Mitä asioita tekisit toisin jos voisit 50-vuotiaan kokemuksella elää uudestaan 18-vuotiaasta eteenpäin?
Onko olemassa henkilöitä, jotka eivät tekisi mitään toisin?
Kommentit (82)
Veisi mummuille kahvia maitoa pullaa ja vessapaperia kun ei silloin järki toiminut.
Erittäin vaikeaa vastata, koska löysin mieheni yli kolmikymppisenä eri maasta. Tuskin olisin tänne päätynytkään tekemättä kaikkia niitä nuoruuden naiiveja virheitä.
Eli jos sanoisin 18-vuotiaalle itselleni että katsokin, että pääset lukemaan englantia yliopistoon (eikä sitä ainetta, jota menin sinne lukemaan eikä siitä tullut mitään), tai että tee pesäero lapsuudenperheeseen jo parikymppisenä, äläkä rupea kimppaan parin kiihkouskovaisen kanssa vain asunnon vuokran jakamisen takia...
Jos en olisi lähtenyt Suomesta, en ainakaan olisi tavannut tulevaa miestäni missään. Ehkä olisin tavannut jonkun muun "sopivan" kumppanin, mutta eihän sitä tiedä. Eräs silloinen ystäväni pysyi Suomessa eikä löytänyt miestä ja jäi perheettömäksi, vaikka oli niin suunnitellut suurperhettä itselleen. Nyt ollaan lähes 60 vee joten myöhäistä olisi vaikka hän nyt löytäisikin jonkun.
Kumppani on niin tärkeä asia elämässä, että enpä uskaltautuisi neuvomaan mitään eri valintoja, koska tulos olisi voinut olla sama kuin silloisen ystäväni - ei kumppania, ei perhettä. Vaikka sitten olis jäänyt niitä useita virhearviointeja tekmättä.
Ehdottomasti olisin opiskellut enemmän, tosissani ja kunnianhimoisesti !
Nuorena minuna olisin kasvattanut myös paremman itsetunnon itselleni varhain, enkä olisi sortunut siihen että piti miehiltä hakea kehuja , kun olin aika kaunis silloin.
Ehlä lastentekoakin olisi v oinut myöhäistää, mutta se nyt on jo hifistelyä ja mulla on maailman parhaimmat lapset !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon tekisin toisin. Jotenkin pitäisi silti varmistaa, että vaikka valitsisin niin monet asiat toisin niin silti minun pitäisi päätyä avioliittoon eksäni kanssa, jotta lapseni voisi syntyä :-D
Ai jessus, jos pääsisikin viisikymppisen itsetunnolla ja kokemuksella pyörittämään miehiä sillä kropalla, mikä minulla oli 18-vuotiaana, se olisi melkoista menoa!
Mutta jos sinulla olisi vain tieto mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Muuten olisit täysin samanlainen ihminen kuin olit 18-vuotiaana.
Kyllä se tieto siitä mitä paskaa on tulossa ja mikä on totuus eräistä asioista muuttaisi koko elämäni.
Tuossa vaiheessa en muuttaisi mitään, mutta siinä pari vuotta myöhemmin olisin katsonut tarkemmin, kenen kanssa alan seurustella.
Olisin välittömästi jättänyt alkoholisti-miehen, enkä katsellut touhua liian pitkään.
Olisin irtaantunut huonoista suhteista aikaisemmin, harrastanut vielä vapaamielisemmin seksiä silloin kun ei vielä ollut ongelmia alapäässä, matkustanut vielä enemmän silloin kun se oli hauskaa kevyillä matkatavaroilla ja halvalla majoituksella (olen nykyään ns. high-maintenance mitä tulee erityisesti ulkomaanmatkailuun, kotimaassa vedetön mökki huussilla puhtaan järven rannalla ei ole ongelma) ja ostanut omistusasunnon aikaisemmin (eli vaihtanut Nokian osakkeet kaksioon Helsingissä).
ööHH ÄITI SIIS HA.KKAISI JA PITÄISI NÄLÄSSÄ uudestaan
En lähtisi laitokseen..joten...PIDÄ HARHASI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon tekisin toisin. Jotenkin pitäisi silti varmistaa, että vaikka valitsisin niin monet asiat toisin niin silti minun pitäisi päätyä avioliittoon eksäni kanssa, jotta lapseni voisi syntyä :-D
Ai jessus, jos pääsisikin viisikymppisen itsetunnolla ja kokemuksella pyörittämään miehiä sillä kropalla, mikä minulla oli 18-vuotiaana, se olisi melkoista menoa!
