Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lastenne hulluimat/tyhmimmät Wilma merkinnät.
27.08.2021 |
Meillä ainakin tulee tosi tyhmiä kuten tänä vuonna tuli jo 3 luokkalaiselle merkintä että käyttää sanaa tuplavee eikä kaksoisvee niinkun se on oikeasti.
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskin oli varmaan, että saanut pesäpallosta osuman jalkaan liikuntatunnilla, ohjattu menemään terveydenhoitajalle.
Siis oikeasti: jos pallo osuu pelissä jalkaan, pitää mennä terkkarille. Mitä se terkkari sille voi? ”Oijoi, tähän saattaa huomenna tulla mustelma.” Kyseessä 6-luokkalainen lapsi.
Mitä opettajan olisi pitänyt tehdä? Hoitaa lapsesi vammaa, kun muut 30 odottaa? Mahtavaa, että lapsesi koululla on terkkari! Hän varmasti laittoi jalkaan kylmää ja tarkisti, ettei tullut isompia ruhjeita. Sillä välin opettaja jatkoi OPETUSTA.
Merkintä tuli tiedoksi kotiin, jotta tiedätte lapsen loukanneen itseään liikunnassa. Olisiko pitänyt jättää kertomatta?
Johan on pullamössöä.
Eikös pallopeleissä yleensä tule osumia?Se on vähän ideanakin, kun opetellaan uusia taitoja. Tietysti jos tulee haava tai osuma päähän, niin sellaiset pitää tarkastaa ja laittaa laastarit yms.. Olen itse jo seniori-ikäinen äiti, eikä ole enää peruskoululaisia perheessä, mutta minun molemmat lapseni ovat harrastaneet pallopelejä. Eihän sieltä treeneistäkään herranjestas sentään lähetetty jonkun pallon osuman takia lääkäriin tai terkkarille. Muutenhan sieltä olisi pitänyt lähteä joka viikko kesken pelien pois.
Ihmettelen, onko lasten maailma muuttunut niin ylisuojelevaan suuntaan, että kohta ei mitään liikuntaa voi harjoitella ilman puolen metrin turvatoppauksia. Miten niillä terveydenhoitajilla mahtaa riittää edes aika ottaa vastaan joka liikkatunnilta oppilailta pienten juttujen takia.
Minä voin vastata, että kyllä liikuntatunneilla edelleen sattuu ja tapahtuu. En tunne kyseistä tapausta, mutta opettajana en lähettäisi oppilasta terveydenhoitajalle, jos pallo osuu jalkaan. Olettaen tietenkin, että jalka toimii normaalisti pallon osumisen jälkeen.
Minulla on osa kollegoistani kieltäytynyt lähtemästä yleisurheilukentälle oppilaiden kanssa. Sinne pitää mennä vilkkaasti liikennöityjä katuja pitkin keskustassa. Osalla oppilaista vaaran taju ei ole kehittynyt sille tasolle, että he osaisivat kulkea turvallisesti. Minä olen ollut tästä asiasta eri mieltä, sillä oppilaat eivät voi oppia esim. kuulantyöntöä, pituushyppyä tai korkeushyppyä, jos eivät pääse yleisurheilukentälle. Olen esim. viime viikolla tinkinyt omasta ruokatauostani, että pääsimme kutosluokan kanssa yhdessä kulkemaan kentälle.
Talvella olen vienyt oppilaita hiihtämään oikeille hiihtoladuille. Minusta on hölmöä hiihtää pientä kierrosta koulun vieressä tasaisella maalla, kun meillä on mahtavat hiihtomaastot kävelymatkan päässä. Se ei ole oppilaalle hyvä, jos ei pääse koskaan oikeille hiihtoladuille. Ketään ei saa innostettua hiihtämään vapaa-ajalla, jos käsitys hiihtämisestä muodostuu 300 metrin tasaisen lenkin hinkuttamisen pohjalta. Toki se koulun vieressä oleva latu on myös kovassa käytössä ja sitä suuremmalla syyllä en vie oppilaitani sinne jonottelemaan.
