Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

30-vuotias tai nuorempi! Rankaistiinko sinua lapsena fyysisesti?

Vierailija
27.09.2014 |

Rajasin iän noin, koska ruumillinen kuritus tuli laittomaksi vuonna -84. Mun kotona annettiin silti tukkapöllyä, remmiä, piiskaa, luunappeja... Mietin lapsena, tekeekö muiden vanhemmat niin, ja olen miettinyt vielä aikuisenakin, oliko fyysinen kuritus laista huolimatta enemmän sääntö kuin poikkeus?

Perusteltiinko teille koskaan, miksi ruummillista kuritusta käytetään tai ei käytetä, tai puhuttiinko asiasta muuten? Itse muistan, että mua jotenkin varoiteltiin kertomasta kellekään, koska siitä voisi seurata äidille hankaluuksia, ja samalla perusteltiin, että vanhempien tehtävä on "kasvattaa", eikä ulkopuoliset saa siitä määrätä. Muuten meillä oli ihan "kunnollinen taviskoti", jossa vanhemmat eivät riidelleet tai käyttäneet alkoholia, saati käyneet käsiksi toisiinsa. Kotona pidettiin kiinni kristillisistä arvoista, ja kuritusta perusteltiin myös Raamatulla (joka vitsaa säästää se lastaan vihaa jne.). 

Jos ei ollut fyysisiä rangaistuksia, mitä väkivallattomia kasvatuskeinoja muistatte, että vanhempanne olisivat käyttäneet? Miten lapsuudessa koetut rangaistustavat ovat vaikuttaneet siihen, miten omia lapsianne kasvatatte?

Tulipas kysymyksiä :) Kiitos jos jaksat vastata niihin, tai kertoa muun asiaan liittyvän muiston, kokemuksen tai mielipiteen!

Kommentit (74)

Vierailija
61/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

-93 syntynyt ja oon saanut tukkapöllyä ja saippualla pesty suu useampaan kertaan. Pari kertaa myös lyöty kasvoille.

Vierailija
62/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei kuritettu millään lailla, ei edes sanallisesti. Mielenkiintoista kyllä sisarusten kesken oli tappelut sitten hyvinkin fyysisiä, revittiin tukasta ja potkittiin yms.. En muista että vanhemmat olis tähän paljoa puuttuneet? Itsellä meni murkku-ikä suht rauhallisesti mutta joskus ehkä parinkympin paikkeilla kun asuin vielä kotona kävin läpi jonkun uhmakauden, tahallani ärsytin isää ja aika kauan meni ennenkuin reagoi. Sitten vasta lopetin. Meillä vanhemmat piti muutenkin jotenkin etäisyyttä meihin, ei halauksia tai muuta koskaan.. Itse olen ollut vanhempana aika lailla täysin erilainen. Reagoin vahvasti lapsen tekoihin, "pidän kuria" eli puutun heti huonoon käytökseen, mutta ollaan tosi läheisiä, sekä fyysisesti että henkisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 20 ja sain pienenä joskus tukkapöllyjä tai luunappeja, mutta niin on kyllä valtaosa kavereistakin saanut.

Vierailija
64/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -90, jos tukkapöllyjä oli niin en kyllä muista. Kerran muistan kun töpättiin erityisen pahasti (rikos jonka kohde materiaa) ja saatiin selkäsauna eli lyötiin pyllylle. Sen verran kovin rankaistiin että toiste ei tehty. Ei jäänyt kaunoja tai traumoja kuitenkaan mutta en aio toimia samoin omien lapsieni kanssa samoin. Eli olen sitä mieltä että ei saa käyttää minkäänlaista väkivaltaa.

Vierailija
65/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kuritettiin ja rangaistiin fyysisesti. Olen 20-vuotias, tosin mulla on aika vanhat vanhemmat. Tukistettiin, veljelle annettiin piiskaakin. Luulin, että se oli normaalia kaikissa perheissä. Vasta nyt olen alkanut käsittää, kuinka epänormaalia ja brutaalia se oli. Itse en todellakaan aio kurittaa tulevia lapsiani fyysisesti.

Vierailija
66/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 00:49"]

Tähän ei voi muuta sanoa, kuin että HYI HELVETTI. Miten joku voi ajatellakin noin sairaalla tavalla.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 23:32"]

Täällä sekoitetaan nyt fyysinen väkivalta ja kasvatus, tai se että annatko puolison tai pomon tukistaa ym. Ei tietenkään, koska olemme kaikki aikuisia ihmisiä, mutta lapsi ei vielä aina osaa erottaa oikeaa ja väärää, eikä se aina opi edes sanomalla. En minäkään väkivaltaa hyväksy, mutta se on kaukana väkivallasta jos vähän pyllylle taputtaa niin että lapsi pelästyy ja saa aiheen miettiä mitä tuli tehtyä. Kyse on väkivallasta silloin, jos halutaan satuttaa tai tulee mustelmia, mutta kasvatuksesta silloin, jos se tehdään rakkaudesta ja halusta opettaa lapsi käyttäytymään. Lapsi ei siitä vahingoitu, vaan saa kevyen fyysisen muistijäljen, että näin ei saa tehdä. Mielensä se siinä hetkellisesti pahoittaa, mutta ihan syystäkin jos on ollut tuhma. Lapsen täytyy oppia kokemaan myös pettymyksiä ja ikäviä tunteita, ei aina voi päästä kuin koira veräjästä.

