helposti eroa, on lasten perheet ja lapsenlapset. Ajattelevat heitä. Hakevat hellyyden muualta.

Voitko olla rehellinen ja kertoa omille lapsillesi ja lapsenlapsellesi totuuden siitä suhteestasi? Että käyt panemassa toisen naisen miestä ja toisen lasten (vaikka ilmeisesti aikuisia) isää. Vai petätkö läheisiäsikin ja elät kaksoiselämää. Teet jotakin sellaista, mikä olisi todella tuhoisaa hänen omalle perheelleen ja hänelle itselleen, jos hänen vanhempansa toimisivat salassa samoin.

Olisin ollut järkyttynyt, jos omalta isovanhemmaltani olisi paljastunut tällainen puoli. Olisi vaikea kunnioittaa häntä sen jälkeen. Olisin halunnut tietää miten hän perustelee toimintansa. Eivät lapset ole tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tästäkin ketjusta ilmenee aivan johdonmukaisesti toisten naisten tunnekylmyys ja itsekkyys. Tietoisesti varattujen miesten kanssa seurustelevat tai seksisuhteessa olevat naiset ovat epäempaattisia, kylmiä, kovia, itsekkäitä ja piittaamattomia muille aiheuttamistaan kärsimyksistä. Tätä ei voi olla huomaamatta heidän kirjoittamistaan viesteistä ja sanavalinnoista. Kukaan heistä ei kirjoitustensa sävyn perusteella vaikuta lämpimältä, aidosti rakastavalta, totuudelliselta ja muita huomioivalta.

Tämä ei tietenkään vähennä varatun miehen vastuuta omista teoistaan. Molemmat ovat yhtä syyllisiä ja varsinkin viime kädessä Jumalan edessä, jolle kaikki on alastonta ja paljastettua ja jolle jokainen on tilivelvollinen vain omista tekemisistään. Tähän tosin kovat ja paatuneet ihmiset eivät edes usko.

Eihän nämä vaikuta edes pitävän miehistä ollenkaan. Hyväksikäytetään vaan, kun mieheltä saa kupattua rahaa ja seksiä, mutta ei tarvitse katsella sen naamaa koko ajan. Jutut on samaa sarjaa naisvihaaja-miesten kanssa, hekin näkee naiset pelkkinä hyödykkeinä.

Onko siis nainen tunnekylmä jos ei halua parisuhdetta mutta seksiä haluaa ja toisaalta pettäjämiestä sietävä ja anteeksi antava nainen tunteellinen ja herkkä?

Kyllä minä vaan rakastan yli kaiken lapsiani ja lapsenlastani. Rakastin myös lasteni isää, jopa sen verran etten hänen kuolemansa jälkeen halua uutta parisuhdetta. Olen hyvinkin lojaali läheisilleni ja niille joita rakastan.

Sen sijaan yllättävän monet ikäiseni miehet _omien sanojensa_ mukaan elävät rakkaudettomassa ja seksittömässä liitossa mutta eivät halua erota joten win-win, sekä minä että mies saa seksiä ilman turhia lupauksia ja sitoumuksia.

Kyllä, varmasti olen tavallaan tunnekylmä, en jaksa kiinnostua mitä vieras ihminen ajattelee. Eikä se onko liitto todella seksitön. Jotain siitä puuttuu kun kerran mies on vieraissa. Ei kuulkaa hyvät naiset sama osoite tai papin aamen riitä omistussuhteeseen, rakastavan parisuhteen eteen pitää tehdä töitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyisin ennemmin niin että, mikä saa miehen etsimään parisuhteen ulkopuolista seksiä muualta? Mikä siinä omassa parisuhteessa mättää? Pitäisikö siitä ehkä lähteä lopullisesti, jos seksi ei natsaa molemmin puolin?

Monet myös valehtelevat olevansa sinkkuja seksin toivossa, ja monet myös uskovat sitä valehtelevaa vonkaaja. Joten, onhan näitä...pettäjiä ja petettyjä maailma täynnä, ja tulee edelleen olemaankin.

Ei siinä parisuhteessa ole välttämättä mikään vialla. Vika voi ihan täysin olla sen pettäjän korvien välissä, useimmiten näin.

No eikö se vika silloin ole parisuhteessa, jos se on pettäjän korvien välissä? Eikö pettäjän korvien väli ole osa parisuhdetta?

Lisäys: tarkoitan hänellä esim. lapsenlastasi siinä kohtaa kun mainitsen, että jos hänen vanhempansa toimisivat samoin, olisi tuhoisaa koko perheelle.