En halua olla mikään supersankari, enkä toisaalta liian sinisilmäinen sen suhteen, mitä voi sattua, mutta pumpulissa ei mielestäni saa kasvattaa. Liikuntataidot opitaan liikkumalla.
Opetan alakoulussa liikuntaa ja olen todennut että riippuu lapsesta, koska pitää lähettää terkkarille. Lapsia jotka pelaavat koulun ulkopuolella ei kaikki haittaa, mutta lapsia jotka ei ole tottunut esim tohon pallon osumiseen saatan lähettää terkkarille. Koska heistä huomaa kun se sattuu herkemmin.
Teillä taitaa olla hyvin resurssoitu terkkarin palvelut. Montako oppilasta ja montako terkkaria? Mun lasten koulussa se terkkari on vain 3 pv viikossa ja työajasta valtaosa menee tarkastuksiin. Opet ei ole varmaan edes tottuneet lähettelemään pikkujuttujen takia sinne. Jos on 12 koululuokkaa ja koko ajan lähetellään terkkarille, niin eihän se ehdi tehdä omaa työtään ollenkaan. Jos tässä kuussa pitäisi hoitaa vaikka kolmen luokan tarkastukset ja yksi tarkastus vie puoli tuntia, niin lasketa siitä, montako koulupäivää sillä menee pelkästään perustarkastuksiin, kun ne pitää ajoittua lasten koulupäiville ja otat pois ruokatauot. Noin 60 oppilaan tarkastukset kuukaudessa ja käytettävissä niihin vain 3 pv viikossa. Mun ymmärtääkseni terkkarin pitää olla mukana myös jokaisessa oppilashuoltotyöryhmän kokouksessa, eikä se ole koko ajan oppilaiden saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen luokassa oli sijaisena eläkkeellä oleva lastentarhanope. Viikon päätteeksi hän ilahdutti vanhempia viestillä, että meteli on ollut kovempi kuin päiväkodissa koskaan. Kiva kun laittaa viestiä haasteista, mutta mitä vanhemmat voi sille perjantaina enää tehdä, kun sijaisviikko meni jo. Hän ei myöskään osannut katsoa poissaoloja. En muista, mikä hammaslääkäri tai vastaava meno minun lapsellani oli. Ope soitti meille kotiin samana iltapäivänä ja ilmoitti, että lapseni on lintsannut koulusta viimeiset tunnit, mutta hän ei osaa merkitä sitä Wilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskin oli varmaan, että saanut pesäpallosta osuman jalkaan liikuntatunnilla, ohjattu menemään terveydenhoitajalle.
Siis oikeasti: jos pallo osuu pelissä jalkaan, pitää mennä terkkarille. Mitä se terkkari sille voi? ”Oijoi, tähän saattaa huomenna tulla mustelma.” Kyseessä 6-luokkalainen lapsi.
Mitä opettajan olisi pitänyt tehdä? Hoitaa lapsesi vammaa, kun muut 30 odottaa? Mahtavaa, että lapsesi koululla on terkkari! Hän varmasti laittoi jalkaan kylmää ja tarkisti, ettei tullut isompia ruhjeita. Sillä välin opettaja jatkoi OPETUSTA.
Merkintä tuli tiedoksi kotiin, jotta tiedätte lapsen loukanneen itseään liikunnassa. Olisiko pitänyt jättää kertomatta?
Johan on pullamössöä.
Eikös pallopeleissä yleensä tule osumia?Se on vähän ideanakin, kun opetellaan uusia taitoja. Tietysti jos tulee haava tai osuma päähän, niin sellaiset pitää tarkastaa ja laittaa laastarit yms.. Olen itse jo seniori-ikäinen äiti, eikä ole enää peruskoululaisia perheessä, mutta minun molemmat lapseni ovat harrastaneet pallopelejä. Eihän sieltä treeneistäkään herranjestas sentään lähetetty jonkun pallon osuman takia lääkäriin tai terkkarille. Muutenhan sieltä olisi pitänyt lähteä joka viikko kesken pelien pois.
