Miksi kaupunki katsoo oikeudekseen nyhtää 4%:n vuokratuottoa täysin riskittömistä tonttivuokrista, kun riskittömän sijoituksen normaali tuotto on tällä hetkellä noin 0 % ?
"HELSINGIN kaupunginhallituksen päätettäväksi tulee maanantaina periaatelinjaus, joka toteutuessaan nostaa monien helsinkiläisten asumismenoja huomattavasti."
"KAUPUNKI on jo 1980-luvulla määritellyt maanvuokralle neljän prosentin tuottotavoitteen"
Talletuskorotkin ovat olleet tuolloin kovan inflaation aikana korkeat, joten 4% on ollut kohtuullinen. Mutta ei tänä päivänä monopolisasemassa oleva tonttivuokraaja voi vedota tuollaisiin menneiden aikoina tuottoihin. Tonttien tuottotavoitteen tulisi olla sama kuin pankkitalletuksen, koska niiden riski on samaa luokkaa.
Kommentit (13)
"maanvuokra määritettäisiin jatkossa aina markkina-arvon mukaisesti."
Täysin absurdi ajatus, koska ei tonteilla ole mitään oikeaa "markkina-arvoa", koska vuokranantaja toimii samalla myös kaavoittajana, eli käytännössä päättää itse, kuinka paljon tontteja on tarjolla, eli käytännössä sen, mikä niiden hinta on.
Sanoisin, että tuo olisi reilua VAIN jos kaupunki tarjoaisi vaihtoehtoisesti myös mahdollisuuden ostaa sen tontin (jolloin ostaja ottaisi pankista lainaa 1%:n korolla, jolloin kaupunki jäisi itkemään 4%:n tuottojensa kanssa).
Mutta kun eihän se anna ostaa.
4% korko maan arvosta vuonna 1980 olisi varsin kohtuullinen ja sen maksaisin mieluusti.
Mutta jos se on 2021 arvosta nöönöönöönööö..
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että tuo olisi reilua VAIN jos kaupunki tarjoaisi vaihtoehtoisesti myös mahdollisuuden ostaa sen tontin (jolloin ostaja ottaisi pankista lainaa 1%:n korolla, jolloin kaupunki jäisi itkemään 4%:n tuottojensa kanssa).
Mutta kun eihän se anna ostaa.
Kämppä joka on rakennettu tuollaiselle vuokratontille on käytännössä arvoton.
Nykyisin pankki lainaa mulle 0.3% korolla. Eli se tontin vuokra olisi enemmän kuin mun korkoerä. Plus se että se vuokra on kai inflaatioon sidottu eli kasvaa kasvamistaan.
Kunnat ovat laskuttaneet alihintaa vuokratonteista jo vuosikymmeniä. Se on ollut asumistukea hyvätuloisille.
Koska muuhan olisi kommunismia eikä se ole nykyaikana in.
Vierailija kirjoitti:
Kunnat ovat laskuttaneet alihintaa vuokratonteista jo vuosikymmeniä. Se on ollut asumistukea hyvätuloisille.
Ei ole mitään "alihintaa", kun ei tonteille ole mitään todellista arvoakaan.
Kaupunki on saanut rahat moneen kertaan verrattuna siihen, että olisi aikanaan myynyt ne, joten turha itkeä mistään alihinnasta. Tontti ei "kulu", joten siitä vuokran nyhtäminen vuodesta toiseen ei ole perusteltua.
Analyysi on muuten oikea, paitsi että:
- Noin vähäriskisten sijoituskohteiden markkinakorko on nykyään negatiivinen, ei nolla.
- Tuo 4% on reaalituotto, siis vuokraa nostetaan vuosittain inflaation verran. Sen sijaan melkein kaikki markkinakorot ovat nimellisiä - on tosin joitain indeksoitujakin joukkovelkakirjoja.
Jostainhan rahat siihen v:n siltaan pitää saada.
Vierailija kirjoitti:
Kunnat ovat laskuttaneet alihintaa vuokratonteista jo vuosikymmeniä. Se on ollut asumistukea hyvätuloisille.
Jos joku myi tontin vaikka v 1950, niin pitääkö myyjän lähettää ostajalle lisälasku, sillä muinoin sovittu kauppahinta ei vastaa nykyistä markkina-arvoa?
Jos ei, niin miksi sitten määräaikaisen hallinnan luovutuksen osalta jokin on mennyt pieleen, jos tontin arvo on muuttunut sopimusaikana? Vuokralainen maksoi mitä sovittiin, ja piti tontin hallussaan sopimusajan.
Koko logiikkahan on ihan perseellään. Tuolla kommenteissa asia tiivistettiin hyvin:
"Mites se menikään, onko kaupunki asukkaita varten vai asukkaat kaupunkia?"
Kaupungin pitäisi tarjota asukkailleen kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia eikä niin, että kaupunkilaiset katsotaan monopoliasemassa oleviksi "asiakkaiksi" joilta voi nyhtää mitä vaan.
Kaupunki on julkisyhteisö, joten se saa tehdä ihan mitä tahansa. Jos yksityinen yrittäisi tuollaista sikailua, kuluttaja- ja kilpailuvirasto viheltäisi pelin poikki heti määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Oikein!