Miksi naiset eivät keksi mitään uutta?

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:29"]

Siis näin miehenä, joka alkoi lukemaan ketjua niin minulla meni jo pokka kun täällä luetellaan naisten suuria keksintöjä: tiskikone, kuivauskaappi... Vai eikö tuo särähdä teidän korvaan yhtä pahasti kuin minun?

No, jos katsotaan vaikkapa Nobelin fysiikan palkintoja, niin eipä siellä Marie Curien lisäksi ole hirveästi tunkua ollut. Että jos vaikka 1 % merkittävistä keksinnöistä on naisten tekemiä (lienee pahasti yläkanttiin tämä luku) niin eikö se ole vähän outoa kun naisia on kuitenkin 50 % väestöstä? Missä vika?

[/quote]

Miehiä on arviolta 3,5 miljardia. Miksi suuria keksintöjä ei ole edes miljoonia, jos kaikki miehet ovat niin erinomaisia? Aion jankata tätä niin kauan, kunnes saan vastauksen. 

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

Lisään, että uskon olevani kekseliäämpi, kuin suurin osa näistä, jotka jankkaavat "miesten paremmuudesta keksijänä". Keksin paljonkin arkielämässä pieniä elämää helpottavia juttuja ja töissäkin hoksaan erilaisia asioita itsestään, olen mm. kehittänyt omia töitä helpottavia laskentakaavoja. Ihan pikkujuttuja, ei suuria keskintöjä, mutta uskon sen olevan enemmän kuin monella muiden saavutuksilla pätevillä. Minun ei tarvitse päteä muiden isoilla saavutuksilla, koska minulla on kuitenkin omia pieniä. 

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

[/quote]

Mutta oletko sinä ~150-vuotias jos kerran sovinistiyliopistot ovat estäneet sisäänpääsyn? Nythän puhuttiin nykyajasta, naisia on jo enemmistö korkeakouluissa ja aikaa ottaa miehet kiinni. Miksi niin ei tapahdu?

Ja ei kaikki tietenkään ole neroja, eli suuria keksintöjä ei ole kovin paljoa. Mutta miksi melkein kaikki nerot ovat miehiä?

älkää ruokkiko trollia. Jollakulla on vaan tylsää...

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

[/quote]

Mutta oletko sinä ~150-vuotias jos kerran sovinistiyliopistot ovat estäneet sisäänpääsyn? Nythän puhuttiin nykyajasta, naisia on jo enemmistö korkeakouluissa ja aikaa ottaa miehet kiinni. Miksi niin ei tapahdu?

Ja ei kaikki tietenkään ole neroja, eli suuria keksintöjä ei ole kovin paljoa. Mutta miksi melkein kaikki nerot ovat miehiä?

[/quote]

Osa keksinnöistä on muuten ihan vahinkoja, sivutuotteita, tai kuten ilotulitteet, täysi vahinko.

Asenteet ja kasvatus ovat hyvin iso juttu. Tytöt kasvatetaan jo pienestä pitäen hakemaan hyväksyntää. Minustakaan ei olisi tullut insinööriä, jos olisi aivopesty uskomaan, etteivät tytöt voi olla hyviä matikassa. 

Katsotaan, ehkä keksin vielä jotain, mitä ei ole keksitty. Vaikeinta on keksiä keino, ettei joku mies tule ja ota siitä kunniaa. Huhuja kuuluu siitäkin, että osa miesten nimiin merkityistä keksinnöistä on ehkä kokonaan jonkun muun, jopa toisen miehen, keksintö. 