Vierailija kirjoitti:

Voitko olla rehellinen ja kertoa omille lapsillesi ja lapsenlapsellesi totuuden siitä suhteestasi? Että käyt panemassa toisen naisen miestä ja toisen lasten (vaikka ilmeisesti aikuisia) isää. Vai petätkö läheisiäsikin ja elät kaksoiselämää. Teet jotakin sellaista, mikä olisi todella tuhoisaa hänen omalle perheelleen ja hänelle itselleen, jos hänen vanhempansa toimisivat salassa samoin.

Olisin ollut järkyttynyt, jos omalta isovanhemmaltani olisi paljastunut tällainen puoli. Olisi vaikea kunnioittaa häntä sen jälkeen. Olisin halunnut tietää miten hän perustelee toimintansa. Eivät lapset ole tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tästäkin ketjusta ilmenee aivan johdonmukaisesti toisten naisten tunnekylmyys ja itsekkyys. Tietoisesti varattujen miesten kanssa seurustelevat tai seksisuhteessa olevat naiset ovat epäempaattisia, kylmiä, kovia, itsekkäitä ja piittaamattomia muille aiheuttamistaan kärsimyksistä. Tätä ei voi olla huomaamatta heidän kirjoittamistaan viesteistä ja sanavalinnoista. Kukaan heistä ei kirjoitustensa sävyn perusteella vaikuta lämpimältä, aidosti rakastavalta, totuudelliselta ja muita huomioivalta.

Tämä ei tietenkään vähennä varatun miehen vastuuta omista teoistaan. Molemmat ovat yhtä syyllisiä ja varsinkin viime kädessä Jumalan edessä, jolle kaikki on alastonta ja paljastettua ja jolle jokainen on tilivelvollinen vain omista tekemisistään. Tähän tosin kovat ja paatuneet ihmiset eivät edes usko.

Eihän nämä vaikuta edes pitävän miehistä ollenkaan. Hyväksikäytetään vaan, kun mieheltä saa kupattua rahaa ja seksiä, mutta ei tarvitse katsella sen naamaa koko ajan. Jutut on samaa sarjaa naisvihaaja-miesten kanssa, hekin näkee naiset pelkkinä hyödykkeinä.

Onko siis nainen tunnekylmä jos ei halua parisuhdetta mutta seksiä haluaa ja toisaalta pettäjämiestä sietävä ja anteeksi antava nainen tunteellinen ja herkkä?

Kyllä minä vaan rakastan yli kaiken lapsiani ja lapsenlastani. Rakastin myös lasteni isää, jopa sen verran etten hänen kuolemansa jälkeen halua uutta parisuhdetta. Olen hyvinkin lojaali läheisilleni ja niille joita rakastan.

Sen sijaan yllättävän monet ikäiseni miehet _omien sanojensa_ mukaan elävät rakkaudettomassa ja seksittömässä liitossa mutta eivät halua erota joten win-win, sekä minä että mies saa seksiä ilman turhia lupauksia ja sitoumuksia.

Kyllä, varmasti olen tavallaan tunnekylmä, en jaksa kiinnostua mitä vieras ihminen ajattelee. Eikä se onko liitto todella seksitön. Jotain siitä puuttuu kun kerran mies on vieraissa. Ei kuulkaa hyvät naiset sama osoite tai papin aamen riitä omistussuhteeseen, rakastavan parisuhteen eteen pitää tehdä töitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään teatteri ole kenenkään etu. Eivät lapsetkaan niin tyhmiä ole, että tuollainen menisi läpi. Rehellisyys on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä kysymystä kyllä aikoinaan mietin.

Takana oli pitkä liitto ja meillä oli pienet lapset. Pikkulapsiaikana tuli myös muuta stressiä ja liitossa oli silloin sitä "huonoa aikaa", oltiin varmasti molemmat aika puhki. Mies sitten aloitti salasuhteen huomattavasti nuoremman työkaverinsa kanssa.

Tämä uusi sitten onnistui vuoden "kampanjan" jälkeen tavoitteessaan: mies ilmoitti minulle täysin yllättäen muuttavansa pois, uuden kumppaninsa luokse. Minä jäin yksin päiväkoti-ikäisten lasten kanssa miehen panostaessa lähinnä "uuteen elämäänsä".

Usein silloin mietin tätä toista naista, joka rikkoi lasteni perheen ja käytännössä myös vei heiltä lähi-isän. Miettikö koskaan meitä? Oliko pahoillaan aiheuttamastaan surusta ja kärsimyksestä?

