Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelkään, ettei mies ”rauhoitu” isyyden myötä ja jään yksin vastuuseen
Olemme siis jo muutaman vuoden seurustelleet ja yhdessä asunut pariskunta. Minä 28v, mies 38v. Tapasimme alunperin erään melko vauhdikkaan urheilulajin kisoissa ja kaikenlainen harrastaminen ja yhdessä kilpailu on ollut iso osa parisuhdettamme.
Nyt on kuitenkin molemmilla jo biologinen kello kovasi tikittämässä, mutta jossain syvällä sisimmissäni pelkään kovasti että mies on ”ikuinen Peter Pan” eikä rauhoittuisi rooliin isänä.
Mies on rakastava ja intohimoinen, mutta jo 20
vuotta elämästään seikkailuille ja harrastuksille elänyt. Mies tulee ja menee miten tykkää, leireilee viikko tolkulla vuodessa, käyttää kaiken vapaansa harrastuksiin tai niihin valmistautumiseen. Saattaa ilmoittaa viikon leiristä muutaman päivän varoajalla ja on säännöllisesti pe-su jossain treenimatkalla. Kotityöt ja muu arjenpyöritys jää aikalailla minulle jo nyt… Miehen onnekseen hänen osa-aika työnsä on hyvin salliva äkillistenkin menojen suhteen ja minä taas puserran melko pitkääkin päivää ja tuon ison osan talouden rahoista.
Kun olemme keskustelleet tulevaisuudesta, hän kovasti haluaisi jatkaa sukua (näillä sanoin). Itse taas pelkään hyvin paljon, että lopulta minä jään ulos rakkaasta harrastuksestani, katkerana kotiin hoitamaan lasta ja tekemään muutkin kotityöt. Rakastan miestäni yli kaiken ja hän on täydellinen puoliso. Voisin nähdä itseni jopa luopumassa lapsihaaveestani hänen vuokseen, mutten kuitenkaan tekeväni sitä tällaiseen tilanteeseen…
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei puhu mitään sellaista kuin että onhan tärä harrastusmaailmaa ehtinyt nähdä jo ihan tarpeeksi, niin ei ole muuttamassa elämäänsä lapsen myötä.
Sinulla on hyviä havaintoja.
Joo ei todellakaan, sen sijaa painottaa että
EI aio luopua harrastuksistaan. Ei kuulemma
kaveritkaan luopuneet.
”Kyllä asiat hoituu, älä stressaa, se lapsi menee siinä mukana” ei paljon lohduta kun itsellä on niin paljon pelissä. Olen pyöritellyt näitä asioita mielessäni pitkään ja jotenkin tämä
Aukikirjoittaminen auttaa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, jos joku kuvailisi nelikymppistä ukkoa ikuiseksi Peter Paniksi, en ikimaailmassa lähtisi perhettä hänen kanssaan perustamaan.
Kuulostaa tyypiltä joka koheltaa vielä seuraavat kymmenen vuotta ja alkaa sitten +50-vuotiaana etsimään parisuhdetta, jossa on hedelmällinen maaperä. Vai miten se meni?
Tuntemani yli 50v peter panit on jättäneet vaimonsa lisääntymisen jälkeen ja jatkaneet seikkailujaan naisten vaihtuessa lähes vuosittain. Ei hidasta edes kuudenkympin maalin näkyminen. Mahtaako olla mitään suhdetta lapsiinkaan jotka nekin on jo aikuisia.
Hyi kauhee, en tekisi tuollaisen miehen kanssa lasta/lapsia jos en itse olisi mielelläni se vastuunkantaja ja kotiinjääjä ja aikas extreme introvertti, joka mielellään jää kotiin vauvan/pienen lapsen kanssa YKSIN aina kun mies sinut sinne jättää ja lähtee tuulettumaan. Miehellesi tuollainen suvun jatkaminen ajatuksena jo sopii, kertoo mielestäni itsekkyydestä ja kypsymättömyydestä se, että ei mieti miten asia sopii ja vaikuttaa sinuun. Miehen olisi pitänyt valita joku yksinkin viihtyvä kotihiiripuoliso jos lapsen oikeasti tahtoisi. Olis sitten varmaan pettänyt sitäkin jännänaisten kanssa ja miksei sitten pettäisi sinua matkoillaan kun sinä vaihdat vaippaa ja valvot ja miestä ei huvita... hyi yh...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei puhu mitään sellaista kuin että onhan tärä harrastusmaailmaa ehtinyt nähdä jo ihan tarpeeksi, niin ei ole muuttamassa elämäänsä lapsen myötä.
