Huonoimmat puolet kannattamastasi puolueesta?
Aloitan: Itse en kannata täysin mitään puoluetta, olen Keskustan ja Vasemmistoliiton väliltä, joten
- Keskusta: Liian oikealla, osittain unohtanut juuriaan (Maalaisliitto), köyhien asia unohtunut hallituksessa ollessa, ulkopoliittiset virheet ja korruptio/hv-verkostot
- Vasemmistoliitto: Osittain liian ehdoton, vastustaa kristinuskoa, keskittynyt liikaa arvoliberaaleihin spesiaalikysymyksiin yleishyödyllisten laajempien asioiden sijaan
Kommentit (36)
En kannata varsinaisesti mitään puoluetta, mutta RKP olisi hyvä ilman suomenruotsalaisen vähemmistön etujen ajamista. Noin niinkuin muuten. Olisiko koko puoluetta vain ilman sitä?
[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:51"]
KD on lähimpänä muuten, mutta mielistelee liikaa Kokoomusta eikä puolusta lapsiperheiden lisäksi vähäosaisia.
[/quote]
Eivät ainakaan tarpeeksi.
Tökkii: huono kannatus ja Erkki Tuomioja
Kokoomus. Perinteisesti oon äänestänyt kokoomusta mutta nyt taitaa loppua... Vaikka siellä on vielä muutama tolkullinen tyyppi niin niillä on myös mm.
Stubb
Katainen
Räty
ja kaikista kauheimpana L. Männistö joka on niiiiin pyrkyri että se on varmaan kohta kans joku pääministeri jos kokoomus ei kohta jo romahda omaan mahdottomuuteensa. Ällösakkia.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2014 klo 08:52"]
Kokoomus. Perinteisesti oon äänestänyt kokoomusta mutta nyt taitaa loppua... Vaikka siellä on vielä muutama tolkullinen tyyppi niin niillä on myös mm.
Stubb
Katainen
Räty
ja kaikista kauheimpana L. Männistö joka on niiiiin pyrkyri että se on varmaan kohta kans joku pääministeri jos kokoomus ei kohta jo romahda omaan mahdottomuuteensa. Ällösakkia.
[/quote]
Ällöttävyys kuvaa sanana parhaiten tuota Kokoomuksen pyrkyrisakkia. Missä ovat vanhat sivistyneen porvarilliset arvot?
Vasemmistoliitto, olen vain vähän maltillisempi monessa suhteessa ja SDP onkin toinen (joskin vain henkisesti) kannattamani puolue.
Keskusta ja SDP, olen puolueiden väliltä ja valinta vasemmiston ja oikeiston välillä tuntuu liian jyrkältä.
PS
Huonoja puolia on tälläiset Hakkaraisen kaltaiset puolueessa.
SDP on menettänyt suuntansa, koska sen perinteinen työväenpuolueidentiteetti on ajastaan jäljessä. Edes haalarit päällä työtä tekevät duunarit eivät enää ole identiteetiltään haalarit päällä työtä tekeviä duunareita. Tätä SDP ei ole tajunnut tai itse asiassa jonkin verran on, mutta tavat, joilla se on hakenut uudistusta puolueimagoon, ovat olleet epäonnistuneita. On kosiskeltu akateemisia naisia esimerkiksi, mutta tämä ei ole iskenyt edes akateemisiin naisiin.
SDP:n uskottavuusromahdus tapahtui silloin, kun puolueen keulakuvana hääräsivät kokoomustantta Urpilainen (miksi se ei jo loikkaa) sekä hömmelöltä uunolta vaikuttava Eero Heinäluoma. Kiinnostavaa kyllä, nyt kun Urpilainen on poissa, Heinäluomakin vaikuttaa jotenkin jämäkämmältä ja omalta itseltään, älykkäältä ja kokeneelta perinteiseltä peruspoliitikolta.
SDP:ssä on suurin potentiaali edelleen olla Suomen yleispätevin puolue, joka voi ja joutuu ottamaan suurimman kansanosan huomioon, kuten se on koko historiansa ajan joutunut tekemäänkin. sillä on siis paras kokemus yleispuolueena olemisesta. Sen täyty vain tajuta olevansa keskiluokan puolue. Tämä siksi, että duunaritkin ovat keskiluokkaa niin arvoiltaan, sivistys- kuin tulotasoltaan.
SDP:n täytyy tajuta, että perinteistä duunaria ei enää ole, koska kukaan ei halua olla sellainen. Jakolinjat yhteiskunnassa eivät enää ole 1.duunarit- 2.kapitalistisiat vaan 1.köyhät, jotka elävät tuilla - 2.keskiluokka, joka maksaa kaiken ja sisältää kaikki duunareista ylempään keskiluokkaan- 3. rikas eliitti, joka on väsynyt maksamaan järkyttävän korkeita veroja tuloistaan ja joka siksi pyrkii elämään pääomatuloilla ja aggressiivisest ajamaan oikeistolais-thatcheriläistä uutta luokkayhteiskuntaa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian malliin.