80, jos aiot verrata naisten ja miesten keksintöjen määrää niin jo maalaisjärjellä tajuat, ettet voi lähteä vertaamaan kautta aikojen mies ja nais keksijöiden määrää. Ensin kannattaa miettiä se aika kun keksiminen on ollut myös naisille mahdollista. Esim se 100v. Sitten laskea 100 vuoden ajalta nämä korkeakoulutetut miehet ja naiset jotka pyrkivät tutkimaan tai keksimään ja heidän tekemät keksinnöt, vasta sitten voidaan arvioida naisten kykyä keksijöinä suhteessa miehiin.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

[/quote]

Mutta oletko sinä ~150-vuotias jos kerran sovinistiyliopistot ovat estäneet sisäänpääsyn? Nythän puhuttiin nykyajasta, naisia on jo enemmistö korkeakouluissa ja aikaa ottaa miehet kiinni. Miksi niin ei tapahdu?

Ja ei kaikki tietenkään ole neroja, eli suuria keksintöjä ei ole kovin paljoa. Mutta miksi melkein kaikki nerot ovat miehiä?

[/quote]

Mistä sä nyt oikein puhut? Ei kai tässä nyt minusta ollut kyse? Eikö kyse ollutkaan siitä, miksi naiset eivät (muka) ole tehneet keksintöjä? 1) Naiset ovat tehneet paljonkin erittäin merkittäviä keksintöjä, mutta eivät näitä, jotka ketjun miesten mielestä ovat oikeita keksintöjä, 2) naiset eivät ole voineet kovin pitkän ajanjakson aikana juurikaan osallistua näiden tämän ketjun miesten mielestä merkittävien keksintöjen tekemiseen, koska he eivät ole voineet juurikaan olla mukana yliopistoissa tapahtuvassa opetuksessa ja tutkimuksessa syistä, jotka edellisessä viestissäni kerroin. 

Miksi sinä yhtäkkiä kysytkin minun opinnoistani? Ei niitä kukaan ole estänyt. Tässä ketjussa ei nyt käsittääkseni ole puhuttu pelkästään viimeisen parinkymmenen vuoden ajasta, vaan koko ihmiskunnan historiasta. Siihen viittasin, ja siksi otin tuon esimerkin. Jos puhutaan nykyajasta, niin totta kai tieteellisiä innovaatioita tulee paljon naisilta, koska ainakin Suomessa yliopistot ovat naisistumassa. 

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. Naiset ovat jopa prominentimmin olleet esillä tuolloin ja arvioiden mukaan se saattaa johtua siitä, että ns. vahinkokeksintöjen mahdollisuus on suurempi tieteenalan ollessa vasta aluillaan. Curie sai ekan Nobelinsa miehensä kanssa tehdystä työstä, mutta miestä harvemmin mainitaan. Mies kuoli pian tuon jälkeen eli ei palkittu enää toista kertaa.

Nobel-palkinnot tieteissä 2010-2013 (fysiikka, kemia, lääketiede, taloustiede)- miehet 37 vs. naiset 0 eli viime aikoina on ollut hiljaisempaa ja naisten korkeampi koulutustaso ei ole materialisoitunut menestyksenä liike-elämässä tai tieteissä. Huonompaan suuntaan vaan on mennyt mutta tietty korkeakoulutettukaan lastenhoitaja harvoin mitään keksintöjä tekee. Kirjastonhoitajilla on vähän sama ongelma.

[/quote]Oletko täysin idiootti. Miehet ovat saaneet "keksiä" 2000 vuotta melko vaatimattomalla menestyksellä. Palataan asiaan 2000 vuoden kuluttua, nyt tämä keskustelu on ennenaikaista.

Miksi mikään miehen keksimä ei toimi? Tietokoneet bugittaa, autot hajoaa. En pidä tällaisia keskintöjä kovin suurina. Ihmiskunnan suuri keksintö on vielä keksimättä, mainitut  tietokoneet ja internetit ei ole mitään vielä

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

[/quote]

Mutta oletko sinä ~150-vuotias jos kerran sovinistiyliopistot ovat estäneet sisäänpääsyn? Nythän puhuttiin nykyajasta, naisia on jo enemmistö korkeakouluissa ja aikaa ottaa miehet kiinni. Miksi niin ei tapahdu?