Ihmettelen, onko lasten maailma muuttunut niin ylisuojelevaan suuntaan, että kohta ei mitään liikuntaa voi harjoitella ilman puolen metrin turvatoppauksia. Miten niillä terveydenhoitajilla mahtaa riittää edes aika ottaa vastaan joka liikkatunnilta oppilailta pienten juttujen takia.
Minä voin vastata, että kyllä liikuntatunneilla edelleen sattuu ja tapahtuu. En tunne kyseistä tapausta, mutta opettajana en lähettäisi oppilasta terveydenhoitajalle, jos pallo osuu jalkaan. Olettaen tietenkin, että jalka toimii normaalisti pallon osumisen jälkeen.
Minulla on osa kollegoistani kieltäytynyt lähtemästä yleisurheilukentälle oppilaiden kanssa. Sinne pitää mennä vilkkaasti liikennöityjä katuja pitkin keskustassa. Osalla oppilaista vaaran taju ei ole kehittynyt sille tasolle, että he osaisivat kulkea turvallisesti. Minä olen ollut tästä asiasta eri mieltä, sillä oppilaat eivät voi oppia esim. kuulantyöntöä, pituushyppyä tai korkeushyppyä, jos eivät pääse yleisurheilukentälle. Olen esim. viime viikolla tinkinyt omasta ruokatauostani, että pääsimme kutosluokan kanssa yhdessä kulkemaan kentälle.
Talvella olen vienyt oppilaita hiihtämään oikeille hiihtoladuille. Minusta on hölmöä hiihtää pientä kierrosta koulun vieressä tasaisella maalla, kun meillä on mahtavat hiihtomaastot kävelymatkan päässä. Se ei ole oppilaalle hyvä, jos ei pääse koskaan oikeille hiihtoladuille. Ketään ei saa innostettua hiihtämään vapaa-ajalla, jos käsitys hiihtämisestä muodostuu 300 metrin tasaisen lenkin hinkuttamisen pohjalta. Toki se koulun vieressä oleva latu on myös kovassa käytössä ja sitä suuremmalla syyllä en vie oppilaitani sinne jonottelemaan.
En halua olla mikään supersankari, enkä toisaalta liian sinisilmäinen sen suhteen, mitä voi sattua, mutta pumpulissa ei mielestäni saa kasvattaa. Liikuntataidot opitaan liikkumalla.
Minulla meni melkein kymmenen vuotta ennen kuin koulun pakkoliikunnan traumatisoimana - en ollut edes ylipainoinen lapsena, pärjäsin liikunnassa ihan ok, mutta olin koulukiusattu, aina se "onko tuo pakko ottaa meidän joukkueeseen/ryhmään", ja ala-asteella varsinkin tyttöjen liikkaope oli sellainen joka uskoi että suurempi hyvä tulee kärsimyksen kautta, ja vahti mm. sillä aikuisten hiihtopururadalla että pisin ja jyrkin mäki hiihdettiin ylös sukset suorina, mitä edes latua käyttävät aikuiset ei tehneet - löysin liikkumisen ilon uudestaan.
Toivottavasti olet parempi liikunnanope kuin meidän aikanamme 1980-1990 luvuilla, eikä numeroita jaeta yleisurheilun tulosten perusteella. Meidän liikuntaryhmässä oli urheilua ihan "ammattimaisesti" harrastava tyttö, joka tietysti sai sen kympin ja jonka tuloksiin meidän muiden tuloksia verrattiin ja sen mukaan saatiin numerot. Tyttöparkaa vihasi saman vuosiluokan kaikki muut tytöt tuon vuoksi.
Meillä oli Aravirta liikunnanopettajana(naisille tiedoksi että oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmentaja joskus). Voitte arvata mitä tehtiin aina liikuntatunnilla ja mistä tuli numero. Itse harrastin yleisurheilua SM-tasolla ja sain kasin liikunnasta. Kerran sitten kävin koulujenvälisissä voittamassa pari lajia ja siitä kantautu jotain kautta tieto Aravirallekin ja sen jälkeen sain aina ysin. 3800m coopperissa ei riittänyt kymppiin, silloin oli vielä kova taso:)
Vierailija kirjoitti:
Ei merkintä vaan opettajan tapa. Viime viikon työjärjestys muuttui kolme kertaa. Ensin tuli edellisen viikon torstaina viesti kellonajoista.
