Mitä asioita tekisit toisin jos voisit 50-vuotiaan kokemuksella elää uudestaan 18-vuotiaasta eteenpäin?
Onko olemassa henkilöitä, jotka eivät tekisi mitään toisin?
Kommentit (82)
Menisin opiskelun ohella töihin, minne ikinä tiskaamaan tai siivoamaan viikonloppuisin, en laittaisi kaikkea kesätienistiä matkailuun, muuttaisin kyllä ulkomaille (kuten tein ja täällä ollaan vieläkin), ja saisin ne ihanat lapseni mutta en menisi sen mulle-kaikki-nyt tyypin kanssa naimisiin, niin että en olisi kärsinyt hänen konkurssistaan. Olisi ollut erokin helpompi.
En olisi tutustunut tiettyyn kaveripiiriin.
Opiskelisin isosti.
Ja aloittaisin heti asuntosäästämisen.
Lähtisin heti lukion jälkeen opiskelemaan ammattikorkeaan tai yliopistoon, enkä haahuilisi viittä vuotta ympäriinsä ja menisi sitten vaan hätäratkaisuna amikseen "että on edes joku ammatti".
Opiskele nuorena! Ymmärrä, että elämä on yhtä oppimista.
Unohtaisin turhan kiltteyden, vaatimattomuuden, moraalin; ottaisin mallia psykopaateista.
Kahmisin kaiken mitä tarjolla on ja sitten lisää.
Olisi tässä vaiheessa jo varaa alkaa äiti Teresaksi.
En todellakaan haluaisi olla 18-vuotias ja omata 50-vuotiaan pää ja mieli.
Olisin laittanut silikonit jo heti 18-vuotiaana.
Opiskelisin ihan eri alaa ja vähän enemmän tosissani.
Lopettaisin tupakanpolton 18v. kun se olisi vielä helppoa.
Välttelisin alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko että voisit 50v kokemuksella ja tiedolla varustettuna palata menneisyyteen 18v kehoosi?
Vai että saisit uuden 18v kehon nykyajassa?
Tarkoitan 50v kokemuksella palaisit menneisyyteen 18v kehoosi ja eläisit uudelleen.
No juu. Varsinkin tällä konseptilla tekisin aika monta asiaa ihan eri tavalla. Ysärin alkupuolella olisi hyvä starttailla uudelleen monta asiaa näillä tämän hetken tiedoilla. Lipastolle pääsisin sisään ensiyrittämällä ja opiskelut menisivät muutenkin nopeasti heittämällä kun materiaali on läpituttua edelleen ja paljon uuttakin olen oppinut, samalla töihin ja kituutellen kestäisin vanhempien nurkissa että voisi ostaa niin paljon osakkeita kun perse kestää kun tietäisi miten homma menee. Aika moneen nousuun pääsisi mukaan jo alkukiidossa ja toisaalta tietäisi milloin myydä. Dotcom-kupla vissiin ekana, siitä jo käärisi ihan kivasti. 2002 oliskin sitten varmasti varaa ostaa isotädin ihana Skattankämppä perikunnalta, eikä tarvitsisi harmitella kun se olisi pakko myydä ulkopuoliselle. Parin terveysasian kanssa en vitkuttelisi, ja yhdelle helppoheikiksi paljastuneelle antaisin lähtöpassit jo alkuunsa.
Muuten varmaan elämä menisi aika eri tavalla jo ihan taloudenkin puolesta, joten vaikea sanoa minne sitä lopulta päätyisi.
Nussisin kaikki abitytöt läpi ja sen jälkeen yliopistoon nussimaan sekä hakemaan kunnon ammatti ja vaimo.
Opiskelisin!!! Sain lapsen kesken lukion 18-vuotiaana. Kirjoitin ylioppilaaksi 22-vuotiaana, mutta siihen se jäikin. Töissä olen ollut siitä asti ja edennyt ihan mukavaan asemaan kuitenkin, MUTTA silti kaihertaa tuo, että koulut on käymättä. Nyt on asuntolaina ja mies sekä hyvä elintaso, joka tipahtaisi, jos lähden opiskelemaan.