Ja ei kaikki tietenkään ole neroja, eli suuria keksintöjä ei ole kovin paljoa. Mutta miksi melkein kaikki nerot ovat miehiä?

[/quote]

Mistä sä nyt oikein puhut? Ei kai tässä nyt minusta ollut kyse? Eikö kyse ollutkaan siitä, miksi naiset eivät (muka) ole tehneet keksintöjä? 1) Naiset ovat tehneet paljonkin erittäin merkittäviä keksintöjä, mutta eivät näitä, jotka ketjun miesten mielestä ovat oikeita keksintöjä, 2) naiset eivät ole voineet kovin pitkän ajanjakson aikana juurikaan osallistua näiden tämän ketjun miesten mielestä merkittävien keksintöjen tekemiseen, koska he eivät ole voineet juurikaan olla mukana yliopistoissa tapahtuvassa opetuksessa ja tutkimuksessa syistä, jotka edellisessä viestissäni kerroin. 

Miksi sinä yhtäkkiä kysytkin minun opinnoistani? Ei niitä kukaan ole estänyt. Tässä ketjussa ei nyt käsittääkseni ole puhuttu pelkästään viimeisen parinkymmenen vuoden ajasta, vaan koko ihmiskunnan historiasta. Siihen viittasin, ja siksi otin tuon esimerkin. Jos puhutaan nykyajasta, niin totta kai tieteellisiä innovaatioita tulee paljon naisilta, koska ainakin Suomessa yliopistot ovat naisistumassa. 

[/quote]

Tuo naisistuminen ei ole harmi kyllä yltänyt joka alalle. Työskentelin itse eräässä huipputasoisessa fysiikan alan tutkimuslaitoksessa (yksikkö mm. missasi Nobelin palkinnon aikoinaan todella täpärästi), ja siellä oli ollut viimeksi naistutkija n. 8-9 vuotta sitten. Tutkijoita kuitenkin yksikössä oli yli 50.

Näin fyysikkona ja miehenä toivottaisin mielelläni lisää naisia tutkimusryhmiin! Vai kokevatko naiset tämän alan jotenkin liian miehisenä ja epäkiinnostavana? Insinöörinaisia nykyään kyllä löytyy jo kiitettävästi.

Miksi naiset pitäisi keksiä kun kusihousumiehet tekee sitä pyytämättäkin. Tyhmähän nainen olisi jos tekisi turhaa työtä.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

[/quote]

Mutta oletko sinä ~150-vuotias jos kerran sovinistiyliopistot ovat estäneet sisäänpääsyn? Nythän puhuttiin nykyajasta, naisia on jo enemmistö korkeakouluissa ja aikaa ottaa miehet kiinni. Miksi niin ei tapahdu?

Ja ei kaikki tietenkään ole neroja, eli suuria keksintöjä ei ole kovin paljoa. Mutta miksi melkein kaikki nerot ovat miehiä?

[/quote]

Mistä sä nyt oikein puhut? Ei kai tässä nyt minusta ollut kyse? Eikö kyse ollutkaan siitä, miksi naiset eivät (muka) ole tehneet keksintöjä? 1) Naiset ovat tehneet paljonkin erittäin merkittäviä keksintöjä, mutta eivät näitä, jotka ketjun miesten mielestä ovat oikeita keksintöjä, 2) naiset eivät ole voineet kovin pitkän ajanjakson aikana juurikaan osallistua näiden tämän ketjun miesten mielestä merkittävien keksintöjen tekemiseen, koska he eivät ole voineet juurikaan olla mukana yliopistoissa tapahtuvassa opetuksessa ja tutkimuksessa syistä, jotka edellisessä viestissäni kerroin. 

Miksi sinä yhtäkkiä kysytkin minun opinnoistani? Ei niitä kukaan ole estänyt. Tässä ketjussa ei nyt käsittääkseni ole puhuttu pelkästään viimeisen parinkymmenen vuoden ajasta, vaan koko ihmiskunnan historiasta. Siihen viittasin, ja siksi otin tuon esimerkin. Jos puhutaan nykyajasta, niin totta kai tieteellisiä innovaatioita tulee paljon naisilta, koska ainakin Suomessa yliopistot ovat naisistumassa. 