Sinulla on hyviä havaintoja.
Joo ei todellakaan, sen sijaa painottaa että
EI aio luopua harrastuksistaan. Ei kuulemma
kaveritkaan luopuneet.”Kyllä asiat hoituu, älä stressaa, se lapsi menee siinä mukana” ei paljon lohduta kun itsellä on niin paljon pelissä. Olen pyöritellyt näitä asioita mielessäni pitkään ja jotenkin tämä
Aukikirjoittaminen auttaa.-ap
Niin että kaveritkin on huonoja puolisoita ja lastensa hylkääjiä. Jossain on työtaakan alle nääntyviä naisia yksinhuoltajina suhteessa. Voi kuinka kiva tulevaisuus sitten sinullekin tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei puhu mitään sellaista kuin että onhan tärä harrastusmaailmaa ehtinyt nähdä jo ihan tarpeeksi, niin ei ole muuttamassa elämäänsä lapsen myötä.
Sinulla on hyviä havaintoja.
Joo ei todellakaan, sen sijaa painottaa että
EI aio luopua harrastuksistaan. Ei kuulemma
kaveritkaan luopuneet.”Kyllä asiat hoituu, älä stressaa, se lapsi menee siinä mukana” ei paljon lohduta kun itsellä on niin paljon pelissä. Olen pyöritellyt näitä asioita mielessäni pitkään ja jotenkin tämä
Aukikirjoittaminen auttaa.-ap
Sinusta tulee yyhoo ja lisäksi vielä rahoitat käenpojan elämän. Ei tuo tuossa iässä muuksi muutu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Ei se sinun porsimisesi paranna miehesi alkoholismia tai lopeta h u o r i s s a juoksemista.
Enemmän ne pois kotoa viihtyy kun kotona pitää huomioida lapsi joka ei ole kiinnostava ja puoliso joka on jostain kumman syystä aina väsynyt ja ärtynyt.
Kyllä asiat hoituu = joku muu hoitaa.
Lapsi menee siinä mukana = joku muu huolehtii sen.
Sillä lapsi ei todellakaan mene siinä mukana. Se tarvitsee koko ajan hoitotoimia, viihdyttämistä, ja välissä nukkuu pikkuisen, mutta silloinkin sen saatavilla pitää olla jonkun aikuisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodinhoito ja arjen pyöritys on jo nyt vain sinun taakkasi, ei kuulosta hyvältä. En tekisi lasta miehen kanssa mutta en kyllä olisi yhdessä muutenkaan. Meillä mies osallistuu kaikkeen (ml siivous, ruuanlaitto) kuten minäkin, jos ei tekisi niin olisi ex. En tajua miten v 2021 jotkut naiset ovat vieläkin niin tolloja että puurtavat miehenkin työt samalla ja toimivat puolison äitinä. Puistatus.
Ap. Rauhoitu ja ota elämä sellaisena kuin se tulee. Miestä et pysty muuttamaan, mutta pystyt muuttamaan omaa asennettasi. Lopeta tuollaiset pelot ja anna elämän viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei vastannut siihen, kuka perheen elämän rahoittaa kun ap on äitiyslomalla ja mies osa-aikaisena. Aikooko mies jäädä hoitamaan lasta kotiin, vai vaihtaa kokoaikaiseen työhön? Jos mies ni tästäkään ihan perusasiasta suostu keskustelemaan, niin kannattaa herätä todellisuuteen... Siihen miten mies on itsekin sanonut täysin suoraan että hän haluaa JATKAA GEENEJÄ, ei "tulla isäksi ja huolehtia lapsesta". Voiko tuota enää rehellisemmin ilmaista? Kun ihminen kertoo millainen hän on, kannattaa sitä kuunnella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei puhu mitään sellaista kuin että onhan tärä harrastusmaailmaa ehtinyt nähdä jo ihan tarpeeksi, niin ei ole muuttamassa elämäänsä lapsen myötä.
Sinulla on hyviä havaintoja.
Joo ei todellakaan, sen sijaa painottaa että
EI aio luopua harrastuksistaan. Ei kuulemma
kaveritkaan luopuneet.”Kyllä asiat hoituu, älä stressaa, se lapsi menee siinä mukana” ei paljon lohduta kun itsellä on niin paljon pelissä. Olen pyöritellyt näitä asioita mielessäni pitkään ja jotenkin tämä
Aukikirjoittaminen auttaa.-ap
Niin että kaveritkin on huonoja puolisoita ja lastensa hylkääjiä. Jossain on työtaakan alle nääntyviä naisia yksinhuoltajina suhteessa. Voi kuinka kiva tulevaisuus sitten sinullekin tarjolla.