Olin nuorena sellainen, että näin maailman kuin valtavana seikkailuna viikonlopusta toiseen. Kovin lyhytnäköisesti! Olin kertakaikkiaan niin täynnä menoa ja meininkiä, että koulu ei ollut mielessä. Ikäloppu en ole nytkään, 35v, ehkä voisi kuitenkin kehitellä jotain..??
Aika moni asia menisi uusiksi. En suostuisi enää olemaan uhrina ja toisten sylkykuppina. Hankkisin paremman itsetunnon, jolla pärjätä. Omistusasunnon olisin yrittänyt saada. Parempia ihmissuhteita olisin yrittänyt saada. Mutta ainut mitä en kadu ovat omat lapset mitkä olen saanut. Ovat elämäni ilo, vaikka muut asiat eivät ole niin järjestyneet niin kuin olisin toivonut.
En todellakaan jättäisi mitään muuttamatta.
Esim
-en uskoisi pankin sijoitusneuvojia, kun kertoivat että yksiöt olivat vuonna 1999 niin kalliita, ettei kannata ostaa
-en muuttaisi takaisin kotiseudulle valmistumiseni jälkeen ihmettelemään mistä töitä,
-en jättäisi panematta Satua, Inkaa, Raisaa ja Petraa ja muutamaa muuta, ku mahdollisuus oli
- En ostaisi sitä Massaa. Uskoa olisi pitänyt isää, että se on padka auto, pysy erossa.
-armeijasta tulisin 2viikon jälkeen pois, kun sitä lääkäri ehdotti, että mitäs jos skolioosimies lähtisi kotio
Jne
Vierailija kirjoitti:
En koskaan, ikinä ryhtyisi työnantajaksi, yrittäjäksi kyllä mutten koskaan palkkaisi yhtään työntekijää
Joutuisit väsäämään kaiken pskaduunin itse ja päivät venyisi hikipajalla golfkentän sijaan. Ja jäisit ikuisesti köyhäksi duunariksi.
Tekisin montakin asiaa toisin. Pääpiirteittäin kumminkin olen tehnyt oikeat linjaukset elämässäni.
Jos olisi tämä nykyinen rohkeus ollut silloin nuorena, niin moni asia olisi kyllä mennyt ihan toisin.
Onneksi olen kuitenkin osannut aina puoleni pitää, etten kenenkään kynnysmatoksi ole joutunut.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jättäisi mitään muuttamatta.
Esim
-en uskoisi pankin sijoitusneuvojia, kun kertoivat että yksiöt olivat vuonna 1999 niin kalliita, ettei kannata ostaa
-en muuttaisi takaisin kotiseudulle valmistumiseni jälkeen ihmettelemään mistä töitä,
-en jättäisi panematta Satua, Inkaa, Raisaa ja Petraa ja muutamaa muuta, ku mahdollisuus oli
- En ostaisi sitä Massaa. Uskoa olisi pitänyt isää, että se on padka auto, pysy erossa.
-armeijasta tulisin 2viikon jälkeen pois, kun sitä lääkäri ehdotti, että mitäs jos skolioosimies lähtisi kotio
Jne
Massa = Mazda
Vierailija kirjoitti:
Tekisin montakin asiaa toisin. Pääpiirteittäin kumminkin olen tehnyt oikeat linjaukset elämässäni.
Jos olisi tämä nykyinen rohkeus ollut silloin nuorena, niin moni asia olisi kyllä mennyt ihan toisin.Onneksi olen kuitenkin osannut aina puoleni pitää, etten kenenkään kynnysmatoksi ole joutunut.
Ja tarkennetaan vielä, mitkä asiat olisivat menneet toisin. Miesasiat.
Lopulta onneksi löytyi kunnon mies.
Vonkaisin paljon enemmän, ja jos en saisi, niin kävisin enemmän huorissa. Lisäisin hiukan enemmän opiskelua.