[/quote]

Tuo naisistuminen ei ole harmi kyllä yltänyt joka alalle. Työskentelin itse eräässä huipputasoisessa fysiikan alan tutkimuslaitoksessa (yksikkö mm. missasi Nobelin palkinnon aikoinaan todella täpärästi), ja siellä oli ollut viimeksi naistutkija n. 8-9 vuotta sitten. Tutkijoita kuitenkin yksikössä oli yli 50.

Näin fyysikkona ja miehenä toivottaisin mielelläni lisää naisia tutkimusryhmiin! Vai kokevatko naiset tämän alan jotenkin liian miehisenä ja epäkiinnostavana? Insinöörinaisia nykyään kyllä löytyy jo kiitettävästi.

[/quote]

Näyttää siltä, että insinööriopinnot eivät vedä naisia enää samalla tavalla kuin vuosituhannen vaihteessa. Varmaan alan romahtanut työllisyys on hyvin iso tekijä. -naisinsinööri

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:52"]

Miksi naiset pitäisi keksiä kun kusihousumiehet tekee sitä pyytämättäkin. Tyhmähän nainen olisi jos tekisi turhaa työtä.

[/quote]

Jep, kyllä pillu on varmasti maailmanhistorian suurin keksintö, sillä on monia hallituksia kaadettu! Naisethan siis vain päättivät lopettaa huipulla ja jättivät näpräämisen miehille. ;)

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. Naiset ovat jopa prominentimmin olleet esillä tuolloin ja arvioiden mukaan se saattaa johtua siitä, että ns. vahinkokeksintöjen mahdollisuus on suurempi tieteenalan ollessa vasta aluillaan. Curie sai ekan Nobelinsa miehensä kanssa tehdystä työstä, mutta miestä harvemmin mainitaan. Mies kuoli pian tuon jälkeen eli ei palkittu enää toista kertaa.

Nobel-palkinnot tieteissä 2010-2013 (fysiikka, kemia, lääketiede, taloustiede)- miehet 37 vs. naiset 0 eli viime aikoina on ollut hiljaisempaa ja naisten korkeampi koulutustaso ei ole materialisoitunut menestyksenä liike-elämässä tai tieteissä. Huonompaan suuntaan vaan on mennyt mutta tietty korkeakoulutettukaan lastenhoitaja harvoin mitään keksintöjä tekee. Kirjastonhoitajilla on vähän sama ongelma.[/quote]

Lovelace ja Curie olivat poikkeuksia ajallaan, ja suurimmalla osalla naisia ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia kehittää itseään tai omistautua tieteelle. Marie Curie oli erittäin poikkeuksellinen tiedenainen aikanaan, sillä hänellä oli lapsi (tytär, joka on myös palkittu Nobelilla). Useimmat tiedenaiset edelleen joutuvat tekemään valintoja uran ja perheen yhdistämisen välillä, koska tutkimuselämän rakenteet edelleen suosivat sitä, että julkaisuja on pakko tehdä juuri silloin, kun perheen perustaminen on ajankohtaista, ja syystä tai toisesta puoliso ei usein ole valmis kantamaan päävastuuta perheestä.

Emmy Noether uudisti algebran ja differentiaalilaskennan, vaikka joutui työskentelemään palkatta vuosia (koska eihän naisia voinut palkata yliopistoon!) ja luentojakaan ei saanut nimiinsä. Lise Meitner ei saanut Nobelia työstään Otto Hahnin kanssa. Rosalind Franklin ei saanut tunnustusta työstä, joka auttoi Watsonin ja Crickin DNA:n rakenteen jäljille. Cecilia Payne selvitti mistä tähdet ovat rakentuneet, Russel julkaisi sen omissa nimissään. Nobeleita jaetaan muutamia-muutamia kymmeniä vuosia sitten tehdystä työstä, joten se ei edes heijasta tämän hetken tilannetta.