Tiistai ilta tuli viesti että keskiviikko muuttuu ja torstaina viesti että perjantai muuttuu.
Tätä olen seurannut jo viisi vuotta. Joka kerta, aivan joka ainoa "erikoisviikko" tulee muuttumaan vähintään kaksi kertaa.
Olen jo monta vuotta sitten sanonut lapselle että menee vaikka ysiin kaikki ne aamut, en ala muistamaan opettajan keksimiä poikkeuksen poikkeuksia jotka tulee miten sattuu.
Meillä opettaja oli laittanut Wilmaan ilmoituksen, että koulu alkaakin poikkeuksellisesti jo klo 8.15. Ilmoitus oli lähetetty klo 23.00. En lue viestejä yöllä, joten tyttö meni kouluun myöhässä.
Toisen kerran illalla tuli ilmoitus, että huomenna kaikilla pitää olla keltaiset vaatteet.
Lapsi oli jo nukkumassa ja kaupat kiinni, niin että väärän väriset vaatteet oli päällä.
Niin oli tosin melkein kaikilla muillakin. Opettaja oli ollut hyvin kiukkuinen tästä kansalaistottelemuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika oli mennyt välitunnilla kirjastoon lukemaan kirjaa. Kirjasto on samassa tilassa koulun kanssa.
Jos sinne kirjastoon ei ole lupaa mennä välitunnilla ja lapselle on tästä jo aiemmin huomautettu, on merkintä aiheellinen. Peruskouluikäinen ei saa viettää välitunteja missään sellaisessa tilassa, jossa ei ole järjestetty valvontaa.
Sitten ihmetellään, kun poikia ei lukeminen kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö oli istunut sylikkäin kaverinsa kanssa juttelemassa penkillä ja kolmas heistä istui vieressä. Wilmaan tuli merkintä, että tyttöjen välistä silmäpeliä ja muuta meneillään lapseni toimesta. En tiedä, mitä tällä yritettiin viestittää, mutta lähinnä aheutti kotona ihmetystä meissä ja naurua tytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei merkintä vaan opettajan tapa. Viime viikon työjärjestys muuttui kolme kertaa. Ensin tuli edellisen viikon torstaina viesti kellonajoista.
Tiistai ilta tuli viesti että keskiviikko muuttuu ja torstaina viesti että perjantai muuttuu.
Tätä olen seurannut jo viisi vuotta. Joka kerta, aivan joka ainoa "erikoisviikko" tulee muuttumaan vähintään kaksi kertaa.
Olen jo monta vuotta sitten sanonut lapselle että menee vaikka ysiin kaikki ne aamut, en ala muistamaan opettajan keksimiä poikkeuksen poikkeuksia jotka tulee miten sattuu.Meillä opettaja oli laittanut Wilmaan ilmoituksen, että koulu alkaakin poikkeuksellisesti jo klo 8.15. Ilmoitus oli lähetetty klo 23.00. En lue viestejä yöllä, joten tyttö meni kouluun myöhässä.
Toisen kerran illalla tuli ilmoitus, että huomenna kaikilla pitää olla keltaiset vaatteet.
Lapsi oli jo nukkumassa ja kaupat kiinni, niin että väärän väriset vaatteet oli päällä.
Niin oli tosin melkein kaikilla muillakin. Opettaja oli ollut hyvin kiukkuinen tästä kansalaistottelemuudesta.
Kukaan ei voi vaatia, että lapsella on jonkin tietyn väriset vaatteet päällä. Ihan typeriä siinä mielessä tuommoiset väriviikot.
Tuo 23 on sen verran myöhäinen aika, että on sen opettajan oma moka. Eipä voi vaatia kaikkien valvovan puoleen yöhön kytäten jotain wilmajuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskin oli varmaan, että saanut pesäpallosta osuman jalkaan liikuntatunnilla, ohjattu menemään terveydenhoitajalle.
