Koirankaipausta
Hei!
Haluisin tosiaan kovasti koiraa, ja kiinnostaisi kuulla, mitkä asiat tehoavat/ huonontavat mahdollisuuksia siihen, että ehkä joskus lopulta koiran saisin (mistä pitäisi ottaa selvää enemmän, miten kysyä koiraa jne.)?
Kerron nyt hiukan itsestäni, perheestäni, ja syistä, miksi haluaisin koiraa:
Olen tosiaan 15v, tyttö, ja mulla on veli 8v, sekä veli 1v 6kk. Kissakin löytyy, tää kisu on mun oma, ja sitä oon moitteitta hoitanut sen 5v, mitä meillä ollut.
Kissa, tuttavallisemmin Kinuski, on ihana tapaus, joka rakastaa kaikkia, rakastan sitä ihan kamalasti♡
Tosiaan oon aina ollut eräjormaileva eläintyttö, jolle eläimet ja niiden hyvinvointi on tärkeää, siksi en koiraa ottaisikaan, vaikka saisin luvan jos joku perheessä olisi sitä vastaan.
Koira olisi sheltti, mun koiraksi tulisi, agilitya harrastettaisi aktiivisesti, ja maksaisin kuluja niin paljon kuin pystyisin. Käyn töissä, joka mahdollistaa tämän. (Jaan mainoksia, kuukausipalkka n. 200€) säästöjäkin multa löytyy sellanen n. 2000€ (edellisen mainostenjakovuoteni kaikki palkat säästettynä), koiran hinnan maksaisin, tarvikkeet, rokotteet, madotukset, luustokuvat, mahd. allergiatestit pennulle, jne.
Olen tutkinut koirien koulutusta erittäin paljon netistä, kirjoista, ja kysellyt kavereilta, joilla on koira. Yksinolot, sosiaalistamiset, puremis,- ja haukkumiskoulutukset, kynsienleikkuu, turkinhoito , hihnakäytös, agilitytreenaus, peruskomennot, kissan ja koiran tapaaminen jne. on hanskassa. Mulla on myös lista hyvistä kasvattajista.
Koirien kanssa oon myös tekemisissä n. 3x viikossa, kun käyn kavereideni, ja niiden koirien kanssa lenkeillä. Ollaan myös mun kavereiden kanssa koulutettu perus komentoja mm. "Jätä", "tassu", "kieri". Agilityäkin on tullut tehtyä.
Ja koira tosiaan muuttaisi Kinuskin ja mun kanssa sitten, kun mun muuton aika tulee.
Muutettaisiin isompaan vuokrakämppään, jonnekkin halpaan kaupunkiin radan lähelle, josta sitten voisin käydä yliopistoa.
Isäni ajattelee, että talomme on koiralle liian pieni. Äiti taas pohtii ajankäyttöä, kun mun pieni veli vaatii aika paljon huomiota. Pelkään, että vanhempani ovat huolissaan anoreksiastani koiran hankinnan ohella (lisää lenkkejä, helpompi laihduttaa lisää).
Mikä teidän kanta asiaan on? Olenko valmis koiraan, jos en, miksi?
♡lla: Lotta♡
Kommentit (3)
Niin kauan kuin olet alaikäinen, koira on ennen kaikkea vanhempiesi vastuulla ja he myös tekevät päätöksen sen ottamisesta.
Kuulostat vähän perfektionistilta. Toivon, ettet uuvuta itseäsi ja koiraasi koulutuksella ja lenkkeilyllä, jos koiran joskus saat.
Kivaa syksyä ja koiraonnea sekä lempeyttä!
Vaikutat vastuulliselta ja innostuneelta ja olet suunnitellut asiat hyvin. Koirasta voi tulla yllättäviä menoja, joten kannattaa kerätä säästöön ihan koiran kuluja varten rahaa. Vakuutusta suosittelen myös. Sinun pitää myös muistaa, että siinä vaiheessa, kun parisuhdeasiat tulevat kuvioihin, koira tulee olemaan aina kuitenkin se, jonka huolenpito on kaikkein ensimmäisin asia .
Koiran ylläpito maksaa. Hanki koira vasta sitten, kun käyt töissä ja sinulla on rahaa maksaa koiran ruoka ja eläinlääkärikäynnit.
🇺🇦🇮🇱