Syrjintää tapahtuu edelleen, vaikkei yhtä räikeästi. Tiedän kolmikymppisiä tiedenaisia, jotka ovat siirtyneet pois tekemästä tiedettä syrjinnän takia (Suomessa ja muussa Euroopassa!) Naiset arvioidaan järjestään epäpätevämmiksi samoilla meriiteillä kuin miehet, ja heille tarjotaan vähemmän palkkaa. Jos haluaa olla parisuhteessa ja tehdä tiedettä, tarvitsee poikkeuksellisen puolison, joka suostuu muuttamaan ympäri maailmaa pakollisen kansainvälistymisen verran.

Ehkä miehet ovat parempia tekemään keksintöjä. Ehkä eivät. Se on selvää, että edelleen työ- ja tutkimuselämässä on paljon rakenteita, jotka vaikeuttavat nimenomaan naisten etenemismahdollisuuksia. Aina on niitä, jotka menevät vaikka läpi harmaan kiven aatteen palolla, mutta tarvitaan valtavasti lahjakkaita tutkijoita, jotta syntyy edes yksi Nobelin arvoinen keksintö, ja jos lahjakkaita naisia karsiutuu pois esim. perhevapaiden, perhetilanteen, syrjinnän tms takia, niin totta kai todennäköisyys, että nainen tekee sen keksinnön, pienenee.

No mä oon tehnyt keksintöilmoituksen työpaikalla. Naisten osuus kasvaa jatkuvasti mm. patenttien omistuksissa. http://www.quinfin.net/naisettilastoissa.html Ei kaikki naiset hoida vaan lapsia ja ulkonäköään, vaan tekee moderneja keksintöjä!

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:00"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 09:49"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 09:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 09:16"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 23:50"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 23:43"]

Luuletko, ettei esim. kasvisterolia hyödyntäviä tuotteita kehittämässä ole ollut naisia? Kehitys- ja tutkimustyö on nykyään usein kansainvälistä ryhmätyötä. Harvemmin enää nousee yksittäisiä tähtiä esiin.

t. Kemisti tuotekehityksestä

[/quote]

Ei pidä paikkaansa, suurin osa matikkaneroista työskentelee yksin. Yleensäkin introvertit tekevät työnsä itsenäisesti.

[/quote]

Matikka ei ole sama kuin kemia. Huomaa muuten, että tuolla kirjoittajalla ei ole mitään käsutystä tutkimisesta tai vaikka tuotekehittelystä. Jos tutkimusta tai tuotekehittelyä tehdään ryhmässä, siinä ei parane sanoa, että ei käy, minä olen introverttinero, en tee teidän kanssa mitään.

Kuten tällaisen ketjun aloittajalle sopii, hän on mieltänyt keksinnöiksi vain suunnilleen keskiajan jälkeisessä Euroopassa tehdyt keksinnöt, sellaiset, joista voi lukea Wikipediasta ja joilla on yksi tietty keksijä. Mutta entä paljon varhhaisemmat keksinnöt? Erilaiset maanviljelyyn, eläintenhoitoon, ruuanvalmistukseen ja -säilytykseen, vaatteiden- ja astioidenvalmistukseen ja muut jokapäiväiseen elämään liittyvät jutut? Kuka keksi muokata nahkaa, kutoa eläimen karvasta ja kasvikuiduista kangasta, kuka käyttää suolaa ja sokeria säilönnässä, kuka leipoa leipää? Nämä asiat ovat todella merkittäviä, mutta emme silti voi lukea Wikipediasta niiden keksijän pissavehkeiden laadusta. 