Niin juuri. Kutsukaa näitä kavereiden vaimoja kylään ja kysykää ihan suoraan, että miten se lapsi meni siinä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata lisääntyä tämän yksilön kanssa. Jos kuitenkin sen teet, niin muista että teet lapsen 100 prosenttisesti itsellesi. Tällöin riitaa ei tule samalla tavalla kuin muuten tulisi, kun asenne on jo se että lapsi on 100% sinun, eikä vain 50%, ja jonkun toisen pitäisi tulla huolehtimaan se 50% sillä niinhän ei tule käymään. Sellaista "lahjaa" ei kannata mennä antamaan, että suostuu toisten ihmisen suvunjatkajaksi isommilla panoksilla kuin hän itse osallistuu.
Hienoa että pohdit asiaa, voi nimittäin olla ettei mies rauhoitu. Ei ainakaan tunnu pystyvän edes pohtimaan asiaa, mitä vauvan hoito tarkoittaa ja kuinka sitovaa lapsen saaminen on. Pystyisikö hän luopumaan harrastuksistaan? Muutoin sinä joudut hoitamaan kaiken, ja todennäköisesti katkeroidut.
Lapsia ei kuuluisi hankkia velvollisuuden tunteesta että ”suvun tulee jatkua” vaan siksi että heitä rakastaa, haluaa viettää aikaa lapsien kanssa ja ottaa vastuun kasvattamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule ap. Sinä olet toimeentuleva, elämänsä asiallisesti hoitava, vielä nuori nainen. Sinun tasosi on enemmän kuin elämässään teinin tasolle jumittunut lähes keski-ikää lähestyvä mieslapsi. Etsi tasoisesi mies jos haluat perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei puhu mitään sellaista kuin että onhan tärä harrastusmaailmaa ehtinyt nähdä jo ihan tarpeeksi, niin ei ole muuttamassa elämäänsä lapsen myötä.
Sinulla on hyviä havaintoja.
Joo ei todellakaan, sen sijaa painottaa että
EI aio luopua harrastuksistaan. Ei kuulemma
kaveritkaan luopuneet.”Kyllä asiat hoituu, älä stressaa, se lapsi menee siinä mukana” ei paljon lohduta kun itsellä on niin paljon pelissä. Olen pyöritellyt näitä asioita mielessäni pitkään ja jotenkin tämä
Aukikirjoittaminen auttaa.-ap
No eikö tässäkin ole ihan selkeä vastaus mieheltä - hän ei aio muuttaa mitään. Asiat hoituu = vaimo hoitaa. Niinkuin kaverien perheessä. Miksi yrität vääntää miehen selvät, rehelliset vastaukset päinvastaisiksi? Tai no, siksi etteivät vastaukset miellytä sinua ja haluat valehdella itsellesi että hän olisi jotain muuta mitä hän on kertonut olevansa.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vastannut siihen, kuka perheen elämän rahoittaa kun ap on äitiyslomalla ja mies osa-aikaisena. Aikooko mies jäädä hoitamaan lasta kotiin, vai vaihtaa kokoaikaiseen työhön? Jos mies ni tästäkään ihan perusasiasta suostu keskustelemaan, niin kannattaa herätä todellisuuteen... Siihen miten mies on itsekin sanonut täysin suoraan että hän haluaa JATKAA GEENEJÄ, ei "tulla isäksi ja huolehtia lapsesta". Voiko tuota enää rehellisemmin ilmaista? Kun ihminen kertoo millainen hän on, kannattaa sitä kuunnella...
Ap voi suositella miehelle spermanluovuttajaksi ryhtymistä kun ainoastaan geenien siirto kiinnostaa. Siinä on yhtä paljon vastuuta lapsesta kuin mies haluaa vastuuta harjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei puhu mitään sellaista kuin että onhan tärä harrastusmaailmaa ehtinyt nähdä jo ihan tarpeeksi, niin ei ole muuttamassa elämäänsä lapsen myötä.
Sinulla on hyviä havaintoja.