Mutta jos sinulla olisi vain tieto mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Muuten olisit täysin samanlainen ihminen kuin olit 18-vuotiaana.
No sijoittaisin nokiaan..ootko nyt tyytyväinen..
Alkaisin harrastaa liikuntaa aikaisemmin, tekisin lapset aikaisemmin, en opiskelisi huhaa-aloja.
Jälkeenpäin on helppo olla viisas.
Tajuan sairastaneeni ensimmäisen masennusjaksoni 18- vuotiaana.
Ei välttämättä olisi ollut voimia toimia mitenkään toisin kuin toimin, ja jos olisin toiminut toisin, olisinko jaksanut valitsemallani "paremmalla" tiellä.
Koeajaisin kaikki ne naiset, joille annoin pakit.
En valitsisi uraputkea, vaan normiduunin.
Olisin vieläkin kriittisempi vaimon valinnassa. Todennäköisesti en tulisi unelmanaista löytämään kaiken roskan seasta.
Kouluttautuisin kevyempään ammattiin. Olen 57-vuotias sairaanhoitaja, enkä pysty enää tekemään sh:n työtä terveydentilani takia. Nuorena en voinut kuvitella, että näin kävisi.
Olisin eronnut miehestäni paljon aikaisemmin.
Uskoisin enemmän itseeni enkä pyrkisi miellyttämään toisia. Olisin iloinen ja arvostaisin itseäni ainutlaatuisena ihmisenä jolla on oikeus tehdä juuri niitä asioita mitä haluaa. Lain puitteissa tietenkin.
Tekisin. Kävisin kouluja paremmin . En olis lisääntyny niin aikaisi vaan oliisn keskittynyt rakentamaan uraa.
Mikään muu ei harmita niin paljon, kuin se etten tajunnut mikä arvo on opiskelulla.
Tai no ehkä olisin jättäny muutaman ukon kanssa olemisen myös. Eli olisin eronnut riittävän ajoissa, enkä missään nimessä tehny niille lapsia. Myöhäistä katua ku pskat on jo housussa.
Harrastaisin seksiä enemmän ja kaikkien kanssa. Sijoittaisin osakkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tekisin. Kävisin kouluja paremmin . En olis lisääntyny niin aikaisi vaan oliisn keskittynyt rakentamaan uraa.
Mikään muu ei harmita niin paljon, kuin se etten tajunnut mikä arvo on opiskelulla.
Tai no ehkä olisin jättäny muutaman ukon kanssa olemisen myös. Eli olisin eronnut riittävän ajoissa, enkä missään nimessä tehny niille lapsia. Myöhäistä katua ku pskat on jo housussa.
Koulutuskaan ei aina auta. Esimerkiksi silloin kun kouluttautuu alalle missä on huono työtilanne tai opiskelee alaa mikä ei aidosti kiinnosta. Pitää olla on alansa parhaimmistoa ja yleisesti hyvä työtilanne alalla, niin silloin se on hyvä asia.
- opiskelisin saksan kielen opettajaksi enkä diplomi-insinööriksi
- en joisi kaikkia ilmaisia viinoja
- ottaisin vaimoksi jonkun lyhyen puutarhatontun näköisen mutta terveen enkä hoikkaa nirppanokkaa
- ostaisin ensimmäiseksi autoksi nissanin enkä volvon
- ottaisin vakavasti varoitukset että itäblokki hajoaa ja Suomi ajautuu lamaan enkä ostaisi asuntoa silloin kun ne ovat kalleimmillaan
Sijoittaisin palkasta. Olis erilaiset puitteet nyt. Muuten en keksi mitään suurta juttua, jonka tekisin ihan toisin.
Nuorena oli kivasti virtaa, rohkeutta, tulevaisuudennäkymiä. Kokemuksiakin kertyi näiden ansiosta. Ehkä olis voinut asua useammassa eri maassa, nyt kokemusta yhdestä Suomen lisäksi. Mut tuo rahan sivuun laitto ois ollut viisasta, en vaan silloin tajunnut. Eikä ois paljon painanut elämisessä.