En usko. Jotkut todellakin ajattelee vain itseään.

Tämä. Ja tätä olen ihmetellyt kun exän uusi puoliso alkoi pyydellä minulta neuvoja lastenhoidossa heti tuoreeltaan eron jälkeen ja ei voi käsittää miksen halua olla hänen ystävänsä.

Ai, tämä on yleistä? Näin minullekin tapahtui.

Mies halusi, että tuen heidän uusperhettään siten, että alamme viettämään aikaa yhdessä isolla porukalla, jotta lapset näkevät, että kaikki tykkää toisistaan.

Se olisi ollut lastesi etu. Ehkä olisit voinut unohtaa katkeruutesi sen verran, että lapsilla olisi ollut hyvä olla.

Niin sitä ehdotinkin, että olisit rehellisesti luopunut katkeruudestasi. Miksi halusit kaataa omat traumasi lasten niskaan? Kosto exälle? Olisit mennyt vaikka terapiaan.

Eihän tuossa tarvi katkeruutta olla tai kostoa.

Ei vaan halua olla tekemisissä enempää kuin on pakko. Ei tuollaisessa tilanteessa voi tykätä niistä ihmisistä vaikka kuinka terapiassa kävisi - ja lapset sen kyllä heti vaistoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee eron ihmisen välillä, joka pettää puolisoaan ja ihmisen, joka ei petä? Kysy puolisolta. Se varattu siinä on se petturi.

Varatun kanssa oleminen on epärehellistä ja se on hyvin itsekästä. Ei oteta huomioon petettyä puolisoa. Varsinkin jos on perheellinen varattu.

Varattu vastaa itse teostaan, mikä se sellainen suhde on, että puolison menojalka vipattaa ja ulkopuolisten pitää pitää huoli ettei pysty toteuttamaan haluan.

Kasva aikuiseksi.

Tietenkin varatun pitää vastata teoistaan, mutta niin kaikkien muidenkin. Ei nämä kakkoset ole vastuuvapaita tekemään mitä huvittaa toisten suhteille ja perheille.

Tottakai ovat, ei heidän kuulu luopua jostakin sinun takiasi. Pidä suhteesi sellaisessa kunnossa, ettei pettämistä tapahdu.

Toisten liittoja pitää kunnioittaa ja jättää ne rauhaan. Mikään liitto ei aina voi täydellisen hyvin, ja jos siihen tilanteeseen sekaantuu muita osapuolia, ei liitto saa rauhassa toipua.

Ja taas kertauksena: varatulla on vastuu, ja myös niillä kakkosilla.

Ei ole . VAstuu perisuhteesta on ainoastaan parisuhteen osapuolilla, ei ulkopuolisilla. Käykää nämä mitä-sitten-kun-suhde-voi-huonosti-keskustelut niiden miestenne kanssa ENNEN kuin suhde voi huonosti, ja sopikaa miten toimitte siinä tapauksessa. Ei voi olla niin että levitellään käsiä ja siireellään vastuuta ulkopuolisille kun oma suhde voi huonosti. Älkää päästäkö suhdetta sellaiseen tilaan.

Ja sinä luulet, ettei puoliso keskustele, ja sano että rakastaa, ja sano ettei koskaan jätä, ja vanno että on hupsua olettaakaan pettämistä, että rakas mennään lomalle kun olet noin stressaantunut kun kuvittelet olemattomia.

Se siinä satuttaakin!

Kuspääpettäjät osaavat kuule olla hurmureita sinne vaimonkin suuntaan!

Kun tosiaan aina se suhde EI voi huonosti, vaikka mies heruttaakseen sellaista sanoo.

Haluaisin vaan tietää, onko joku pettäjä joskus sanonut "kotona menee hyvin ja rakastan ja haluan vaimoani, mutta otetaas sun kanssa tämmöinen sivusuhde". Olen kuullut vain ne versiot kakkosilta, että he korvaavat "kylmän vaimon".

Minulle yksi mies sanoi, että vaimo on rakas, mutta hän haluaisi kuitenkin naida minun kanssani kunnolla.

En ollut kiinnostunut, vaikka se johtui kyllä enemmän siitä ettei mies ollut makuuni ylipäätään.