Siis oikeasti: jos pallo osuu pelissä jalkaan, pitää mennä terkkarille. Mitä se terkkari sille voi? ”Oijoi, tähän saattaa huomenna tulla mustelma.” Kyseessä 6-luokkalainen lapsi.
Mitä opettajan olisi pitänyt tehdä? Hoitaa lapsesi vammaa, kun muut 30 odottaa? Mahtavaa, että lapsesi koululla on terkkari! Hän varmasti laittoi jalkaan kylmää ja tarkisti, ettei tullut isompia ruhjeita. Sillä välin opettaja jatkoi OPETUSTA.
Merkintä tuli tiedoksi kotiin, jotta tiedätte lapsen loukanneen itseään liikunnassa. Olisiko pitänyt jättää kertomatta?
Johan on pullamössöä.
Eikös pallopeleissä yleensä tule osumia?Se on vähän ideanakin, kun opetellaan uusia taitoja. Tietysti jos tulee haava tai osuma päähän, niin sellaiset pitää tarkastaa ja laittaa laastarit yms.. Olen itse jo seniori-ikäinen äiti, eikä ole enää peruskoululaisia perheessä, mutta minun molemmat lapseni ovat harrastaneet pallopelejä. Eihän sieltä treeneistäkään herranjestas sentään lähetetty jonkun pallon osuman takia lääkäriin tai terkkarille. Muutenhan sieltä olisi pitänyt lähteä joka viikko kesken pelien pois.
Ihmettelen, onko lasten maailma muuttunut niin ylisuojelevaan suuntaan, että kohta ei mitään liikuntaa voi harjoitella ilman puolen metrin turvatoppauksia. Miten niillä terveydenhoitajilla mahtaa riittää edes aika ottaa vastaan joka liikkatunnilta oppilailta pienten juttujen takia.
Minä voin vastata, että kyllä liikuntatunneilla edelleen sattuu ja tapahtuu. En tunne kyseistä tapausta, mutta opettajana en lähettäisi oppilasta terveydenhoitajalle, jos pallo osuu jalkaan. Olettaen tietenkin, että jalka toimii normaalisti pallon osumisen jälkeen.
Minulla on osa kollegoistani kieltäytynyt lähtemästä yleisurheilukentälle oppilaiden kanssa. Sinne pitää mennä vilkkaasti liikennöityjä katuja pitkin keskustassa. Osalla oppilaista vaaran taju ei ole kehittynyt sille tasolle, että he osaisivat kulkea turvallisesti. Minä olen ollut tästä asiasta eri mieltä, sillä oppilaat eivät voi oppia esim. kuulantyöntöä, pituushyppyä tai korkeushyppyä, jos eivät pääse yleisurheilukentälle. Olen esim. viime viikolla tinkinyt omasta ruokatauostani, että pääsimme kutosluokan kanssa yhdessä kulkemaan kentälle.
Talvella olen vienyt oppilaita hiihtämään oikeille hiihtoladuille. Minusta on hölmöä hiihtää pientä kierrosta koulun vieressä tasaisella maalla, kun meillä on mahtavat hiihtomaastot kävelymatkan päässä. Se ei ole oppilaalle hyvä, jos ei pääse koskaan oikeille hiihtoladuille. Ketään ei saa innostettua hiihtämään vapaa-ajalla, jos käsitys hiihtämisestä muodostuu 300 metrin tasaisen lenkin hinkuttamisen pohjalta. Toki se koulun vieressä oleva latu on myös kovassa käytössä ja sitä suuremmalla syyllä en vie oppilaitani sinne jonottelemaan.
En halua olla mikään supersankari, enkä toisaalta liian sinisilmäinen sen suhteen, mitä voi sattua, mutta pumpulissa ei mielestäni saa kasvattaa. Liikuntataidot opitaan liikkumalla.