Ajattelu, jonka mukaan naiset ovat seisoneet koko historian ajan tumput suorina ihmettelemässä, perustuu viktoriaaniseen historiankäsitykseen. Sen mukaan esim. kaikki merkittävät haudat (vaikkapa viikinki- tai intiaanihaudat), joissa oli aseita, kuuluivat automaattisesti miehille, tai sitten aseet selitettiin rituaalisiksi tmv, tai ajateltiin, että tässä on nyt merkkimiehen vaimo tai leski. Mutta tämä kertoo lähinnä löytäjien ajattelutavasta, ei siitä, mikä vallitsi silloin, kun nämä ihmiset haudattiin.

Joten ap ja kaltaisenne, tulkaa pois sieltä viktoriaaniselta ajalta ja riisukaa nuo sukupuolilaput silmiltänne.

[/quote]

Odotan mielenkiinnolta, milloin naiset keksivät jotain suurta, kuten differentiaali- ja integraalilaskenta, sähkömagnetismi, tietokone tai internet.  (Tuskin koskaan, vaan kaiken suuren takana tulee olemaan aina mies).

[/quote]

Sädehoito, taajuushyppelytekniikka ja hajaspektri eivät ole mielestäni ihan pieniä keksintöjä. Ei tiskikonekaan ole yhtään hullumpi juttu. Ei kannattaisi paljastaa tyhmyyttään ihan noin selvästi, kun googlella nämä löytää. 

[/quote]

PIENIÄ keksintöjä esim. sähkömagnetismin tai differentiaali- ja integraalilaskennan rinnalla. Puhuin suurista keksinnöistä. Et ilmeisesti tunne tieteen historiaa lainkaan, kun suhteellisuudentaju puuttuu.

[/quote]

Sädehoito on isompi kuin differentiaalilaskenta. En ole erityisemmin kiinnostunut historiasta, mutta olen insinööri ja en näe noissa laskutavoissa kovin suurta ihmeellisyyttä. Minä teen toimivia suunnitelmia omalla alallani, mitäs sinä arkielämässä teet, suuria keksintöjäkö? 

[/quote]

Vittu oot tyhmä, ilman differentiaali- ja integraalilaskentaa meillä ei olisi sähköä, tietokonetta tai internettiä, muiden muassa.  Eikä fysiikkaa ja insinööritieteitä kokonaisuudessakaan.

[/quote]Nuo kaikki on "keksitty" ennekuin naiset pääsivät tekemään tiedettä

[/quote]

Tutkimustyön taso on laskenut selvästi sen seurauksena, kun naiset ovat päässeet hutkimaan yliopistolle: Nollatutkimuksia ja muuta huuhaata tuotetaan jatkuvasti; Naistutkimus on hyvä esimerkki tästä.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:29"]

Siis näin miehenä, joka alkoi lukemaan ketjua niin minulla meni jo pokka kun täällä luetellaan naisten suuria keksintöjä: tiskikone, kuivauskaappi... Vai eikö tuo särähdä teidän korvaan yhtä pahasti kuin minun?

No, jos katsotaan vaikkapa Nobelin fysiikan palkintoja, niin eipä siellä Marie Curien lisäksi ole hirveästi tunkua ollut. Että jos vaikka 1 % merkittävistä keksinnöistä on naisten tekemiä (lienee pahasti yläkanttiin tämä luku) niin eikö se ole vähän outoa kun naisia on kuitenkin 50 % väestöstä? Missä vika?

[/quote]

Kyllä huvittavalta kuulostaa. 98 % tieteen Nobellisteista on muuten miehiä, eikä merkittävää muutosta asiaan ole odotettavissa, vaikka naisia on jo enemmän yliopistolla. Naisiin ei kannattaisi kohdentaa niukkoja resursseja.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 10:26"]

Lovelace ja Curie ja muut ovat esimerkkejä siitä, että jo 100-150 vuotta sitten naiset ovat saaneet osallistua ja tulleet palkituiksi ansioistaan. 