Mikäli SDP ei tajua uutta yhteiskuntajakoa, se hirttäytyy vanhaan haalariduunari-imagoonsa tai mikä ehkä sille vahingollisempaa, siihen uuteen urpilaiselta näyttävään sosiaalitanttaimagoonsa. SDO ei tajua edelleenkään mitään yrittämisestä, sijoittamisesta ja muista sellaisista asioista, joita vaaditaan yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon ja huom. joita jo koko ajan kasvavassa määrin duunaritkin harrastavat. SDP, joka koko ajan ajaa pääomaverojen korotusta, kun samaan aikaan duunari yrittää opetella sijoittamista taatakseen itselleen eläketurvaa ja leivän jatketta, ajaa itsensä suohon. Silti SDP on parempi vaihtoehto kuin kokoomus. SDP:tä voi myös painostaa tajuamaan uutta muuttunutta maailmaa, jossa yrittäjä- ja sijoitusmyötämielisyys on pakko otta osaksi puolueen ohjelmaa.
Kokoomus: ei ole ollut munaa tehdä oikeita, pitkän tähtäimen ratkaisuja kuten leikata kunnolla sosiaalitukia ja muita valtion menoja ja alentaa veroja. Ei ole tosin muillakaan puolueilla. Kai se on ihan ymmärrettävää, ettei kukaan uskalla aloittaa tuota muutosta, koska sillä ei ainakaan voita äänestäjiä (valtaosa idiootteja jotka luulevat rahan kasvavan puissa).
Vihreät: Eivät pysty aina toteuttamaan ajamiaan asioita. Eivät varmista teollisuuden ja yritysten toimintaedellytyksiä. No uusi ydinvoimala tulee kuitenkin. Siirrynkin äänestämään kokomusta, saan leipäni suuryritysten tekemistä koneinvestoinneista.
En oikein pysty kannattamaan mitään puoluetta ja siksi äänestänkin lähinnä henkilöä ja puolue vaihtuu melkein joka vaaleissa. Tuntuu ettei kannata mikään puolue kannata sellaisia juttuja kuin haluaisin.
Vihreät: Liiallista ituhippeilyä, idealisimia ja pääkaupunkikeskeisyyttä.
Kokoomus: Muuten hyvä, mutta en pidä stubbista ja muutenkin ovat vähän liian oikealla. Yrittävät olla koko kansan puolue, mutta ajavat vain superrikkaiden asiaa. Ihmiset luulevat olevansa cool jos äänestävät kokoomusta.
Keskusta: en oikein tiedä mitä nämä edes ajavat? Jäänyt mieleen vain kuntaliitosten vastustus. Olen kuitenkin äänestänytkin.
PS: Joitain hyviäkin pointteja, mutta liian sovinistista ja perseilevää meininkiä. Miinuksena myös eu-kielteisyys ja soinikeskeisyys.
RKP: en oikein tiedä mitä nämäkään ajavat, olen kuitenkin äänestänyt, koska melko neutraaleja. Pakkoruotsi tosin vähän älytöntä.
Kristilliset: jumalajutut ei uppoa.
SDP: en ymmärrä heidän linjaansa, mutta voisi olla ok puolue? Sitä tavoitetta mikä oli rinteen valinnan takana en kyllä ihannoi. Ei kiinnosta mikään työläisäijämeininki.
Vasemmisto: jotenkin höyrähtänyt meininki, ei mun juttu. Mielestäni heidän logiikkansa ei toimi, vaikka olisi hienoa jos se toimisi.
Olikos tuossa nyt kaiki? Huomasin, että en oikein tiedä mistään puolueista mitään, mutten jaksa tutustuakaan. Eu vaaleihin yritin, mutta puolueohjelmat ovat sellaista hymistelyä, ettei niistä saa mitään irti.
Kristillisdemokraatit.
Pääpaino homoavioliittojen ja aborttien vastustamisessa. Keskivertokansalaisella on varmaan tuhat ja yksi asiaa mielessä jotka tärkeydessä menevät näiden asioiden ohi. Ilmankos kannatus takkuileekin ja ensi vaaleissa lähtenee pari-kolme kansanedustajanpaikkaa pois. Oma äänenikin menee varmasti muualle.
Keskusta ja SDP ovat hyviä kaikkien puolueita, mutta äänestäessä ei voi olla varma minkä puolueen sisäisen linjan edustaja pääsee läpi.