Minulla meni melkein kymmenen vuotta ennen kuin koulun pakkoliikunnan traumatisoimana - en ollut edes ylipainoinen lapsena, pärjäsin liikunnassa ihan ok, mutta olin koulukiusattu, aina se "onko tuo pakko ottaa meidän joukkueeseen/ryhmään", ja ala-asteella varsinkin tyttöjen liikkaope oli sellainen joka uskoi että suurempi hyvä tulee kärsimyksen kautta, ja vahti mm. sillä aikuisten hiihtopururadalla että pisin ja jyrkin mäki hiihdettiin ylös sukset suorina, mitä edes latua käyttävät aikuiset ei tehneet - löysin liikkumisen ilon uudestaan.
Toivottavasti olet parempi liikunnanope kuin meidän aikanamme 1980-1990 luvuilla, eikä numeroita jaeta yleisurheilun tulosten perusteella. Meidän liikuntaryhmässä oli urheilua ihan "ammattimaisesti" harrastava tyttö, joka tietysti sai sen kympin ja jonka tuloksiin meidän muiden tuloksia verrattiin ja sen mukaan saatiin numerot. Tyttöparkaa vihasi saman vuosiluokan kaikki muut tytöt tuon vuoksi.
Meillä oli Aravirta liikunnanopettajana(naisille tiedoksi että oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmentaja joskus). Voitte arvata mitä tehtiin aina liikuntatunnilla ja mistä tuli numero. Itse harrastin yleisurheilua SM-tasolla ja sain kasin liikunnasta. Kerran sitten kävin koulujenvälisissä voittamassa pari lajia ja siitä kantautu jotain kautta tieto Aravirallekin ja sen jälkeen sain aina ysin. 3800m coopperissa ei riittänyt kymppiin, silloin oli vielä kova taso:)
Sinulle tiedoksi, että kyllä naisetkin Aravirran tietävät!
Miksi juuri naisilta olisi jäänyt Aravirran nimi kuulematta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskin oli varmaan, että saanut pesäpallosta osuman jalkaan liikuntatunnilla, ohjattu menemään terveydenhoitajalle.
Siis oikeasti: jos pallo osuu pelissä jalkaan, pitää mennä terkkarille. Mitä se terkkari sille voi? ”Oijoi, tähän saattaa huomenna tulla mustelma.” Kyseessä 6-luokkalainen lapsi.
Terkkari merkitsee koulutapaturman tapahtuneeksi. Jos sitten jälkikäteen ilmenee jotain, hoito menee koulun vakuutuksen piikkiin. Tätä et haluaisi tietää?
Tämä nimenomaan.Meille ei oltu kerran Wilman kautta ilmoitettu lapsen tapaturmasta välitunnilla. Ilmeisesti ei pahempaa käynyt kun kotona ei siitä maininnut. Sain tietää tapahtumasta vasta kun vakuutusyhtiöltä tuli kirje että jatkohoidot korvataan.
Muista tapaturmista, pienistäkin on ilmoitettu wilman kautta tai soittamalla.
Matematiikanopettajalta tuli joskus 8.-9.-luokalla Wilma-viesti, jossa kertoi että tyttö tuli kokeeseen 20min myöhässä ja oli silti ensimmäinen joka sai kokeen valmiiksi. Ja oliko vielä joku hymiökin perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole muksuja (onneksi) niin ei tule wilma ilmoituksiakaan
Poika oli 1.luokalla ja wilmaan tuli merkintä "pomputti palloa luokassa 2x", jotenkin ajattelin tuon olevan sellainen asia minkä voisi käydä läpi koulussa, eikä ilmoittaa vanhemmille.
Viime vuonna yläkoulussa poika sai liikunnasta koko ajan vihreää merkintää ja arvosanaksi 7, oli pakko kysyä perusteita seiskaan ja ne oli että asenne oli huono. Annoin rakentavasti palautetta että ei varmaan kannata antaa vihreää merkkiä koko ajan jos käytös ei ollut hyvää. Olisi keskusteltu pojan kanssa asenteesta hiukan aiemmin jos olisimme tienneet että siinä oli ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulujen jotkut käytännöt ovat hankalia, esim oma lapseni olisi muutama vuosi sitten päässyt isänsä kanssa pienelle ulkomaanmatkalle jonka takia olisi ollut pois koulusta arkipyhän ja viikonlopun välisen perjantain. Laitoin opelle reilua viikkoa aiemmin infoa että hei, lapsi on tuon päivän pois, tsekkaa läksyt ja tuntien sisällöt kavereilta. Opettaja vastasi "meillä pitää ainoa omat vapaat kaksi viikkoa etukäteen kirjallisesti, nyt vaan anomusta täyttelemään!"