[/quote]

Niin, kuitenkin suurin osa yliopistoista ei tuolloin hyväksynyt naisia edes opiskelijoiksi, saati sitten opettajiksi. Vielä pitkälle 1900-luvulle naisten mahdollisuudet edetä akateemisella uralla olivat todella heikot. Tästä pienenä esimerkkinä vaikkapa seuraava artikkeli: 

Kosonen, Kirsti 1988: Herroille marjassa. Havaintoja murresanaston keruusta ja kerääjistä 1920–1930-luvuilla. – Lea Laitinen (toim.), Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 283–299. Helsinki: Yliopistopaino.

Kannattaa tutustua!

[/quote]

Mutta oletko sinä ~150-vuotias jos kerran sovinistiyliopistot ovat estäneet sisäänpääsyn? Nythän puhuttiin nykyajasta, naisia on jo enemmistö korkeakouluissa ja aikaa ottaa miehet kiinni. Miksi niin ei tapahdu?

Ja ei kaikki tietenkään ole neroja, eli suuria keksintöjä ei ole kovin paljoa. Mutta miksi melkein kaikki nerot ovat miehiä?

[/quote]

Mistä sä nyt oikein puhut? Ei kai tässä nyt minusta ollut kyse? Eikö kyse ollutkaan siitä, miksi naiset eivät (muka) ole tehneet keksintöjä? 1) Naiset ovat tehneet paljonkin erittäin merkittäviä keksintöjä, mutta eivät näitä, jotka ketjun miesten mielestä ovat oikeita keksintöjä, 2) naiset eivät ole voineet kovin pitkän ajanjakson aikana juurikaan osallistua näiden tämän ketjun miesten mielestä merkittävien keksintöjen tekemiseen, koska he eivät ole voineet juurikaan olla mukana yliopistoissa tapahtuvassa opetuksessa ja tutkimuksessa syistä, jotka edellisessä viestissäni kerroin. 

Miksi sinä yhtäkkiä kysytkin minun opinnoistani? Ei niitä kukaan ole estänyt. Tässä ketjussa ei nyt käsittääkseni ole puhuttu pelkästään viimeisen parinkymmenen vuoden ajasta, vaan koko ihmiskunnan historiasta. Siihen viittasin, ja siksi otin tuon esimerkin. Jos puhutaan nykyajasta, niin totta kai tieteellisiä innovaatioita tulee paljon naisilta, koska ainakin Suomessa yliopistot ovat naisistumassa. 

[/quote]

Tuo naisistuminen ei ole harmi kyllä yltänyt joka alalle. Työskentelin itse eräässä huipputasoisessa fysiikan alan tutkimuslaitoksessa (yksikkö mm. missasi Nobelin palkinnon aikoinaan todella täpärästi), ja siellä oli ollut viimeksi naistutkija n. 8-9 vuotta sitten. Tutkijoita kuitenkin yksikössä oli yli 50.

Näin fyysikkona ja miehenä toivottaisin mielelläni lisää naisia tutkimusryhmiin! Vai kokevatko naiset tämän alan jotenkin liian miehisenä ja epäkiinnostavana? Insinöörinaisia nykyään kyllä löytyy jo kiitettävästi.

[/quote]Kyllä kokee, kusihousu työkaverina ei inspiroi.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 23:31"]

Nainen on saanut äänioikeuden melko vasta, kuten myös päässyt nyrkin ja hellan välistä töihin. Kulttuuri on hitaassa muutoksessa. Eiköhän niitä naistenkin keksintöjä ala tipahdella tietoomme yhä useammin kun vuodet vierivät.

[/quote]

No esim. 1800-luvun Englannissa miehenkin piti olla maanomistaja eli freeholder ennen kuin sai äänestää eli myös miesten äänoikeutta on rajoitettu vaikka aina naisten oikeuksista kohkataankin.

Suomessa on pienet resurssit tietenkin, mutta niin kuin jääkiekossa tai jalkapallossa, ne kyvykkäimmät yleensä rekrytoidaan ulkomaille tai monet hakeutuvat sinne muuten vaan. Viiltäjä Jack-Louhelainen lienee yksi esimerkki.