Fiksuimmat sarjapettäjät tajuavat, että on vanhanaikaista selittää, kuinka ”kotona menee huonosti” vaan selittävät avoimesti, miten vaimo kiinnostaa heitä kovastikin, mutta koska hän ei suostu avoimeen suhteeseen, niin sitten ratkaisevat asian omalla tavallaan eli pettävät joka tapauksessa. Ero ei tietenkään tule kysymykseen, koska pullasta saa kaikki rusinat samalla kertaa eikä tule ikävää erosirkusta. Ota tai jätä, jos jätät, niin sitten seuraava uhri jonosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään teatteri ole kenenkään etu. Eivät lapsetkaan niin tyhmiä ole, että tuollainen menisi läpi. Rehellisyys on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä kysymystä kyllä aikoinaan mietin.

Takana oli pitkä liitto ja meillä oli pienet lapset. Pikkulapsiaikana tuli myös muuta stressiä ja liitossa oli silloin sitä "huonoa aikaa", oltiin varmasti molemmat aika puhki. Mies sitten aloitti salasuhteen huomattavasti nuoremman työkaverinsa kanssa.

Tämä uusi sitten onnistui vuoden "kampanjan" jälkeen tavoitteessaan: mies ilmoitti minulle täysin yllättäen muuttavansa pois, uuden kumppaninsa luokse. Minä jäin yksin päiväkoti-ikäisten lasten kanssa miehen panostaessa lähinnä "uuteen elämäänsä".

Usein silloin mietin tätä toista naista, joka rikkoi lasteni perheen ja käytännössä myös vei heiltä lähi-isän. Miettikö koskaan meitä? Oliko pahoillaan aiheuttamastaan surusta ja kärsimyksestä?

En usko. Jotkut todellakin ajattelee vain itseään.

Tämä. Ja tätä olen ihmetellyt kun exän uusi puoliso alkoi pyydellä minulta neuvoja lastenhoidossa heti tuoreeltaan eron jälkeen ja ei voi käsittää miksen halua olla hänen ystävänsä.

Ai, tämä on yleistä? Näin minullekin tapahtui.

Mies halusi, että tuen heidän uusperhettään siten, että alamme viettämään aikaa yhdessä isolla porukalla, jotta lapset näkevät, että kaikki tykkää toisistaan.

Se olisi ollut lastesi etu. Ehkä olisit voinut unohtaa katkeruutesi sen verran, että lapsilla olisi ollut hyvä olla.

Niin sitä ehdotinkin, että olisit rehellisesti luopunut katkeruudestasi. Miksi halusit kaataa omat traumasi lasten niskaan? Kosto exälle? Olisit mennyt vaikka terapiaan.

Eihän tuossa tarvi katkeruutta olla tai kostoa.

Ei vaan halua olla tekemisissä enempää kuin on pakko. Ei tuollaisessa tilanteessa voi tykätä niistä ihmisistä vaikka kuinka terapiassa kävisi - ja lapset sen kyllä heti vaistoaa.

Tämä kertoo temperamemttierosta, itse pidin noiden temppuja niin alhaisina että en todellakaan vapaaehtoisesti halua olla missään tekemisissä näiden kahden kanssa ja jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää olisin jättänyt lapsen tekemättä ja nauranut vain eksän ruikuttamiselle. Maailma on täynnä ihmisiä, niin miksi viettäisin umpikieron selkäänpuukottaja pariskunnan kanssa aikaa?

On kummallista, että nää pettäjät olettaa että petetty vaan pääsee asian yli ja toimii heidän pillin mukaan ja heidän tempollaan, mulle ei kyseessä ole ollut asian yli pääsyä vaan puhtaasta kuvotuksesta noin toimineita kohtaan. Mä voin paremmin, mitä vähemmän eksästäni kuulen; muutenkin eroavaisuuksia luonteissa ja se mitä hän pitää ok käytöksenä on mulle ei ok ja päin vastoin. Kunnioitus ja luotto vaan katosi lapsen isää kohtaan täysin silloin kun luin hänen viestit siinä vauvan sängyn yläpuolella.

Arvot ja kunnioitus toista naista kohtaan ja lapsia. Vika on miehessä. Hänen pitäisi erota. Toisaalta, ei mies näytä arvostavan eikä kunnioittavan itse vaimoaan ja lapsiaan jos olisi valmis tekemään noin.

En voisi olla varatun kanssa. Sillä hetkellä kun saan tietää toisen olevan varattu niin mielenkiintoni häviää. Kaveri voin tietenkin olla, mutta seksiä tai mitään sellaista en silloin ajattele.

M30

Joskus nuorempana juttelin varatuille miehille, mutta ei mennyt koskaan siitä pidemmälle. Kai se johtui huonosta itsetunnosta ja tuntui kivalta saada huomiota. Enää ei kiinnosta tippaakaan jutella varatuille miehille.