Kohteliaisuudesta ja hämmennyksestä tulostin loma-anomuksen ja toimitin opelle joka toki hyväksyi sen. Piti mennä kirjastoon tulostamaan koska sähköistä tapaa ei ollut. Tuohon kului omaa työaikaani yli tunti. Opin että omista pikkulomista ei kannata tiedotella ennalta vaan kuitata poissaolo vaikka "terveydenhuollon menona" ja se siitä. Veikkaan että opellekin parempi mitä vähemmän heille infotaan kaikkea höpölöpöä, ne poissaolot voi selvittää ihan omin neuvoin jälkeenpäin jolloin open vaivoiksi jää vain se käsittääkseni parissa sekunnissa merkattu poissaolo.
Luokanvalvoja tai -opettaja saa antaa kaksi päivää, sitä pitemmät poissaolot anotaan rehtorilta. Kaikenlaisia tapoja näköjään on. Tuo kertomani taitaa jostain asetuksesta löytyä. Lasteni koulusta on näin infottu.
Vierailija kirjoitti:
Wilma-viesti: pojat heittelivät toisiaan kävyillä välituntialueen ulkopuolella. Muuten ihan normaali viesti, mutta minun lapseni on tyttö. Opettajalta vei 6 kk aikaa korjata väärälle oppilaalle laitettu merkintä, vaikka reagoin asiaan samana päivänä.
Toinen erikoinen: 3c-luokan oppilaat pyörittelivät lumipalloja välitunnilla. Minä kun olen syntynyt 70-luvulla, en voinut tietää, että koulussa on nykyisin kielletty paitsi lumipallon heittäminen, myös sen pyörittäminen. Laitoin jopa vararehtorille viestiä, miksi ei saa pyöritellä lumipalloja, jos niitä ei heitä. En saanut mitään järkevää selitystä. Eli mieluummin pitää seistä töröttää lumihangessa paikoillaan koko välitunti kuin liikkua.
Sillä lumipallolla on kummallinen taipumus lentää aina, kun sitä on jonkin aikaa pyöritelty. Mistä lie johtuu?
"Poikanne flirttailee taas minulle"
"Lapsi pyrkii voittamaan liikuntatunnilla jalkapallo-ottelut"
Kun lapsi harrastaa jalkapalloa, ja luonnollisesti mieltää että kun pelataan, niin tarkoitus on joukkueen voitto.
Vierailija kirjoitti:
Onneks ei ollu minun aikana Wilmoja, oli Reissuvihko.
Eipä ollut Tampereella 1980-luvulla mitään tuollaisia reissuvihkojakaan. Vanhempainilta kerran lukukaudessa, josta sitten tarvi pelätä mitä porukoille oli minusta sanottu. Muuten sai olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Poika oli mennyt välitunnilla kirjastoon lukemaan kirjaa. Kirjasto on samassa tilassa koulun kanssa.
todennäköisesti on kiellettyä käymästä kirjastossa koulu- / välitunnin aikana, eihän siinä sen kummempaa ole -ainakin meidän koulussa oli moinen systeemi, ettei turhaan mennä notkumaan välkällä kirjastoon!
Alue: Aihe vapaa
Opetan alakoulussa liikuntaa ja olen todennut että riippuu lapsesta, koska pitää lähettää terkkarille. Lapsia jotka pelaavat koulun ulkopuolella ei kaikki haittaa, mutta lapsia jotka ei ole tottunut esim tohon pallon osumiseen saatan lähettää terkkarille. Koska heistä huomaa kun se sattuu herkemmin.