Joo ei todellakaan, sen sijaa painottaa että
EI aio luopua harrastuksistaan. Ei kuulemma
kaveritkaan luopuneet.”Kyllä asiat hoituu, älä stressaa, se lapsi menee siinä mukana” ei paljon lohduta kun itsellä on niin paljon pelissä. Olen pyöritellyt näitä asioita mielessäni pitkään ja jotenkin tämä
Aukikirjoittaminen auttaa.-ap
Tämän kommentin myötä pakkaisin kamani ja poistuisin takavasemmalle. Miehesi ei todellakaan ymmärrä, ettei ne asiat vain järjesty itsestään. JONKUN täytyy ne järjestää! Kuulostaa ihan exältäni (kyllä, kuulit oikein, EX). Meidän tukiverkkomme on kaukana, joten arki piti saada pyörimään ihan kahteen pekkaan. Teimme vuorotyötä ja työaikojen säätäminen oli välillä todella työlästä. Kummasti miehen työajat eivät koskaan voineet joustaa. Suuret oli puheet, mutta käytännössä hän ei koskaan voinut tosipaikan tullen tehdä joustoja. Lopulta sain tarpeekseni, jolloin mies suuttui ja sanoi, että niuhotan turhaan, koska ainahan ne asiat järjestyi. Hän ei koskaan tajunnut, että MINÄ järjestin asiat. Eron jälkeenkin hän jaksoi valittaa, miten erosin turhaan, kun asiat vain järjestyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen hankkii pitää varautua vaikka siihen, että toinen teistä kuolee eli pitää ajatella asia niin, että molemmat teistä ovat valmiita kantamaan lapsesta vastuun yksin. Onnistuuko sinulta, entä mieheltäsi? Tai eroatte, siinäkin tapauksessa lasta joutuu hoitamaan ja kasvattamaan molemmat erikseen. Lapsi voi olla erityislapsi, joka vaatii paljon huomiota, voi nukkua huonosti yms.harrastuksille ei jää aikaa. Isompana lasta viedään harrastuksiin yms.jolloin omille harrastuksille ja tarpeille ei jää niin paljon aikaa. Näetkö miehesi istumassa lapsen kanssa hiekkalaatikon reunalla, kehumassa, kannustamassa pyöräilyyn, viemässä balettitunneille tai treeneihin? Vaihtamassa vaippoja yöllä? Siivoamassa oksennusta ja pyyhkimässä räkäistä nenää, kuuntelemassa itkua?
En valitettavasti osaa oikein nähdä. Se ei tarkoita, etteikö niin tapahtuisi mutta ei, en osaa. Mies on todella todella kiinnostunut omista harrastuksistaan ja melko joustamaton niiden suhteen. Itse harrastan myös, mutta yritän pitää elämäni suurinpiirtein tasapainossa enkä ole fanaattinen niiden suhteen.
Välillä itkettää ja ahdistaa kovasti. Tuntuu, että minulla ei ole varaa valita ja lapset on tehtävä tämän miehen kanssa, oli miten oli. Lapsenlasta kaipaavat isovanhemmatkaan ei erityisesti auta vaan suoranaisesti painostavat hommaan.
-ap
Älä nyt isovanhempien painostuksesta lasta tee!!!!
Itselläni aika samanlainen tilanne. Esikoinen syntymässä tammikuussa. Mies harrastaa mm. vuorikiipeilyä ja on kertonut aikovansa jatkaa harrastuksen parissa lapsen synnyttyä. Ensi vuonna jo seuraava alppimatka suunnitelmissa. Olen todella paljon miettinyt, voisinko saada hänet jotenkin tauottamaan nuo lajit edes siksi aikaa, kun lapsi on pieni. Tekee todella vaarallisiakin juttuja ja ollut useampia läheltä piti -tilanteita, jotka kuitannut naureskelemalla. Minusta on liikaa pyydetty, että jäisin leskeksi pienen vauvan kanssa. Minun puolestani voi jatkaa esim. vaeltamista ja tehdä pitkiäkin ulkomaan matkoja, mutta vaaralliset lajit yritän kyllä vielä saada hänet jättämään tauolle siksi aikaa, kun lapsi on pieni. Vähän epäilen onnistuuko tämä. Kyllä äidillä on oikeus kuitenkin vaatia myös miestä ottamaan vastuu lapsesta, myös hän ib kovasti halunnut jälkikasvua ja puhunut siitä jo vuosia.
Alue: Aihe vapaa
Ja mies vastaa kysymyksiin juu, totta kai hän jää vuorollaan kotiin ja totta kai hän hoitaa lasta ja totta kai hän huolehtii. Ei oikein vastaaminen tarkoita, että niin oikeasti tapahtuu.