[/quote]

[/quote]

Voisitko tarkentaa, mikä siinä tarkalleen ottaen on niin sairasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -90. Muistan saaneeni ehkä pari kertaa luunapin ohtaan tai äiti saattoi taluttaa niskavilloista toiseen huoneeseen jäähylle. Nämä olivat kuitenkin äärikeinoja enkä muista kuin ehkä kahdesti saaneeni luunapin tms. Koivuniemen herralla meitä peloteltiin "jos nyt ette ole kunnolla niin haen metsästä koivuniemen herran", mutta koskaan ei haettu. En ole katkera tai traumatisoitunut näistä. En kuitenkaan ikinä käyttäisi ko. kasvatusmenetelmiä omiin lapsiini. Tuollainen "väkivallalla" pelottelu ja pienet luunapit/tukkapöllyt olivat sen ajan tapa ja omat vanhempani (syntyneet 60 luvulla) ovat eläneetnlapsuutensa silloin kun vielä jopa opettaja hutki karttakepillä sormille jos ei ollut kiltisti. Niin miten voisin vanhempiani siitä syyttää. Nuorin sisarukseni syntyi vuonna 2000 enkä muista että hänen kohdallaan vanhemmat olisivat enää käyttäneet edellä mainittuja metodeja. Niin se aika muuttuu..

Vierailija
68/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

poika syntyi 08, olen antanut muutaman luunapin keskisormella. tosin ei nyt enää kertaakaan viimeisen vuoden aikana.  pahin uhma on kyllä mennytkin ohi.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -93 ja isäni kuritti minua fyysisesti. Äiti puolestaan ei koskaan satuttanut ja oli se joka lohdutti minua selkäsaunan jälkeen. Sain siis n. alle 10-v. avokämmenellä tai vyöllä (en ole ihan varma) takapuolelle. Minut myös nostettiin leivinuunin päälle rauhoittumaan, jos riehuin. Olin kyllä tosi aggressiivinen lapsi ja sain raivokohtauksia. Tiedän, että isääni ja hänen veljeään on rankaistu lapsena fyysisesti ja isäni jatkoi sitten tätä perinnettä omiin lapsiinsa. En ole saanut tästä traumoja, mutta kunnioitan ja arvostan isääni vähemmän kuin äitiäni.. Välillä jopa halveksun isääni, vaikka meillä on oikeastaan ihan hyvät välit.

 

Saman ikäistä serkkuani myös kuritettiin fyysisesti (isä). Muistan, kun olin kerran heillä kylässä ja serkkuni oli vahingossa aiheuttanut kirjaston kirjan pilallemenon (unohtamalla ulos sateeseen tms) ja hänen isänsä tukisti häntä edessäni. Se oli aika pelottavaa katseltavaa pienelle tytölle.. -90 syntynyt poikaystäväni on myös kertonut, kuinka hänet on lapsena nakattu paitasillaan ja sukkasillaan ulos pakkaseen ja muutenkin nosteltu seinille (isä taas). :( Kaikkien meidän vanhemmat ovat 60-luvulla syntyneitä.

Vierailija
70/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -85 ja kyllä me sisarukset saatiin luunappeja ja tukistuksia. Kerran myös vitsasta.

Aina rangaistus perusteltiin ja noita kurituskeinoja käytettiin vasta viimeisinä eli ihan heti ei saatu esim. luunappia. Eipä tuosta mitään traumoja ole jäänyt ja vanhempieni kanssa olen edelleen läheisissä väleissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -93 ja muistan kun juoksin keittiönpöydän ympärillä pakoon äitiä, kädet pään suojana, jotta äitini ei tukistaisi. Veljeni on syntynyt -94 ja myös häntä tukistettiin, mutta nuorimmainen sisareni, syntynyt -01, ei ole koskaan joutunut kokemaan fyysistä rankaisua. Voi olla, että syynä minun ja veljeni tukistamiseen oli se reilun vuoden ikäero, eikä äiti oikein osannut käsitellä meitä kun teimme jotain tuhmaa tai riitelimme. En kuitenkaan koe tukistamisia mitenkään traumatisoivina ja mielestäni äitini on kyllä maailman paras äiti, vaikka hän tekikin väärin.

Vierailija
72/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt vuonna -89. Ikinä ei ole fyysisesti kuritettu, ei myöskään vanhempia sisaruksiani, vaikka he eivät mene ikähaarukkaan.

Muistan kun ensimmäisen kerran tajusin, että jotkut kaverini saavat tukkapöllyä tms, ja olin silloin aika järkyttynyt. Kerroin asiasta äidille, joka sanoi, ettei niin saa koskaan tehdä ja se on myös laitonta.

Minulla on jo omiakin lapsia, enkä ikinä voisi kuvitella, että käyttäisin fyysistä kuritusta heihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt vuonna 93, muistan saaneeni luunappeja vanhemmiltani mutta en koe että siitä olisi ollut mitään haittaa :D
en edes ole muistanut/muistellut koko asiaa ennen tätä ketjua..

Vierailija
74/74 |
28.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan tasan yhden kerran, että olen saanut fyysistä kuritusta (tukkapölly). Olin n. 4 vuotias ja olin tekemässä (?) jotain vaarallista puolivuotiaalle pikkusiskolleni. Äiti pelästyi tilanteessa ja refleksin omaisesti tarttui tukastano. Pelästyin kunnolla (niin taisi äitikin, mitä myöhemmin kuulin). Tämä oli ainoa kerta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yksi